Ota exä mukaan perhejuhliin, älä kuolinpesään

Ainakin kerran vuodessa ex-puoliso käväisee mielessä, vaikka erosta on vuosikymmeniä: kun aikuiset lapset tekevät lähtöä joulupöydästä toiseen.

Joillain eronneilla pareilla on niin hyvät välit, että perhejuhlia vietetään yhdessä. Exä voi olla lasten takia tervetullut jouluateriallekin.

Mikäs siinä – hyvä, jos sopu säilyy. Usko hyvään tahtoon voi kuitenkin olla liiallista, jos sen takia ei tule hoidettua tärkeitä papereita kuntoon. Avio-oikeus omaisuuteen katkaistaan vasta osituksella.

Ennen kuin joku luulee, että tästä tulee tietäväisen opetustuokio sormi pystyssä: älkää olko tekemättä niin kuin minä, vaan tehkää niin kuin Katja Pappinen sanoo.

Ositussopimus kannattaa eron yhteydessä aina laatia, vaikka jaettavaa omaisuutta ei olisi. Katja Pappinen on perheoikeuteen perehtynyt asianajaja, joka tietää, että pahimmillaan pesänjaossa voi olla mukana useampia kuin yksi leski, jos avioeroissa ei ole tehty osituspapereita.

Ne jäävät usein kirjoittamatta, jos kumpikin ottaa mukaansa vain henkilökohtaiset tavaransa. Erohakemuksen voi lähettää sujuvasti netissä, lasten huollosta on pakko sopia, mutta kirjaimellisen pesäeron merkitystä ei kunnolla teroiteta missään.

Lain mukaan ositusta ei ole pakko tehdä eron jälkeen, mutta se tulee vastaan viimeistään perunkirjoituksessa. Perintöä ei voida jakaa ennen ositusta.

Perillisten takia exää ei siis pitäisi roikottaa mukana enää kuolinpesässä. Heille voi käydä kalliiksi tai vähintään hankalaksi selvittää, onko ositus tehty joskus kauan sitten.

Merkittävin ositettava omaisuus on yleensä yhteinen omistusasunto. Käytännössä se joko myydään tai toinen jää asumaan siihen. Tässä yhteydessä pankki hoitaa laina-asiat ja jakaa mahdolliset rahat tileille.

Minä olen pitänyt tätä riittävänä osituksena – Pappinen ei pidä. Hän ei jättäisi osituksen hoitamista tähän.

Pappisen mukaan ositusvaade voidaan esittää vielä vuosien päästäkin. Lopullisessa osituksessa otetaan huomioon esimerkiksi ositettavan omaisuuden tuotto. Avioliiton aikana hankittujen osakkeiden arvonnoususta osa voi kuulua exälle, jos ositusta ei ole tehty.

Asian voi korjata jälkeenpäin helpoimmillaan nopeasti. Exän kanssa voi kirjoittaa paperille, että ositus on tehty eron yhteydessä eikä kummallakaan ole vaatimuksia. Lopuksi vain omat ja todistajien nimikirjoitukset alle.

Miksihän niin moni helppo paperi on yhä tekemättä? Siinä on uudenvuodenlupauksen paikka. Jokaisen pitäisi tehdä esimerkiksi edunvalvontavaltuutus, kun on vielä hyvässä kunnossa. Usein kannattaa vähän maksaakin neuvoista etukäteen, eikä vasta sitten, kun tulee ongelmia.

Marjo Oikarinen

Kirjoittaja on Lännen Median lukemisto- tuottaja ja oikeustieteen maisteri.

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit