Seinäjokea kelpaa esitellä kesävieraille

Omatuntoni on viime aikoina hieman soimannut, koska kaksi edellistä kolumniani olivat niin negatiivisia.

Olen pohjimmiltani positiivinen ihminen, joten tällä kertaa en mollaa kotikaupunkiani, vaan nostan esiin Seinäjoen hyviä puolia.

Ruikuttamalla saa kyllä yleensä enemmän lukijoita jutuilleen. En kuitenkaan halua, että ihmiset luulevat minun muuttuneen vanhetessani kärttyiseksi akaksi.

Koska luvassa on jälleen kerran tapahtumarikas kesä ja kaupunki on turisteja pullollaan, on hyvä muistaa, että täältä löytyy monta kaunista ja viihtyisää paikkaa. Niitä kyllä kelpaa esitellä kaikensorttisille vieraille.

Omaan asuinpaikkaansa tutustuminen eli fiinisti sanottuna lähimatkailu on edullista, mielenkiintoista ja silmiä avaavaa, sillä hienoja elämyksiä voi kokea kotinurkillakin.

Seinäjoelta helmiä löytyy jo ihan keskustan tuntumasta. Marttilan alueella voi käydä ihastelemassa rakennusarkkitehtuuria, sillä vanha keskussairaala on mielestäni yksi komeimmista taloista koko kaupungissa. Lisäksi Kampustalon alue upeine jokirantoineen on sellaista seutua, ettei paremmasta väliä.

Parin kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaa Jouppilanvuoren esteetöntä liikuntareittiä kannattaa hehkuttaa oikein kunnolla. Siellä luonnosta ja metsästä pääsevät nauttimaan myös ne, jotka liikkuvat pyörätuolin kanssa.

Oma suosikkini esteettömällä reitillä on hiljentymispaikka. Joskus olen käynyt siellä tirauttamassa pienet itkut. Joskus olen istunut luonnon helmassa ihan vain tyytyväisenä hymyilemässä.

Kaiken kaikkiaan liikunnasta tykkääviä hemmotellaan Seinäjoella. Kyrkösjärven luontopolku esimerkiksi on aivan mahtava paikka käydä akkujaan lataamassa. Maasto on myös mukavan vaihtelevaa. Kunto nousee, kun kömpii kalliolle ja tarpoo metsäpoluilla.

Kyrkösjärvi nouseekin tänä kesänä koko valtakunnan tietoisuuteen, kun tuhannet asuntomessujen vieraat saapuvat tutustumaan järven lähellä sijaitsevaan Pruukinrannan alueeseen.

Se on hyvä juttu, sillä ainakin itselleni järvi on ollut aina tärkeä henkireikä. Työttömänä ollessani kävin melkein joka päivä kävelemässä rannalla. Koska silloin oli hieno syksy, sain nauttia aivan upeasta ruskasta. Väriloistolla oli ihmeellinen vaikutus hieman apeaan mieleen.

Koiranomistaja-aikoinani järvestä tuli myös suuri ilonaihe. Nelijalkaiset kaverit olivat aina riemua täynnä, kun ne pääsivät viilettämään pitkin rantapenkkoja.

Seinäjoen puistoista oma lempipaikkani on ehdottomasti Myllysaari. Sitä olen monesti esitellyt myös muualta tulleille vierailleni. Vierellä virtaava joki ja Mallaskosken rannassa oleva kävelysilta kruunaavat kauniin alueen.

Uusin ihastuksen kohteeni on Björkqvistin puisto, joka sijaitsee Upassa Pajuluoman rannalla lähellä Lakeuden Ristiä. Puisto on todella siisti ja sinne on istutettu kymmeniä erilaisia kasveja.

Björkqvistin puisto on myös siitä kiva, että siellä eri sukupolvet kohtaavat. Läheisissä kerrostaloissa asuvat seniorit istuvat penkeillä vaihtamassa kuulumisia. Puiston kyljessä olevasta leikkipuistosta kaikuu lasten iloinen nauru.

Kerran osuin sattumalta paikalle, kun puistossa oli ilmainen konsertti. Silloin ajattelin, että kyllä tämä kotikylä pääsee joskus yllättämään mukavalla tavalla.

Kommentoi






Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa