Sivistyksellä ratsastajat

Miksi päättäjät vihaavat dosentteja? Tuolla otsikolla olivat AlfaTV:n Dosentti-ohjelmassa äänessä dosentit Janne Saarikivi ja Arto Luukkanen sekä professori Jukka Kekkonen. Tuhoavatko hallituksen säästöt Helsingin yliopiston tulevaisuuden ja suomalaisen sivistyksen perustan? Kolmikon henki oli se, että keskinkertaiset poliitikot lyövät taas itseään älykkäämpiä.

”Espanjan sisällissodassa huudettiin: kuolema intellektuelleille!”. Näin kärjisti oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Kekkonen, joka on julkisuudessa profiloitunut hallituksen kriitikkona. Hän kirjoitti Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta näin:

”Käynnissä näyttää nyt valitettavasti olevan voimakkain tieteen, tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen vastainen kampanja sitten maailmansotien välisen ajan.

Olisi hyvä olla selvillä, missä mennään ja millaisiin yhteiskunnallisiin ja ideologisiin konteksteihin tällainen politiikka on menneinä vuosikymmeninä liittynyt.”

Akateemiseen kielenkäyttöön tottumattomalta menee hetki ymmärtää, miten raju professorin rinnastus oikeastaan oli.

Talouskeskustelu muuttuu kovin helposti propagandaksi, kirjoittaa monissa liemissä keitetty entinen taloustoimittaja Jouko Marttila Talouden tulkki- blogissaan. Hän vertaa säästökeskustelua maahanmuuttokeskusteluun, jossa suuri osa väitteistä – puolin ja toisin – perustuu hatariin tietoihin.

Yksi propagandaksi kääntyneistä aiheista on Marttilan mukaan juuri keskustelu yliopistojen säästöistä. Hallitusta syytetään sivistysvihamielisyydestä, kun valtion yliopistoille suuntaamaa perusrahoitusta leikataan.

Marttilan mukaan tilastot eivät tue yliopistoväen väitteitä. ”Kauhukuvia maalaillessa unohtuu, että 2000-luvulla valtionrahoitus yliopistoille on kaksinkertaistunut. Siihen nähden tulevat leikkaukset ovat maltillisia ja rahoituksen taso säilyy korkeampana kuin koskaan ennen 2010-lukua.”

Vuonna 2001 yliopistojen valtionrahoitus oli 1,069 miljardia euroa. Vuoteen 2010 mennessä summa nousi tasaisesti 1,679 miljardiin euroon. Viime vuosi oli huippu, sillä valtionrahoitus oli jo 1,904 miljardia. Tälle vuodelle rahoitus putoaa 1,824 miljardiin euroon.

Summa on siis Marttilan mukaan edelleen suurempi kuin vuonna 2010. Yliopistoille ohjautuu valtion perusrahoituksen ohella myös yksityistä ja Tekes-rahoitusta.

Yleistykset ovat tyypillisiä propagandan ominaisuuksia. Kun professori väittää, että käynnissä näyttää olevan tieteen, tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen vastainen kampanja, hän tietää itsekin liioittelevansa. Mitä järkeä tuollaisessa kampanjassa olisi?

Tiede, tutkimus ja sivistys ovat sanoja, joihin liittyy yleisesti vahvoja myönteisiä mielikuvia. Siksi niitä käytetään propagandassa. Suomalainen sivistys on uhattuna!

Rakenteellisten leikkausten leimaaminen yleisesti tieteen, tutkimuksen ja sivistyksen vastustamiseksi on tapa kääntää keskustelun suuntaa. Korkeakoululaitos ei voi kuitenkaan olla suojassa rakennemuutokselta, jonka kaikki yhteiskunnan lohkot vuorollaan käyvät läpi. Muutos pakottaa aina punnitsemaan toimintatapoja ja tärkeysjärjestyksiä.

Yliopistolaitoksessa ei selvästikään ole tahtoa rakenteelliseen itsekritiikkiin, vaikka niin herkästi jaetaankin neuvoja muille. Akateemisen itsesäälin sijaan toivoisi kriittisiä avauksia rakenteiden uudistamiseen.

MARKKU KULMALA

markku.kulmala@i-mediat.fi

Kommentoi