Valuuko kansanvaltaa viestintäfirmoille?

Sattumaa tai ei: eduskunta käynnistelee syyskauttaan, ja samaan aikaan uutiset kertovat politiikan osaajien muutosta viestintätoimistojen leipiin.

Demarinuorten poliittinen sihteeri Matias Mäkynen ja kokoomusvaikuttaja Tuomas Nurmela siirtyvät yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen keskittyneeseen Rud Pedersen Public Affairsiin, jonka osakkaana on Kalle Euro. Hän jäi 1990-luvun kokoomusnuorista mieleen jo pelkällä nimellään.

Vihreiden monivuotinen puoluesihteeri Panu Laturi vaihtoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestöstä viestintätoimisto N2:n perustamaan viestintäyksikköön N2 Commsiin.

Keskustan uskollisesta soturista, teologiaankin perehtyneestä Timo Laanisesta taas tulee maineenhallintaan keskittyneen Tekirin neuvonantaja.

Entiset ja nykyiset poliitikot tuovat viestintäyrityksiin mukanaan vaikuttajaviestinnän kannalta tärkeitä verkostoja. Esimerkiksi Rud Pedersen Public Affairsilla onkin koossa laaja seitti, jos katsoo sen osakkaiden ja neuvonantajien puoluetaustoja: Pekka Perttula (kesk.), Marcus Rantala (r.) ja Pia Pohja (kok.).

Jussi Kekkosen (kok.) vetämä Miltton Networks palkkasi viime vuonna muun muassa eduskuntaryhmän pääsihteerin Toni Kokon (ps.).

Vaikuttajaviestinnän tärkeä tavoite on saada aikaan asiakkaille mieluista lainsäädäntöä. Eduskunnassa päätettävillä laeilla ja entistä enemmän Brysselin direktiiveillä voi olla iso merkitys yritysten ja yhteisöjen menestymiselle.

Laeilla säädetään myös verotusta. Näinä tiukan talouden aikoina valtiontaloudessa käydään nollasummapeliä. Yhdestä paikasta pois otettavalle veroeurolle tarvitaan paikkaajaa jostain toisaalta.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Viestintätoimistojen palkkaamat entiset poliitikot puhuvat työnantajansa asiakkaiden puolesta, mutta ketkä puhuvat valtion tulojen ja menojen jaossa niiden näkökulmasta, joilla ei ole rahaa maksaa viestintäkonsulteille?

Päättäjiltä pitää toki löytyä selkärankaa olla tarvittaessa kuulematta näiden aateveljiensä ja entisten työkavereidensa seireeninlauluja ja katsoa tilanteessa kuin tilanteessa kansalaisten kokonaisetua.

Lisäväen palkkaus viestintätoimistoihin kertoo kuitenkin konsulttien työn tuloksellisuudesta.

Kuluttajien käyttäytymisestä ei päätetä politiikassa, mutta viestinnällä siihenkin voidaan vaikuttaa.

On kaikkein suomalaisten etu, jos yritysten viestintään panostamalla saadaan lisää vientieuroja. Esimerkiksi N2 Comms sanookin keskittyvänsä työssään myös suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen (Kauppalehti 9.9.).

Paraskaan viestiminen ei kuitenkaan pitkän päälle toimi, jos tuote ei ole ajan tasalla.

Entä jos vaikuttajaviestintään uppoavat eurot käytettäisiin suoraan tuotekehitykseen ja kuluttajamarkkinointiin?

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa