Voiko tieteeseen luottaa?

Viime vuonna julkaistu laajamittainen niin sanottu replikaatiotutkimus herätti paljon keskustelua. Jo julkaistuja tutkimuksia toistettiin mahdollisimman tarkasti alkuperäistä tutkimusasetelmaa jäljitellen. Näin oli mahdollista arvioida tulosten oikeellisuutta, eli kysyttiin perustavaa laatua oleva kysymys: onko tiede luotettavaa?

Sata uudelleen tehtyä yhteiskunnallista ja kognitiivista tutkimusta osoitti, että vain 37 prosentista saatiin merkittäviä tuloksia, kun luku alkuperäisissä tutkimuksissa oli ollut 97 prosenttia. Lisäksi vaikutusten voimakkuus oli toistetuissa tutkimuksissa vain puolet alkuperäisestä.

Jos siis kaksi kolmesta tieteellisestä tutkimuksesta tuottaa ihan eri tuloksia toistettaessa, mitä se kertoo meille tieteestä?

Joitain eroja voidaan selittää metodologisilla eroavaisuuksilla. Toisaalta alkuperäisiä tutkimuksia todella yritettiin jäljitellä mahdollisimman tarkasti. Alkuperäisissä tutkimuksissa saattoi olla vääriä positiivisia tuloksia ja/tai toistotutkimuksissa vääriä negatiivisia tuloksia. Luultavasti molemmat pitävät paikkansa. Ajatuksia herättää myös se, että emme selvästikään tiedä vielä tarpeeksi tutkittavana olevasta ilmiöstä.

Miksi tästä sitten pitäisi huolestua? Replikaatiotutkimukset muistuttavat siitä, ettei kannata luottaa liikaa yksittäisiin tutkimustuloksiin. Jos näin on, miksei sitten tutkimuksia toisteta useammin? Siksi, että koska uusintatutkimuksissa harvoin löytyy mitään uutta ja mullistavaa, aihe ei kiinnosta rahoittajia tai julkaisijoita. Silloin uusintatutkimuksia eivät myöskään tee tutkijat, joiden akateeminen ura riippuu juuri näistä kahdesta asiasta.

On myös ehkä syytä huolestua siitä seikasta, että edellä mainittu on todiste julkaisuvääristymästä.

Tiedelehdet julkaisevat vain alkuperäistutkimuksia uusista ja kiinnostavista ilmiöistä, joissa näkyy merkittäviä tuloksia. Näin ollen tutkijat tietenkin suuntautuvat tämän kaltaiseen tutkimukseen ja muokkaavat aineistoa niin kauan, että tulos on sellainen, jonka he arvelevat olevan julkaisijoille mieleinen.

Moni tutkija ei ollut kovin yllättynyt replikaatiotutkimuksen tuloksista ja muistuttivat, että kyseessä on tunnettu ongelma. He huomauttivat, että tiede ei ole mikään yksittäinen tilaustuote vaan pitkä matka, jonka varrella voi joskus tehdä löytöjä (tämä on hyvä muistaa seuraavan kerran, kun luemme taas uudesta syöpää aiheuttavasta ainesosasta).

Uusintatutkimukset osoittavat, missä kohtaa prosessia tiede menee. On myös syytä muistaa, että tutkimusten kohteena olleet ilmiöt olivat yhteiskuntaa ja ihmisten käyttäytymistä koskevia monimutkaisia asioita, joista on aina vaikea saada täysin yksiselitteisiä tuloksia.

Horjuttaako tämä kaikki nyt uskoamme tieteeseen? Kyllä, jos luotamme vain yksittäisiin tutkimuksiin, joita ei ole toistettu. Ei, jos osaamme mieltää tieteen pitkänä, monimutkaisena löytöretkenä, joka sisältää sekä tutkimista että löytöjen oikeellisuuden tarkistamista

Kirjoittaja on Vaasan yliopiston johtamisen professori

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa