"Nyrkkeilyä pitäisi saada televisioon"

Toimitus kyseli pohjalaisilta nyrkkeilyseuroilta Kuortaneen SM-nyrkkeilyjen alla, miten laji vetää ihmisiä puoleensa alueella. Kurikan Ryhdin kamppailu-urheilujaoston näkökulmasta nyrkkeilyn alueellista happea valaisee Jarkko Syrjälä

– Kurikassa puhtaasti nyrkkeilyyn painottavia harrastajia on tällä hetkellä vain kolme, joista Veli-Pekka Mattila ottelee ammattilaisena. Meillä on jonkin aikaa pääpaino ollut potkunyrkkeilyssä, kun perinteisen nyrkkeilyn puolelta lähti muutama ohjaaja muualle. Tarkoituksena olisi saada startattua nyrkkeilykin uudelleen syyskauden aikana, Syrjälä valottaa valmennuspulaa, joka riivaa montaa muutakin suomalaisseuraa.

– Junnuja on 9–12 -vuotiaiden kamppailukoulussa noin kymmenkunta, joista parilla on aikomuksia osallistua nyrkkeilyotteluihin. Vanhemmista junnuista ei tällä hetkellä ketään ole puhtaasti nyrkkeilyn puolella. Puhtaasti nyrkkeilijöitä kuntonyrkkeily mukaanlukien on noin 25. Muuten harrastajia on noin 70–80.

Milloin seurassanne elettiin lajin kulta-aika?

– Viimeiset pari vuotta olemme saaneet seurantoimintaamme paremmalle pohjalle. Uudet tilat ja paljon uutta toimintaa ja sitä myöten uusia harrastajia. Pienellä paikkakunnalla toimiminen ei ole niin helppoa.

Mitä laji vaatii urheilijalta kilpailutasolla?

– Sitoutumista harjoittteluun niin kuin missä muussakin lajissa. Pitää sietää jonkin verran siis kipuakin. Oikeanlaista luonnetta, että pystyy ja haluaa lyödä toista, kaikilta tämä ei tule luonnostaan. Hyviä hermoja. Otteluälyä ja silmää, mikä toisila on luontaisesti toiset taas joutuvat kehittämään sitä. Ja tietysti kovaa kuntoa ja lihaskestävyyttä, mitkä nekin ovat kehitettäviä ominaisuuksia.

Millaisena näet olympiatyylin nyrkkeilyn tulevaisuuden toisaalta omalla alueellanne, toisaalta valtakunnallisesti?

– Hiukan on notkahdusta tullut. Osin muun kamppailu-urheilun, mutta myös muun vapaa-ajan tarjonnan lisääntyessä. Nyrkkeilyllä ei ole samanlaista vetoa enää nykyään kuin vaikka 80-luvulla. Enemmän pitäisi saada tapahtumia näkyviin myös televisiossa, että nuoretkin kiinnostuisi.

– Yleisesti Etelä-Pohjanmaalla ja varsinkin Vaasan alueella toiminta on hyvällä tasolla, ja jos homma jatkuu samanlaisena, sinne tulee menestystä.

– Seinäjoella on kulta-ajoista ehkä käynyt pieni notkahdus mutta tietotaitoa ja potenttiaalia porukassa kyllä on. Uskallan odottaa, että Kehä-Jussit nousee vielä.

– Kuortaneen Kunnon nyrkkeilyllä on pitkät perinteet ja paljon oppia annettavana. Ongelmana on varmasti paikkakunnan pieni koko ja laaja lajitarjonta, joten harrastajia ja kilpailijoita ei välttämättä ole niin helppo saada.

– Kauhajoen kamppailu-urheilijoilla on käsittääkseni tällä hetkellä muutamia ottelijoita, joista yksi on jo maajoukkueessa ja toinen ottelee ammattilaisena. Muitakin varmasti on, mutta ovat vielä alkutaipaleella. Kauhajokelaisillakin on hyvin pullat uunissa, kun he ovat saaneet asiaan sitoutuneen uuden valmentajan, joka on lähtenyt työskentelemään myös junioreiden kanssa. Kauhajokelaisiltakin uskallan odottaa vielä kovaa panosta.

– Kurikassa nyrkkeilyn suhteen eletään hieman levossa varsinaisen nyrkkeilyvalmentajan puuttumisen vuoksi. Allekirjoitanut pysytyy kyllä perusteet opettamaan hyvin, mutta pidemmälle viemiseen pitäisi olla vielä kokeneempi ohjaaja javalmentaja. Lisäksi oma aika ei anna toiminnalle periksi, kun työt ja perhekin pitää jossain välissä hoitaa.

– Härmässä tulee varmasti paukkumaan jatkossa kunhan Häjy (Juha Haapoja) saa taputeltua oman uransa pakettiin ja starttaa nyrkkeilykoulun sillä alueella.

– Uskon kyllä nyrkkeilyn suosioon jatkossakin, mutta liiton olisi aktivoiduttava ja yritettävä saada telvisioon enemmän lähetysaikaa ja muutenkin olisi pidettävä enemmän meteliä tapahtumista. Vapaaottelupuolellahan homma toimii todella hienosti. Jo amatööriotteluita vedetään läpi samaan tyyliin kuin ammattilaisissa. Tällaista toimintaa lisää myös nyrkkeilyssä.

Lue maanantain lehdestä, millaisia ajatuksia muilla pohjalaisseuroilla on.

HEIKKI PELTOKANGAS

Kommentoi