Tuulimyllyt jauhavat verotuloja kunnille – Pohjanmaan osuus Suomen tuulivoimatuotannosta kasvaa

SEINÄJOKI, VAASA

. Pohjanmaa kipusi viime vuonna Suomen toiseksi suurimmaksi tuulivoimamaakunnaksi noin 17 prosentilla maan tuulivoimakapasiteetista.

. Tieto käy ilmi Suomen Tuulivoimayhdistyksen alkuvuonna julkaisemasta tilastosta.

. Edellisvuonna Pohjanmaan osuus koko maan tuulivoimasta oli 13 prosenttia. Sen alueella on 115 voimalaa, joiden kapasiteetti oli yhteensä 433 megawattia.

. Etelä-Pohjanmaan siivu Suomen tuulivoimasta oli vuonna 2020 noin 9 prosenttia. Maakunnan tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä 227 megawattia. Se on maakunnista viidenneksi eniten.

. Ylivoimaisesti eniten tuulivoimaloita Suomessa on Pohjois-Pohjanmaalla.

. Miljoonaliigassa viime vuonna neljä kuntaa . Yksikään Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunta ei yltänyt siihen kuntakaartiin, jossa viime vuonna tuulivoimasta saadut kiinteistöverotulot olivat yli miljoona euroa.

. Merkittävä pohjalainen tuulivoimakaupunki Kristiinankaupunki sai tuulivoiman kiinteistöverotuloja noin 665 000 euroa.

. Miljoonan ylittäjiä olivat valtakunnallisesti Kalajoki, Ii, Raahe ja Pori.

. Yhteensä Suomen kunnat kuittasivat vuonna 2020 kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista yli 15 miljoonaa euroa.

. Kuntaliiton verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell vahvistaa, että tuulivoimaloista saatava kiinteistöverotulo on iso tekijä monen kunnan taloudelle.

. – Jos voimaloista saatavien kiinteistöverojen tuotto on jopa ikään kuin kattanut sote-menot, kuten on erään kunnan osalta todettu, niin onhan se iso asia.

. Koska voimalaitoskunnissa veroprosentit ovat melko korkealla, fiskaaliset näkökulmat ovat niille Montellin arvion mukaan merkittäviä.

. Toisaalta myös ympäristönäkökulmat ovat yhä enemmän kunnissa esillä.

. Veron määrä perustuu rakennuskustannuksiin . Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93 prosentista kahteen prosenttiin, mutta tuulivoimaloissa maksimi on 3,1 prosenttia. Tuo maksimi on yleisessä käytössä.

. Maksimiprosenttia voidaan soveltaa, kun voimalat sijaitsevat useampien voimaloiden ryppäinä, jolloin niiden yhteenlaskettu teho ylittää kymmenen megawattia.

. Pekka Montell muistuttaa, että kiinteistöveron määrä perustuu voimaloiden rakennus- ja valmistumiskustannuksiin.

. Isoja infrainvestointeja ne eivät kunnilta vaadi.

. Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko, mutta ei pyörivä roottori.

. Merituulivoimaloista vielä enemmän tuloa . Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalaitoksen investointikustannuksista noin 30 prosenttia kuuluu kiinteistöveron piiriin.

. – Veron määräytyminen on melko simppeliä, eli se on kunnille helppo budjetoitava, Montell sanoo.

. Merituulivoimaloissa perustukset ovat maata kalliimmat, joten niistä kunta saa selvästi enemmän verotuloa.

. Meritulivoimaloita on Suomen rannikolla vasta 11 kappaletta.

. Pori nousi yli miljoona euron kiinteistöverotulorajan juuri näillä merituulivoimaloillaan.

. Verotuksen tasoon vaikuttaa myös tuulimyllyjen ikä. Esimerkiksi Kalajoki sai vuonna 2019 kiinteistöverotuloja 1,77 miljoonaa euroa, mutta vuosittain tehtävä 2,5 prosentin ikävähennys pienentää kunnan pottia.

. Yksi voimala kerryttää 400 000 euroa . Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy isäntäkunnalle kiinteistöveroa voimalan elinkaaren aikana yli 400 000 euroa, jos kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin.

. Tuulivoimalan elinkaareksi lasketaan tällä hetkellä noin 25–30 vuotta.

. Vuoteen 2030 mennessä Suomen tuulivoimaloiden määrän on laskettu kasvaa 1800:aan, kun nyt voimaloita on noin 700.

. Juuri tuulivoimaloista saatavat tulot ovat tärkeä syy, jolla kunnissa voimaloiden rakentamista perustellaan.

. Virpi Niemistö

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Tuulimyllyt jauhavat verotuloja kunnille – Pohjanmaan osuus Suomen tuulivoimatuotannosta kasvaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tuulimyllyt jauhavat verotuloja kunnille – Pohjanmaan osuus Suomen tuulivoimatuotannosta kasvaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje