Armenian mukaan lähes 50 sotilasta kuollut yhteenotoissa Azerbaidzhanin kanssa – Ranska vie yhteenotot YK:n turvallisuusneuvostoon

Yöllä puhjennut taistelu Armenian ja Azerbaidzhanin välillä oli pahin sitten syksyn 2020. LEHTIKUVA/AFP
Yöllä puhjennut taistelu Armenian ja Azerbaidzhanin välillä oli pahin sitten syksyn 2020. LEHTIKUVA/AFP
Jaa artikkeli

Armenian ja Azerbaidzhanin välillä puhkesi tiistaiyönä paikallista aikaa laajoja yhteenottoja, joissa on Armenian mukaan kuollut ainakin 49 armenialaissotilasta. Pääministeri Nikol Pashinjan sanoi aamupäivällä maan parlamentissa, että kyseessä ei ole lopullinen luku.

Myös Azerbaidzhan on ilmoittanut kuolonuhreista omissa joukoissaan, mutta ei ole kertonut lukumäärää.

Armenia sanoi iltapäivällä yhteenottojen laantuneen, mutta tilanteen rajalla olevan edelleen erittäin kireä.

–  Vihollinen jatkaa pyrkimyksiään edistää asemiaan huolimatta tulivoiman intensiteetin merkittävästä laskusta, Armenian puolustusministeriö sanoi lausunnossaan.

Venäjä sanoi aiemmin neuvotelleensa tulitauon maiden välille.

Armenian puolustusministeriön mukaan Azerbaidzhanin joukot käyttivät iskuissaan tykistöä, kranaatinheittimiä ja drooneja. Armenian mukaan Azerbaidzhan iski sekä sotilas- että siviili-infrastruktuuriin ja sen joukot yrittivät edetä Armenian alueelle.

Azerbaidzhanin puolustusministeriö puolestaan sanoi maan joukkojen vastanneen provokaatioon Armenian puolelta ja kiisti väitteet siviili-infrastruktuuriin iskemisestä.

Armenian mukaan yhteenotto sai alkunsa, kun Azerbaidzhanin joukot yrittivät tiistain vastaisena yönä tunkeutua Armenian alueelle. Armenian mukaan ainakin 49 sotilasta kuoli yhteenotossa. Azerbaidzhanin puolustusministeriö kertoi myöhemmin 50 sotilaansa kuolleen taisteluissa.

Yhteenottoja käsitellään YK:n turvallisuusneuvostossa

Ranska vie tuoreet yhteenotot käsiteltäväksi YK:n turvallisuusneuvostoon. Asiasta ilmoitti presidentti Emmanuel Macronin kanslia. Ranska on tällä hetkellä turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaa.

Armenian pääministerin kanslian mukaan Pashinjan soitti aiemmin Macronille, Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenille vaatien "asiaankuuluvaa reaktiota" Azerbaidzhanin toimiin.

Blinken sanoi lausunnossaan olevansa syvästi huolissaan tilanteesta, mukaan lukien raportoiduista iskuista siviilikohteisiin, ja vaati vihollisuuksien lopettamista välittömästi. EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell on myös julkaissut lausunnon ja vaatinut osapuolia neuvottelupöytään.

Armenian turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa päätettiin esittää Venäjälle virallinen avunpyyntö sotilasavusta. Armenia kuuluu Venäjän johtamaan Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (CSTO), jonka jäseniä ovat myös Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadzhikistan.

Armenia taipui alueluovutuksiin vuoden 2020 sodassa

Kyseessä on pahin taistelu Armenian ja Azerbaidzhanin välillä sitten syksyllä 2020 kiistellyllä Vuoristo-Karabahin alueella käydyn sodan, jossa kuoli yli 6  500 ihmistä. Sota päättyi Venäjän välittämään tulitaukosopimukseen, jossa Armenia joutui taipumaan alueluovutuksiin.

Osana sopimusta Venäjä lähetti Vuoristo-Karabahiin noin 2  000 rauhanturvaajaa.

Maat sotivat armenialaisväestön asuttamalla Vuoristo-Karabahin alueella myös 1990-luvulla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje