Asiantuntija: Venäjä voi yrittää kiihdyttää sotaa vastatoimena tappioille Itä-Ukrainassa – joukkojen motivaation ylläpito käy kuitenkin yhä haastavammaksi

Ukrainan viime päivien sotamenestys maan itäosissa näyttää tulleen Venäjälle yllätyksenä. Lehtikuva/AFP
Ukrainan viime päivien sotamenestys maan itäosissa näyttää tulleen Venäjälle yllätyksenä. Lehtikuva/AFP

Kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että Ukrainan onnistunut vastahyökkäys maan itäosassa oli Venäjälle yllätys.

–  Ilmeisesti hyökkäys oli iso yllätys, johon ei oltu varauduttu, ei joukkoja vahvistamalla tai siellä olevien joukkojen valmiustilaa korottamalla. Näyttää, että Ukrainan hämäys todella onnistui, Forsberg sanoo STT:lle.

Brittilehti Guardian kertoi viikonloppuna ukrainalaisiin sotilaslähteisiin nojaten, että Ukrainan koko kesän ajan puhuttu vastahyökkäys Hersoniin oli vain hämäystä, jonka tarkoitus oli peittää maan todellinen suunnitelma sotaoperaatiosta idässä. Maa onnistuikin vapauttamaan viikonloppuna monia merkittäviä kaupunkeja maan itäosassa.

Forsbergin mukaan Venäjä ei voi seuraavaksi oikein muuta kuin uudelleen ryhmittää joukkojaan ja vahvistaa alueita, jossa Ukrainan hyökkäys on todennäköisempää.

–  Nyt kipukohtana on Etelä-Ukrainan Hersonin alue. Onko Venäjällä halu vahvistaa sitä? Vai tekeekö se valinnan ja vetää joukkoja pois epävarmalta alueelta, vahvistaen puolustuslinjaa siellä, missä joukot ovat strategisissa asemissa.

Kansallismieliset vaativat sodan kiihdyttämistä, eivät rauhanneuvotteluita

Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt erilaisia väitteitä, joiden mukaan Venäjällä olisi noussut kritiikkiä viikonlopun tapahtumien myötä. Muun muassa Insider-lehti kirjoitti, että Pietarissa ja Moskovassa osa paikallispoliitikoista olisi kirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan presidentti Vladimir Putinin eroa.

Forsbergin mukaan kritiikkiä on noussut jonkin verran venäläisten nationalistien piireissä – mutta ei sodan lopettamiseksi, vaan sen kiihdyttämiseksi. Mitään suurta heilahdusta maan eliitin tai kansalaisten mielipiteissä ei näytä tapahtuneen.

–  Uutena asiana on se, että kansallismieliset ovat alkaneet kritisoida sodan johtoa. He tekevät sitä ilmeisesti pelkäämättä rangaistusta.

Seuraava vaihtoehto Venäjälle voikin olla, että se yrittää kiihdyttää sotaa.

–  Eli tällöin vaihtoehtona olisi lisätä joukkojen mobilisaatiota ja sodan resursseja ja samalla eskaloida sotaa entisestään, kuten kansallismieliset vaativat.

Ongelmaksi voi nousta venäläisjoukkojen motivaation puute.

–  Nyt on ollut huhuja siitä, että osa sotilaista haluaisi jättää asemiaan. Tämä koskee kuitenkin enemminkin joitakin yksiköitä kuin koko Venäjän asevoimia. Mutta se on merkki siitä, että Venäjän on hankala kiihdyttää sotatoimia mobilisoimalla lisäväkeä, jos motivaatiota on vaikea ylläpitää.

Sitä, että Venäjä turvautuisi ydinaseeseen, hän pitää epätodennäköisenä vaihtoehtona. Putinia enemmän taktisen ydinaseen käyttömahdollisuutta ovat rummuttaneet kiihkeimmät nationalistit ja tv-kommentaattorit.

–  Ikävää on kuitenkin se, että sitä vaihtoehtoa ei voida sulkea kokonaan poiskaan, hän sanoo.

"On vaikea nähdä, miten vallanpitäjät pystyisivät myöntämään, että sotaretki meni pieleen"

Hänen mukaansa ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että Kreml suostuisi neuvottelupöytiin. Tämä vaatisi suurempaa muutosta Kremlissä.

–  On vaikea nähdä miten nykyiset vallanpitäjät pystyisivät myöntämään, että sotaretki on mennyt pieleen ja tekemään siitä johtopäätökset.

Hänen mukaansa sodassa on aiemmin ollut hetkiä, jolloin Venäjä olisi siitä voinut vielä irtautua, mutta niitä ei käytetty. Ensimmäinen oli sodan ensimmäisen kuukauden aikana.

–  Tällöin joukot olisi voitu vetää takaisin ja sanoa, että tämä oli varoitus, ja saada ehkä jotain myönnytyksiä riistettyä Ukrainalta. Toinen mahdollisuus olisi ollut, kun Venäjä valtasi uusia alueita Donetskin alueelta ja sai luotua maayhteyden Krimille Mariupolista. Putin olisi voinut silloin julistaa voiton ja todeta, että tässä tämä on ja pidetään nämä alueet. Nyt sekin alkaa olla hankalammin toteutettavissa, Forsberg sanoo.

Myös vallattujen alueiden liittämisen Venäjään voidaan katsoa epäonnistuneen.

–  Venäjä ei ole halunnut tai oikeastaan kyennyt edes jollain uskottavuuden tasolla järjestämään tekaistua "kansanäänestystä", jotka olisivat koskeneet valloitettujen alueiden statuksen muuttamista tai liittämistä Venäjään, hän sanoo.

Haluja rauhaneuvotteluihin ei edelleenkään ole

Ukrainalle tapahtumat ovat luonnollisesti olleet psykologisesti merkittävä käänne. Kummallakaan osapuolella ei kuitenkaan ole vielä mitään hinkua rauhanpöytiin neuvottelemaan, eikä vielä voida tietää, onko kyseessä sodan kannalta merkittävä käänne.

–  Rauhaan pääseminen on vielä kaukana. Osapuolet ovat vielä niin kaukana toisistaan. (Venäjän entinen presidentti) Dmitri Medvedev vaati tänään Ukrainaa suunnilleen antautumaan. Ukraina puolestaan ei tyydy sopimukseen, jossa palattaisiin vuoden 2014 rajoihin, vaan se haluaa myös silloin vallatut alueet takaisin, Forsberg sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje