Itä-Ukrainan separatistialueet ilmoittivat järjestävänsä "kansanäänestykset" liittymisestä Venäjään – Länsimaat tuomitsivat kovin sanoin äänestyssuunnitelmat

Kuva ukrainalaisjoukkojen sotilaista venäläisten hylkäämän tankin ympärillä on otettu tiistaina Harkovan alueella. LEHTIKUVA / AFP
Kuva ukrainalaisjoukkojen sotilaista venäläisten hylkäämän tankin ympärillä on otettu tiistaina Harkovan alueella. LEHTIKUVA / AFP

Itä-Ukrainassa Luhanskin ja Donetskin niin kutsutuissa kansantasavalloissa järjestetään viikonloppuna kansanäänestykset liittymisestä Venäjään. Asiasta kertovat paikalliset separatistijohtajat sekä Itä-Ukrainaa miehittävän Venäjän mediat.

Alustavien tietojen mukaan äänestys kestäisi useita päiviä perjantaista ensi viikon tiistaihin. Myös Hersonin miehitetyllä alueella Etelä-Ukrainassa sekä Zaporizhzhjan alueella aiotaan järjestää kansanäänestys Venäjään liittymisestä samoina päivinä eli 23.–27. syyskuuta.

Venäjän entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev sanoi aiemmin, että alueiden liittäminen Venäjään mahdollistaisi Venäjän "koko sotilaallisen potentiaalin" ottamisen käyttöön alueiden "puolustamisessa". Hän ei tarkentanut, mitä uusia suorituskykyjä Venäjän haluaisi –  tai kykenisi –  tuomaan rintamalle.

Ukrainalta tuli heti vastaus ilmoituksiin kansanäänestyksistä:

–  Ukraina aikoo ratkaista Venäjän kysymyksen. Uhka voidaan poistaa vain voimatoimin, presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak sanoi.

"Äänestyksen irvikuva"

Länsimaat tuomitsivat tiistaina kovin sanoin Ukrainan valloitettujen alueiden suunnitelmat kansanäänestyksien pitämisestä Venäjään liittymisestä.

–  Minusta kyseessä on äänestyksen irvikuva, sivalsi Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Samalla Macron muistutti, ettei äänestyksillä olisi mitään oikeudellista merkitystä.

Sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan kansanäänestykset ovat jälleen yksi Venäjän tavoista kiihdyttää sotaa.

–  Valekansanäänestyksillä ei ole legitimiteettiä, eivätkä ne muuta Venäjän aggressiivisen sodan luonnetta. Kyseessä on jälleen yksi vaihe, joka kiihdyttää Putinin sotaa, Stoltenberg sanoi.

Valkoinen talo puolestaan ilmoitti yksiselitteisesti, että se ei tule tunnustamaan valekansanäänestyksien tuloksia.

–  Nämä kansanäänestykset ovat loukkaus suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteita vastaan, jotka ovat kansainvälisen järjestelmän tukipilareja, sanoi Valkoisen talon edustaja Jake Sullivan.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi, että kyseessä on petos.

–  On erittäin, erittäin selvää, ettei tällaisia valekansanäänestyksiä voida hyväksyä, eivätkä ne kuulu kansainvälisen oikeuden piiriin, Scholz sanoi.

Liittokanslerin mukaan kansanäänestykset ovat osa Venäjän "imperialistista aggressiota".

"Jokaisesta senttimetristä kova taistelu"

Hieman ennen uutisia kansanäänestyksistä Ukraina viestitti joukkojensa edenneen idässä jo myös Luhanskin alueelle. Alueen kuvernöörin Serhi Haidain mukaan Ukraina oli ottanut haltuunsa pienen Bilohorivkan kylän.

Tietoa ei heti voitu vahvistaa ulkopuolisista lähteistä, mutta sitä tukivat kuvat Ukrainan sotilaista partioimassa sodan runteleman kylän kaduilla. Mikäli tieto pitää paikkansa, on se tärkeä edistysaskel Ukrainalle Luhanskissa, joka on heinäkuun alusta ollut kokonaan Venäjän miehittämä.

–  Jokaisesta Luhanskin alueen senttimetristä tullaan käymään kova taistelu, Haidai kirjoitti pikaviestipalvelu Telegramissa.

Venäjän valtion tiedotusvälineissä Luhanskin ja Donetskin asukkaiden on jo aiemmin kerrottu odottavan innoissaan alueiden liittämistä Venäjään. Kansanäänestyksiä voidaan kuitenkin pitää puhtaina muodollisuuksina, jotka järjestetään Venäjän mieliksi, kuten vuonna 2014 järjestetty Krimin kansanäänestys.

Ruotsalaisasiantuntija äänestyksistä: Kielii paniikista

Ruotsalaisen Venäjä-asiantuntijan Gudrun Perssonin mukaan lyhyellä varoitusajalla järjestettävän kansaäänestykset kielivät paniikista nopeasti edenneen Ukrainan vastahyökkäyksen takia.

–  Yritetään pelastaa se, mitä pelastettavissa on, niin minä tätä tulkitsen, Persson FOI-puolustustutkimusinstituutista sanoo TT:lle.

Hänen mukaansa ajatus kulkee niin, että jos ja kun kansanäänestyksissä nimetyissä tapahtumissa hyväksytään alueiden liittyminen Venäjään, voidaan Ukrainan joukkojen hyökkäystä alueille pitää sen jälkeen hyökkäyksenä Venäjälle. Presidentti Vladimir Putin on aiemmin varoittanut, että hyökkäys Venäjää itseään vastaan johtaisi sodan laajenemiseen.

–  (Venäjällä) toivotaan, että tämä jotenkin hillitsisi ukrainalaisten hyökkäystoimia, Persson kertoo.

Hänen mukaansa toinen tavoite lienee se, että alueiden liittäminen Venäjään lisäisi Putin sotaretken suosiota kotimaassa tai antaisi Donetskin ja Luhanskin "tasavaltojen" taistelijoille enemmän motivaatiota sotimiseen.

Brittitiedustelu: Venäjä siirtää sukellusveneitään turvaan

Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjä on "lähes varmasti" siirtänyt Kilo-luokan sukellusveneitään Krimin Sevastopolista Etelä-Venäjälle Novorossijskin satamaan. Sotilastiedustelun päivittäisen Ukraina-katsauksen mukaan syynä vetäytymiseen olisivat turvallisuushuolet.

Ukraina on iskenyt parin viime kuukauden aikana laivaston päämajaan sekä sotilaslentokentälle Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla. Brittitiedustelun mukaan Venäjä on huolestunut Ukrainan yhä paremmasta kyvystä iskeä kaukana oleviin kohteisiin pitkän kantaman täsmäaseilla.

"Ukrainan viime viikkojen voitot ovat olleet inspiroivia"

Britannian pääministeri Liz Truss aikoo ilmoittaa YK:n yleiskokouksessa maansa jatkavan Ukrainan tukemista miljardeilla euroilla myös tulevana vuonna, kirjoittaa BBC. Trussin puheen keskeiset teemat tulevat olemaan sitoutuminen Ukrainan tukemiseen pitkällä aikavälillä sekä kansainvälinen irtautuminen riippuvuudesta venäläiseen energiaan.

Puheessaan YK:n yleiskokouksessa Truss aikoo nostaa esille Ukrainan viimeaikaiset onnistumiset vastahyökkäyksissä Venäjää vastaan esimerkkinä siitä, mitä maa voi saada aikaan lännen tuella.

–  Ukrainan viime viikkojen voitot ovat olleet inspiroivia, Truss sanoi puhuessaan toimittajille lennolla New Yorkiin.

Britannia on ollut suurimpia sotilaallisen avun tarjoajia Ukrainalle Venäjän aloitettua hyökkäyksensä helmikuussa. Maa on tukenut Ukrainaa 2,6 miljardilla eurolla ja varautuu käyttämään saman verran myös tulevana vuonna.

–  Kerta toisensa jälkeen nämä rohkeat ihmiset ovat osoittaneet epäilijöille, mitä he voivat tehdä saadessaan tarvitsemaansa sotilaallista, taloudellista ja poliittista tukea, pääministeri jatkoi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje