Britannian Nato-lähettiläs: Suomen ja Ruotsin jäsenyys otetaan jo huomioon Naton suunnittelussa

Britannian Nato-suurlähettiläs David Quarreyn mukaan Nato on toiminut viisaasti, kun ei ole lähtenyt mukaan sapelinkalisteluun ydinaseilla. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto
Britannian Nato-suurlähettiläs David Quarreyn mukaan Nato on toiminut viisaasti, kun ei ole lähtenyt mukaan sapelinkalisteluun ydinaseilla. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet odottavat vielä viimeisiä ratifiointeja Turkista ja Unkarista. Pohjoisten naapurimaiden tuleva jäsenyys otetaan kuitenkin jo huomioon Naton määritellessä parhaillaan uudelleen yhteisen pelotteensa ja puolustuksensa perustasoa, sanoo Britannian Nato-suurlähettiläs David Quarrey.

–  On hieman aikaista sanoa, mitä seurauksia sillä (liittymisellä) tarkalleen ottaen on Naton rakenteille tai linjauksille, mutta ei ole epäilystäkään siitä, että liittymisellänne on myönteinen vaikutus koko liittokunnalle, Helsingissä vieraillut Quarrey sanoo STT:n haastattelussa.

Hän varoo visusti arvioimasta käynnissä olevaa prosessia tai Turkin näkökantoja, koska Britannia ei ole osapuoli Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmikantaneuvotteluissa. Quarrey sanoo silti olevansa täysin vakuuttunut siitä, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet toteutuvat.

–  Britannian näkökulmasta mitä nopeammin sen parempi – ja tästä on myös laaja yhteisymmärrys liittolaisten parissa, Quarrey sanoo.

Hän korostaa Suomen diplomaattien ja ministereiden olevan jo nyt mukana lähes kaikissa Nato-pöydissä.

–  Virta vie tässä vain yhteen suuntaan -- Tämä on ollut historiallisten tapahtumien vuosi, ja minusta tämä (Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Natoon) on yksi niistä kaikkien historiallisimmista, Querrey kuvailee.

Kahdenvälinen ja Jef-yhteistyö täydentää Natoa

Quarreyn mukaan Suomi ja Ruotsi tuovat Natoon paljon myönteistä: vahvat kansalliset sotilaalliset kyvyt sekä kokemusta ja asiantuntemusta pohjoisella alueella sekä Venäjän kanssa toimimisesta.

–  Mutta myös arvonne. Mehän (Nato) olemme pohjimmiltaan arvopohjainen yhteisö, maantieteellisen ja sotilaallisen liittouman lisäksi, Quarrey muistuttaa.

Suomen merkitystä Britannian turvallisuusajattelussa heijastaa Quarreyn mukaan se, että silloinen pääministeri Boris Johnson kävi jo viime toukokuussa Helsingissä allekirjoittamassa sopimuksen maiden välisestä puolustusyhteistyöstä. Siihen sisältyi myös molemminpuolinen lupaus tulla toisen kumppanin avuksi vaaran uhatessa.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö ei olekaan pelkkää Natoa sen jälkeen kun jäsenyys on toteutunut. Päinvastoin, Quarrey sanoo odottavansa yhteistyön entisestään tiivistyvän sekä kahdenvälisesti että esimerkiksi Britannian johtaman kymmenen valtion Jef-yhteistyön puitteissa.

–  Jefillä on ilman muuta oma paikkansa, se on ollut tärkeä jäsenmaiden yhteistyön ja koordinaation parantamisessa. Meidän näkökulmastamme Suomen liittyminen Natoon ei muuta tätä seikkaa ollenkaan, Quarrey sanoo.

Hän kertoi vierailunsa Helsinkiin keskittyvän kahteen asiaan: sen selvittämiseen, mitä prioriteetteja Suomella on Nato-jäsenyytensä varalle ja millaista käytännön työtä Nato-jäsenyyteen valmistautumisessa Suomessa tehdään. Sitä Quarrey ei halua lähteä veikkaamaan, mikä maa kenties liittyisi Natoon seuraavaksi Suomen ja Ruotsin jälkeen. Edessä voi olla tauko laajentumisessa, mutta yksi asia on Quarreyn mukaan varma:

–  Avoimien ovien politiikka jatkuu, se on Natolle pyhä.

Ukrainan aseapu ja oman puolustuksen tarpeet varmistettava yhtä aikaa

Ukrainan sodan osalta tällä hetkellä on Quarreyn mukaan tärkeintä varmistaa, että läntinen sotilaallinen apu Ukrainalle jatkuu ja ainakin tietyiltä osin vielä lisääntyy. Tähän sisältyy omat haasteensa, sillä tällaisiin apumääriin ei oltu missään maassa varauduttu eivätkä omat kansallisen puolustuksen tarpeet ole kadonneet mihinkään.

Tämän vuoksi oli suurlähettilään mukaan tärkeää, että viime viikonlopun Nato-puolustusministerikokouksessa sovittiin yhteistyön tehostamisesta sen suhteen, että aseiden ja ammusten tuotanto riittää sekä Ukrainan avustamiseen että maiden omiin tarpeisiin.

–  Apumäärät ovat olleet ennen näkemättömiä, mutta uskon, että meillä on kyky sekä jatkaa että lisätä Ukrainan tukemista ja varmistaa samalla, että huolehdimme kunnolla liittouman omasta pelotteesta ja puolustuksesta, Quarrey sanoo toiveikkaana.

Ydinaseiden uhkasta puhuttaessa suurlähettilään mukaan Nato on toiminut "kypsästi ja vastuullisesti", kun ei ole lähtenyt mukaan sapelinkalisteluun vastuuttomia ydinasevihjauksia esittäneen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

–  Olisi ollut hyvin helppoa tulla vedetyksi mukaan siihen kilpalaulantaan, ja Putinille se olisi kyllä kelvannut, Quarrey uskoo.

Hänen mukaansa tälle hetkellä riittää, kun todetaan, ettei minkäänlaisia ydinaseita tule koskaan käyttää ja jos käytetään, niin seuraukset ovat vakavat – niitä sen enempää määrittelemättä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi STT:n ja Ruotsin uutistoimisto TT:n haastattelussa, että EU:ssa ja osassa Nato-maita mietitään jo seuraamuksia Venäjää Ukrainan sodassa muun muassa lennokein aseistaneelle Iranille. Quarrey ei ota kantaa mahdollisiin pakotteisiin, mutta tuomitsee Iranin aseavun.

–  Se on valitettavaa ja sen tulee loppua, hän sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje