Energiaministerien hätäkokouksessa pohdittiin, miten suhtautua Venäjän hankaliin vaatimuksiin

Ranskan ekologisesta siirtymästä vastaava ministeri Barbara Pompili, Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja Latvian talousministeri Janis Vitenbergs Brysselissä. LEHTIKUVA/AFP
Ranskan ekologisesta siirtymästä vastaava ministeri Barbara Pompili, Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja Latvian talousministeri Janis Vitenbergs Brysselissä. LEHTIKUVA/AFP
  • STT
Jaa artikkeli

Brysselissä energiaministerien hätäkokouksessa pyrittiin maanantaina puhaltamaan yhteiseen hiileen, jotta Venäjän yritykset luoda hajaannusta EU:n sisälle jäisivät vain yrityksiksi.

Viime aikoina hämmennystä on aiheuttanut erityisesti maksumekanismi, jonka käyttöä Venäjä vaatii eurooppalaisilta kaasuyhtiöiltä kaasutoimitusten maksamiseen.

Euroopan komissio on arvioinut, että maksumekanismiin suostuminen johtaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden rikkomiseen.

Viime viikolla talouslehti Financial Times (FT) kertoi, että monet suurista eurooppalaisista venäläisen maakaasun ostajista olisivat taipumassa Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa.

Saapuessaan tänään ministerikokoukseen energiakomissaari Kadri Simson kuitenkin sanoi, että komissiolla ei ole tietoa yhtiöistä tai maista, jotka olisivat valmiita sitoutumaan Venäjän maksumekanismiin.

Lintilä pohtii tahtotilan toteutumista

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan EU-mailla on tällä hetkellä hyvin yhtenäinen tilannekuva ja maat ovat valmiita myös solidaarisuuteen toisiaan kohtaan.

–  Totta kai tässä jää vähän sellainen tunne, realisoituuko se tahtotila, jota maat tässä osoittavat, Lintilä pohdiskeli kokouksen jälkeen.

Varautumista mahdollisiin uusiin kaasutoimitusten katkaisuihin pyritään edistämään esimerkiksi vapaaehtoisten kaasun yhteishankintojen eteenpäin viemisellä sekä kaasuvarastointiasetuksen pikaisella loppuun saattamisella.

Lintilä arvioi, että Suomellekin tilanne on verrattain akuutti, koska seuraava kaasumaksu erääntyy kuun loppupuolella.

–  Siihen valmistaudutaan, että silloin kaasun tuleminen Venäjältä katkeaa. Toki näissä kaikissa pitää mieltää se, että yritys tekee ratkaisut. Meillä ei ole tällä hetkellä velvoittavaa lainsäädäntöä tähän olemassa, Lintilä sanoi.

Jos Venäjä katkaisee kaasun Suomelta, sillä olisi Lintilän mukaan huomattavia vaikutuksia esimerkiksi teollisuuteen.

–  Kyllä tämä vakava paikka on.

Yksi varautumiskeino on Suomen ja Viron yhteinen hanke kelluvan kaasuterminaalin hankkimisesta, jossa on Lintilän mukaan edetty jo varsin pitkälle. Hän kuitenkin myöntää, että kisa nestemäisen maakaasun (LNG) varastointiin sopivista aluksista on kova.

Ongelmana kahden tilin järjestely

Venäjä haluaa maksun kaasutoimituksista ruplina niin, että kaasuyhtiöiden on sitouduttava käyttämään kahta tiliä Gazprombankissa.

Käytännössä eurooppalaiset kaasuyhtiöt maksaisivat kaasutoimituksen ensin esimerkiksi euroina yhdelle tilille, mutta maksu ei olisi lopullinen ennen kuin eurot olisi vaihdettu rupliksi toiselle tilille.

Ongelmana EU-komission mukaan on se, että kahden tilin välillä rahojen hallinta olisi Venäjän käsissä ja on myös epäselvää, kuinka kauan rahojen kulkemiseen kahden tilin välillä menisi. EU-virkamiehen mukaan käytännössä tällaisessa tapauksessa rahojen voisi tulkita olevan jopa eräänlainen laina Venäjälle ja näin Venäjä voisi päästä kiertämään sen keskuspankkia vastaan asetettuja pakotteita.

Gazprombank ei ole EU:n pakotelistalla.

Lintilän mukaan EU-komissiolta odotetaan vielä lisäohjeistusta maksumekanismiin suhtautumisessa.

Puola oli valmistautunut kaasutoimitusten katkeamiseen

Venäjän presidentti Vladimir Putin teki päätöksen uudesta maksumekanismista maaliskuun lopussa. Venäjä katkaisi viime viikolla kaasutoimitukset Bulgariaan ja Puolaan, koska ne eivät olleet maksaneet kaasustaan ruplissa.

Energiakomissaari Simsonin mukaan Venäjän päätös lopettaa kaasutoimitukset osoittaa, että Venäjä ei kerta kaikkiaan ole luotettava kaasutoimittaja.

Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri Anna Moskwa vaati täysiä pakotteita sekä venäläiselle öljylle että kaasulle.

Ministerin mukaan Puola pärjää, vaikka Venäjä katkaisi kaasutoimitukset maahan.

–  Olimme valmistautuneita tähän tilanteeseen, Moskwa sanoi kokoukseen saapuessaan.

Moskwa sanoi Puolan vetoavan muihin EU-maihin, etteivät nämä suostuisi Putinin vaatimaan maksumekanismiin ja näin tukemaan Venäjän taloutta.

Öljypakotteet valmistelussa

EU-maiden välisen yhtenäisyyden säilyttämisen on arvioitu käyvän vaikeammaksi, sillä EU on valmistelemassa yhä raskaampia pakotteita.

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, EU on langettanut useita pakotekierroksia Venäjää vastaan.

Yleinen käsitys on, että seuraavat pakoteaskeleet ovat edellisiä vaikeampia ottaa, koska niin sanotut helpot pakotevaihtoehdot on käytetty jo hyvän aikaa sitten.

EU on tähän mennessä puuttunut venäläisen kivihiilen tuontiin. Öljy ja kaasu muodostavat huomattavan paljon suuremman osuuden Venäjän ja EU:n välisestä energiakaupasta.

Nyt EU:ssa valmistellaan öljypakotteita.

Venäläiseen öljyyn puuttuminen on tullut mahdolliseksi, sillä Saksa luopui aiemmasta vastustelustaan. Edelleen on kuitenkin odotettavissa, että esimerkiksi Unkari saattaa asettua vastahankaan pakotteista päätettäessä.

Mediatietojen mukaan EU-komissio saattaa esitellä esityksensä öljypakotteiksi jo tällä viikolla niin, että asiasta voitaisiin keskustella keskiviikkona EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa.

Odotuksissa on, että pöydälle tulisi malli, jossa öljykieltoon tulisi kuukausien mittainen siirtymäaika.

---

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje