Eurooppalaiset astronautit ovat vaarassa jäädä peukalokyytiläisten rooliin avaruuskisassa, varoittaa avaruusjärjestön johtaja

Euroopan uudetkin astronautit ovat jäämässä tulevaisuuden avaruuskilpailussa peukalokyytiläisten asemaan, jos maanosassa ei ryhdytä panostamaan omien miehitettyjen avaruuslentojen toteuttamiseen. Näin sanoo Euroopan avaruusjärjestön Esan viime vuonna tehtävässään aloittanut pääjohtaja Josef Aschbacher.

. – Tulemme olemaan Kuussa ja asumaan siellä. Kuuta tullaan käyttämään taloudellisena vyöhykkeenä. Tämä on uutta tutkimatonta erämaata. Kysymys meille eurooppalaisille on se, haluammeko me olla osa sitä vai haluammeko jäädä sivustaseuraajiksi, kun muut lähtevät Kuuhun, Aschbacher sanoi Brysselissä pitämässään puheessa.

. Kysymys on ajankohtainen, sillä Esa rekrytoi jälleen uusia astronautteja, jotka näillä näkymin ovat jatkossakin riippuvaisia yhdysvaltalaisten ja venäläisten kuljetuksista. Eurooppalaisia astronautteja on lähetetty vuosien varrella kiertoradalle yli 30, mutta jokainen heistä on lentänyt määränpäähänsä joko Yhdysvaltain tai Venäjän raketeilla.

. – Esa on hyvin riippuvainen Yhdysvalloista ja Venäjästä poliittisesti epävakaassa maailmassa. Toki nyt katsotaan peiliin, että olisiko tätä kyvykkyyttä pitänyt kehittää jo aikaisemminkin. Eurooppa on iso toimija avaruudessa, mutta rahallinen panostus on ollut selkeästi Yhdysvaltoja pienempi – ja se näkyy, arvioi STT:lle Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks, jonka johdolla lähetettiin avaruuteen Suomen ensimmäiset satelliitit Aalto-1 ja Aalto-2.

. Suomi kuuluu yhä avaruusalan pikkutekijöihin, vaikka täällä onkin tehty tekniikkaa osaksi suurempien maiden hankkeita. Yhtäkään suomalaista ei esimerkiksi ole vielä nähty astronauttina. Lähimmäksi päästiin Nasan suomensukuisen yhdysvaltalaisastronautin Timothy L. Kopran eli "sisunautin" lentäessä kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle vuonna 2009.

. Myös Kiina ja Intia lähettävät kansalaisiaan avaruuteen . Miehitetyt avaruuslennot muuallekin kuin kiertoradan ISS:lle ovat viime vuosikymmenen aikana tulleet taas muotiin pitkän hiljaiselon jälkeen. Suuntaa näyttää Nasan Artemis-kuuohjelma, jonka on määrä lähettää ensimmäinen nainen Kuun pinnalle ja perustaa pysyvä Gateway-avaruusasema Kuun kiertoradalle. Myös Eurooppa on tiiviisti mukana tähän hankkeeseen liittyvässä yhteistyössä.

. Omia teitään kulkeva ja yhteistyötä karsastava Kiina puolestaan tekee laukaisuja kiihtyvään tahtiin ja rakentaa parhaillaan omaa avaruusasemaansa Tiangongia. Myös Intia aikoo toteuttaa ensimmäisen miehitetyn lentonsa Gaganyaan-aluksella jo ensi vuonna. Intialainen lento oli suunniteltu alun perin jo tälle vuodelle, mutta sitä lykättiin koronavirusepidemian vuoksi.

. Euroopan mailla sen sijaan ei ole käytössään omaa alusta, jolla voitaisiin viedä astronautteja edes Maan kiertoradalle, kaukaisemman avaruuden kohteista puhumattakaan. Sellaisen kehittäminen ei myöskään näytä olevan Euroopan avaruushankkeiden asialistalla kovin korkealla – ainakaan vielä.

. Reilun viikon päästä 16. helmikuuta Ranskan Toulousessa järjestetään avaruusjärjestö Esan ja EU:n huippukokous, jossa keskusteluja käydään Euroopan tulevaisuudesta avaruudessa. Aalto-yliopiston Praks ei kuitenkaan odota suuria suunnanmuutoksia Euroopan avaruuspolitiikkaan lähiaikoina.

. – En usko, että tässä nyt syntyy kovin suuria uusia suunnitelmia tai Eurooppa tulisi nopeasti lisäämään rahoitusta avaruusalalle. Mutta panostus kyllä kasvaa koko ajan, Praks sanoo.

. Euroopan haluttomuus suurempien rakettien kehittämiseen liittyy Praksin mukaan maanosan lähihistorian rauhantahtoisiin pyrkimyksiin. Avaruusrakettiteknologia on yhä läheisesti kytköksissä ohjusteknologiaan, ja erityisesti kylmässä sodassa avaruusohjelmat olivat tapa esitellä ohjusteknologian suorituskykyä vastapuolelle.

. – Eurooppa on tehnyt erinomaista tiedettä avaruudessa ja Esa on yksi maailman keskeisistä avaruusjärjestöistä tieteen eturintamassa, mutta kilpajuoksuun ja demonstrointiin liittyvät ambitiot ovat Euroopassa selvästi matalampia, Praks sanoo.

. Avaruustoiminta on muutakin kuin planeetoille menemistä . Euroopan miehitetyt avaruushankkeet perustuvat yhteistyöhän Yhdysvaltojen ja myös Venäjän kanssa. Esa on Yhdysvaltain Artemis-ohjelmassa tärkeä kumppani ja osallistuu tehtävän moduulien rakentamiseen, korostaa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) avaruusoikeuteen erikoistunut johtava asiantuntija Jenni Tapio, joka hoitaa Suomen Esa-delegaatiota yhdessä Business Finlandin kanssa.

. – Avaruus ei ole pelkkää planeetoille menemistä ja syvän avaruuden tutkimista, vaan myös hyvin konkreettista ja maanläheistä toimintaa (...) Laukaisukyvykkyyttä ja osaamista Euroopassa kyllä on, sanoo Tapio.

. Euroopan avaruushankkeissa huomiota on kiinnitetty myös ilmastonmuutoksen tutkimiseen ja teknologian kehittämiseen, Tapio kertoo. Näkyvin eurooppalainen avaruussaavutus viime ajoilta oli Hubblen seuraajaksi luodun Nasan James Webb -avaruusteleskoopin onnistunut laukaisu Ranskan Guayanasta eurooppalaisella Ariane 5 -raketilla.

. Raketin valmistaja, Airbusin ja ranskalaiskonserni Safranin omistama ArianeGroup , on kertonut olevansa valmis kehittämään kaksivaiheisen ja uudelleenkäytettävän raketin astronauttien kuljettamista varten. Myös kertakäyttöiset Ariane 5 ja tänä vuonna neitsytlentonsa suunnitellusti lentävä Ariane 6 soveltuvat kantokykynsä puolesta astronauttien kuljettamiseen, mutta miehitetty tehtävä vaatisi jatkokehitystä eikä tällaista ole vielä suunnitteilla.

. Euroopassa panostus avaruuteen kasvaa nopeasti. Esan ja EU:n yhteistyö on laajenemassa, ja tänä vuonna EU kattaa jo neljänneksen Esan budjetista. Suomi on hiljattain lisännyt jäsenmaksuaan, ja mukaan on tullut uusia maita kuten Viro. Myös Euroopan puolustusvirasto panostaa avaruuteen.

. Suomalaisia astronautteja tuskin nähdään lähitulevaisuudessa . Avaruuden tutkimiseen käytettävät rahamäärät ovat pienempiä Atlantin tällä puolen. Esan miehitettyihin avaruuslentoihin ja avaruustutkimukseen kohdistama rahoitus oli viime vuonna 735 miljoonaa euroa, eli vain noin seitsemän prosenttia Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan vastaavasta summasta.

. Euroopan avaruusjärjestön Esan kokonaisvuosibudjetti on nyt noin 6,49 miljardia euroa, josta Suomi maksaa 28 miljoonaa euroa. Euroopan avaruushankkeet koostuvat Esan lisäksi EU:n avaruusohjelmasta, jonka budjetti vuosille 2021–27 on 14,8 miljardia euroa. Näiden lisäksi on kansallisia avaruusohjelmia sekä uusi, noin miljardin euron Cassini-rahasto , jolla tuetaan avaruusyritysten toimintaa Euroopassa.

. Esan astronauteiksi haki viime vuonna kaikkiaan liki 23 000 ihmistä. Näistä suomalaisia hakijoita oli yli 300. Hakuprosessissa on alkuvuodesta saatu valmiiksi ensimmäinen karsintakierros, jonka jäljiltä hakijoita on mukana noin 1 400 . Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan useita suomalaisia on yhä kisassa mukana.

. Suomalaisten osallistuminen hakuprosessiin jää todennäköisesti kuitenkin symboliseksi, kertoo Aalto-yliopiston Praks. Vaikka haku on avoinna kaikkien Esan jäsenmaiden kansalaisille, käytännössä astronautiksi on päästy vain niistä maista, jotka rahoittavat jäsenmaksulla Esan miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaa, mitä Suomi ei tee.

. – Esassa on paljon jäsenmaita, jotka ovat maksaneet astronauttiohjelman jäsenmaksua kymmeniä vuosia eikä heillä vieläkään ole omaa astronauttia. Koska Esa on suhteellisen demokraattinen järjestö, niin näitä jäsenmaita ei voida astronauttivalinnassa ohittaa, Praks kertoo.

. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan astronauttihaussa menestyneet suomalaiset voivat päästä reserveihin niin kutsutuiksi projektiastronauteiksi. Heidän pääsynsä avaruuteen vaatisi todennäköisesti Suomen aloitteesta lähtevää avaruustehtävää.

Kirjaudu sisään

Eurooppalaiset astronautit ovat vaarassa jäädä peukalokyytiläisten rooliin avaruuskisassa, varoittaa avaruusjärjestön johtaja

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje