Stoltenberg arvioi Naton toivottavan Suomen varsin nopeasti tervetulleeksi, jos Suomi jättää jäsenyyshakemuksen

Haavisto ei eritellyt tarkemmin, millaista apua on tarjottu ja mitkä maat ovat sitä Suomelle tarjonneet. Lehtikuva/AFP
Haavisto ei eritellyt tarkemmin, millaista apua on tarjottu ja mitkä maat ovat sitä Suomelle tarjonneet. Lehtikuva/AFP
  • STT
Jaa artikkeli

Poliittinen päätös Suomen mahdollisesta jäsenyydestä sotilasliitto Natossa voitaisiin tehdä nopeasti, sanoo sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hän ei halua arvioida tarkemmin, menisikö siihen päiviä vai viikkoja.

Jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, hakemus arvioitaisiin Naton neuvostossa.

–  Itse päätös siitä, että Suomi toivotetaan tervetulleeksi Natoon, voidaan tehdä varsin nopeasti, Stoltenberg sanoi pohjoismaisen median haastattelussa torstaina.

Naton neuvoston kannan jälkeen asia olisi hyväksyttävä vielä 30 Nato-maan kansallisissa parlamenteissa, mihin kuluisi joitakin kuukausia.

Stoltenberg arvioi, että neuvoston tervetulotoivotusten myötä Suomi voisi saada poliittista suojelua sille väliajalle, joka hyväksymisprosessissa kuluu. Stoltenberg ei kuitenkaan ennakoinut tarkemmin, millaista turvaa tämä suojelu voisi käytännössä tarkoittaa.

Suomelle tarjottu turvallisuusapua

Brysselissä Naton ulkoministerikokoukseen osallistunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi torstaina hieman Stoltenbergiä suoremmin, että Suomelle on esitetty alustavia tarjouksia turvallisuusavusta, jos Suomi päättäisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä.

Haavisto on keskustellut turvallisuustilanteesta kahdenvälisesti useiden kollegojensa kanssa.

–  Keskeiset Naton jäsenmaat ymmärtävät tällaisen tilanteen, maailmanpoliittiseen tilanteeseenkin liittyen, että jos jokin maa nyt hakee Naton jäsenyyttä, niin ei voida ajatella, että siihen väliin tulisi sellainen turvallisuusuhka, jolla pyrittäisiin sitä Naton jäsenyyshakemusta jollain tapaa häiritsemään tai estämään, Haavisto kertoi lehdistötilaisuudessaan torstaina.

Haavisto arvioi, että Nato-maissa ymmärretään hyvin tämä pulma jäsenyyden hakemisen ja jäseneksi hyväksymisen välisestä niin sanotusta harmaasta ajasta

Intensiivisempää yhteistyötä mietitään eri maissa

Haavisto ei eritellyt tarkemmin, millaista apua ja mitkä maat ovat sitä Suomelle tarjonneet. Hän nosti kuitenkin esimerkiksi, että Ranska on aiemmin kertonut intensiivisen strukturoidun dialogin aloittamisesta Suomen kanssa.

–  Se esimerkkinä vaan siitä, että yksittäiset Naton jäsenmaat, sekä EU-maat että EU:n ulkopuolella olevat maat, miettivät jo tätä, miten tekevät intensiivisempää yhteistyötä Suomen kanssa, ehkä juuri tänä väliaikana, Haavisto muotoili.

Haavisto kertoo kiittäneensä avuntarjouksista, mutta korostaneensa samalla, että keskustelu ei ole vielä siinä vaiheessa, että Suomessa olisi tehty päätöstä jäsenyyden hakemisesta.

Haavisto uskoo, että jos Suomi jättäisi jäsenhakemuksen Natoon, turvallisuusapua tarjonneet maat tulisivat julkisuuteen omilla kannanotoillaan ja sitoumuksillaan.

Suomi ja Ruotsi päättävät itse tahtinsa

Keskustelu mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisesta on käynyt alkuvuoden ajan kuumana niin Suomessa kuin Ruotsissa. Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että Suomi saattaa tehdä päätöksensä ripeämmin kuin Ruotsi.

Naton pääsihteerin Stoltenbergin mukaan on Suomen ja Ruotsin oma asia määritellä, hakevatko maat sotilasliiton jäsenyyttä yhtä aikaa vai eri tahdissa.

–  On Suomen ja Ruotsin oma asia päättää, haetteko jäsenyyttä yhdessä, haetteko eri aikaan vai oletteko hakematta sitä ollenkaan, Stoltenberg sanoi.

Jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä ja Ruotsi ei, Stoltenberg arvioi, että Ruotsi säilyy sotilasliiton läheisenä kumppanina.

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö sen sijaan voisi saada hieman uuden sävyn. Jos Suomesta tulisi sotilasliiton jäsenmaa, olisi Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö jatkossa Nato-maan ja Naton ulkopuolisen maan yhteistyötä.

Stoltenberg kuitenkin korosti kaiken olevan Suomen ja Ruotsin omissa käsissä.

Venäjä protestoinut aina Naton laajentumista vastaan

Stoltenbergiltä kysyttiin, voisiko Venäjä estää teoriassa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden aloittamalla jonkinlaisen konfliktin. Stoltenberg vastasi toteamalla, että Venäjä on protestoitunut Naton laajenemista vastaan joka kerta, kun sotilasliittoon on liittynyt uusia jäsenmaita.

–  Siitä huolimatta Nato on lähes tuplannut jäsenmääränsä sitten kylmän sodan lopun, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg muistutti, että Norjan liittyessä Natoon vuonna 1949 Neuvostoliitto piti asiaa provokaationa. Norja on Naton perustajamaista ainoa, joka jakoi maarajan Neuvostoliiton kanssa.

–  Olen iloinen, että muut keskeiset Nato-liittolaiset, Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja muut sanoivat, että se on Norjan asia päättää, Stoltenberg sanoi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje