Inflaatio satoi Le Penin laariin Ranskan vaaleissa, joissa talous painaa yhä vaa'assa ulkopolitiikkaa enemmän, katsoo tutkija

  • STT
Jaa artikkeli

Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos kertoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan siitä, että sisäpolitiikka ja talous painavat yhä ranskalaisäänestäjän vaa'assa enemmän kuin Ukrainan sota ja ulkopolitiikka.

Kansainväliset tapahtumat heijastuivatkin ranskalaisäänestäjien käyttäytymiseen eniten inflaation kautta, mikä selittää sitä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin myötäilystä tunnettu äärioikeiston Marine Le Pen nousi jälleen toiselle kierrokselle istuvan presidentin Emmanuel Macronin vastaehdokkaaksi.

–  Se, että koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä keskustelu keskittyi niin paljon nouseviin hintoihin, hyödytti Le Peniä selkeästi, sillä hän ratsasti näillä teemoilla kulttuurin ja identiteettipoliittisten kysymysten lisäksi. Tämä on ehkä se tärkein yksittäinen havainto tällä kertaa, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Le Pen on viime vuosina aina keltaliiviliikkeen noususta lähtien pyrkinyt asemoimaan poliittisen viestinsä hintojen nousuun ja talouteen tarjoamalla erilaisia verohelpotuksia ja muita etuja polttoaineen hinnan noususta kärsiville.

–  Kaikissa kyselyissä se nousi selkeästi ykkösteemaksi. Huoli ostovoimasta on niin vahvasti Ranskan poliittista kenttää määrittävä kysymys, että siihen reagointi oli todella suuressa osassa, tutkija sanoo.

Melenchonin kannattajat voivat ratkaista toisen kierroksen

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ero Macronin ja Le Penin välillä ei lopulta ollut niin tiukka kuin viimeisten kannatuskyselyiden perusteella olisi voinut olettaa. Kun ensimmäisen kierroksen äänet oli laskettu, Macronilla oli koossa 27,8 prosenttia äänistä ja Le Penillä 23,2 prosenttia, kertoo Ranskan sisäministeriön vaalilaskenta.

Le Pen oli lopulta kannatukseltaan lähempänä kolmanneksi tullutta laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonia, joka sai äänistä liki 22 prosenttia.

–  Macronin kaula Le Peniin on kuitenkin aika merkittävä. Huomionarvoisempaa oli se, kuinka lähellä Le Pen ja vasemmiston Melenchon olivat toisiaan. Toisen kierroksen oikeastaan ratkaisee se, kenen taakse Melenchonin kannattajat ryhmittyvät.

Viiden vuoden takaisissa edellisissä presidentinvaaleissa Melenchon ylsi ensimmäisellä kierroksella neljännelle sijalle 19,6 prosentin äänisaaliilla ja kärkikaksikko oli sama. Toisella kierroksella karkeasti laskettuna noin puolet Melenchonia äänestäneistä ryhmittyi Macronin tueksi ja toinen puolisko jätti äänestämättä.

–  Le Pen ei juurikaan kerää kannatusta Melenchonin kannattajien parissa. Iso kysymys on se, voiko äänestämättä jättävien joukko vieläkin nousta. Macron ei todellakaan herätä innostusta Melenchonin kannattajien parissa, Miettinen sanoo.

Melenchonin viesti Le Peniä vastaan "todella vahva"

Miettinen antaa suuren painoarvon Melenchonin omassa puheessaan antamalle viestille, jonka mukaan yhtäkään ääntä ei saa antaa Le Penille toisella kierroksella. Melenchon ei kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että olisi kehottanut kannattajiaan äänestämään Macronia.

–  Se viesti oli todella vahva, ja sillä on vaikutusta. Luulen, että Ranskassa ei niinkään äänestetä (toisella kierroksella) Macronin puolesta vaan Le Peniä vastaan.

Miettisen mukaan Ranskan vaaleissa on tyypillistä, että vaalipäivää lähestyttäessä kilpailukykyisten ehdokkaiden joukko pienenee ja aiemmin kannatuskyselyissä menestyneet ehdokkaat putoavat kärjestä.

–  Äänien keskittyminen yksittäisten ehdokkaiden taakse on sellainen kehitys, joka määrittää näitä viimeisiä viikkoja. Moni tuli Macronin taakse ja moni Le Penin taakse. Muiden nousseiden ehdokkaiden, kuten Valerie Pecressen ja Eric Zemmourin, kannatus jäi kuitenkin aika vaatimattomaksi.

Vielä Le Peniäkin radikaalimpana oikeistolaisena pidetty Zemmour sai 7,1 prosenttia äänistä. Zemmour on toivonut kannattajiensa äänestävän toisella kierroksella Le Peniä.

–  Tämä ei ole ollenkaan selvä kysymys. Vaikka heidän teemansa ovat monessa mielessä samoja, kannattajapohja on itse asiassa aika erityyppinen. Siinä missä Le Penin kannatus nousee tehdastyöläisten joukosta, on Zemmourin kannattajakunta huomattavasti koulutetumpi.

Tutkijan mukaan voi olla, että suurin osa Zemmourin kannattajista tukee Le Peniä toisella kierroksella, mutta tuskin kuitenkaan kaikki.

Presidentti loisti poissaolollaan väittelyistä

Presidentinvaalien kynnyksellä moni arvosteli Macronia siitä, että istuva presidentti ei käytännössä lainkaan kampanjoinut pestinsä puolesta. Hän jätti virallisen ilmoittautumisensa ehdokkaaksi viime tinkaan eikä osallistunut lainkaan vaaliväittelyihin, joten vastaehdokkaat joutuivat kisaamaan keskenään.

Tämä linjaus näyttää kuitenkin kannattaneen Macronille, tai ainakaan siitä ei ollut hänelle haittaa.

–  En usko, että Macron olisi missään skenaariossa saanut ensimmäisellä kierroksella yli 50:tä prosenttia äänistä. 27–28 prosenttia on hänelle ihan hyvä tulos, en näe, että tämä päätös olisi kostautumassa hänelle. Hänen ei ehkä ole tarvinnut kampanjoida samalla tavalla, kun hän on ollut julkisuudessa muutenkin isossa roolissa viime aikoina Ukrainan sodan myötä, Miettinen sanoo.

Macronin suosiota sisäpolitiikassa ovat syöneet epäsuositut työmarkkina- ja eläkereformit, joihin kuuluu Macronille keskeinen eläkeiän suunniteltu nosto 62:sta 65 ikävuoteen. Macronin hallinto on pitänyt näitä uudistuksia tarpeellisina Ranskan yhteiskunnalle, mutta ne ovat olleet monille äänestäjäryhmille kivuliaita.

–  Monet reformeista ovat sellaisia, etteivät ne lupaa millekään yksittäiselle ryhmälle mitään helpotusta tai mitään hyvää, ja niitä ajaa enemmänkin huoli Ranskan kilpailukyvystä ja julkisen talouden kestokyvystä.

Hintojen nousun kanssa näiden uudistusten epäsuosio on ollut myrkyllinen yhdistelmä Macronin kannatukselle, tutkija katsoo.

Toisella kierroksella kannatusero Macronin ja Le Penin välillä voi tällä kertaa jäädä pienemmäksi kuin edellisvaaleissa, joissa Macron voitti selvin luvuin kahdella kolmasosalla äänistä. Näistä vaikeuksista huolimatta voitto toisella kierroksella näyttää silti hyvin todennäköiseltä.

–  Odotukset ovat sen suuntaiset, että (toisella kierroksella) ero ei olisi niin suuri kuin silloin viisi vuotta sitten. Osittain sen takia, että Le Penin kannatus on nyt parempi ja hänen teemansa puhuttelevat vähän laajempaa äänestäjäjoukkoa kuin aiemmin. Itse lähden kyllä siitä, että Macron on aika vahvoilla toisella kierroksella. Jotain merkittävää pitää tapahtua, että tämä asetelma kääntyisi.

Oikeiston ja vasemmiston jako aikansa elänyt

Venäjää myötäilevän sekä EU:hun ja Natoon nuivasti suhtautuvan Le Penin vaalivoitto tietäisi vaikeuksia eurooppalaiselle yhteistyölle aikana, jona yhtenäisyyttä kaivataan erityisesti eurooppalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Miettinen ei kuitenkaan pidä realistisena sitä, että EU hajoaisi Le Penin voittoon.

Ranskan vaaleissa merkille pantava kehityssuunta on maata historiallisesti hallinneiden vanhojen valtapuolueiden historiallisen huono tulos. Vasemmiston rivit ovat Ranskassa pahasti hajallaan, ja oikeistoleiri on entistä kirjavampi.

Tutkijan mukaan koko perinteinen jaottelu vasemmistoon ja oikeistoon näyttää vanhentuneelta tavalta ymmärtää politiikkaa maassa, joka alun perin keksi nämä käsitteet Ranskan vallankumouksessa.

–  Ranskan poliittinen kenttä on jäsentymässä ihan uuteen uskoon. Perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako ei ole välttämättä paras kuvaamaan tätä poliittista dynamiikkaa, joka Ranskassa tällä hetkellä vaikuttaa, Miettinen sanoo.

Ranskan politiikan suuria kysymyksiä ovat nykyisin tutkijan mukaan kulttuuri- ja identiteettipoliittiset teemat sekä hyvinvointivaltion kriisi, jonka puinti on ollut viimeisen vuosikymmenen suuri teema.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje