Kirjan julkaissut Mika Aaltola sanoo, että ei käy presidenttikampanjaa – Aaltola kehotti pohtimaan ajanjaksoa Ukrainan todennäköisen sotavoiton jälkeen

Kuluneen kevään aikana Mika Aaltola on kommentoinut mediassa toistuvasti kansainvälisen politiikan kiemuroita. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto
Kuluneen kevään aikana Mika Aaltola on kommentoinut mediassa toistuvasti kansainvälisen politiikan kiemuroita. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Viime joulukuussa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi Helsingin Sanomille, että Euroopassa on varteenotettava sodan uhka.

Viesti ei kaikkia miellyttänyt.

–  Haastattelu tulee ulos joulun aatonaattona, ja saan heti viestejä joulurauhan tärvelemisestä. Miksi Venäjän uhalla pitää spekuloida? Sitä pidetään tarpeettomana. Seuraavana yönä ei nukuta. Mietin vastuuta kommentoimisessa, Aaltola totesi maanantaina julkaistussa kirjassaan.

Teos Mihin menet Suomi - pelon aika Euroopassa koostuu muistiinpanoista, jotka alkavat kesästä 2021 ja päättyvät tämän vuoden kesään. Kirjassa pohditaan Suomen asemaa maailmanpolitiikan myllerryksissä, joita viime vuoden aikana on riittänyt.

Kirjassaan Aaltola kertoo myös maaliskuussa saaneensa puhelun "arvovaltaiselta taholta". Puhelun viesti oli, ettei kannata spekuloida Venäjän uhalla, koska se voi saada aikaan negatiivisia sijoittajareaktioita.

Aaltola ei paljastanut maanantaina kirjan julkaisutapahtumassa, kuka puhelun soitti, vaan totesi yleisesti, että tutkijan tilannekuvan arviointi ei voi lähteä tällaisten reaktioiden pohdinnasta.

Aaltola: Mikään puolue ei ole pyytänyt ehdokkaaksi

Kuluneen kevään aikana Aaltola on kommentoinut mediassa toistuvasti kansainvälisen politiikan kiemuroita. Näkyvyys on nostanut Aaltolan jopa presidenttikisan nimeksi.

Tästä häneltä kysyttiin myös maanantaina. Hän totesi, että parhaillaan hän ei käy presidenttikampanjaa, eikä mikään puolue ole häntä ehdokkaaksi pyytänyt.

–  Ei ole puoluetta, ei ole kampanjaa. Tässä maassa on aika vaikea nousta presidentiksi ilman koneistoa, hän sanoi.

Hänen mukaansa hän ei voi kuitenkaan täysin kieltäytyäkään ja sanoo olevansa otettu asiasta. Hänen itsensä mukaan "häntä pysäytellään kadun kulmissa jatkuvasti" ja kannustetaan lähtemään ehdolle.

–  Tasavaltalaisena on vaikea vastata täysin ei, hän sanoi.

"Uskon Ukrainan voittoon"

Kirjassaan Aaltola katsoo Suomen Venäjä-politiikan nojanneen osin nojanneen ideologiseen toiveikkuuteen, jossa ajateltiin, että sitomalla Venäjä yhteistyöhankkeisiin taattaisiin myös rauhaa Euroopassa.

Hänen mukaansa tätä ajanjaksoa Suomen politiikassa tulisi käydä läpi.

–  Ei yksittäisiä syyllisiä etsimällä eikä toisaalta vain kuittaamalla, että se oli sen ajan ajattelumalli, vaan syyt selvittämällä, hän sanoi maanantaina.

Yhtenä esimerkkinä tällaisesta ajattelusta hän nostaa venäläisyhtiö Rosatomilta tilatun Hanhikiven ydinvoimalan rakennushankkeen, joka torpattiin lopullisesti vasta keväällä.

Aaltola sanoo edelleen pitävänsä todennäköisenä, että Ukraina voittaa sodan. Hänen mukaansa julkista keskustelua voitaisiin käydä enemmänkin siitä, miltä Eurooppa Ukrainan voiton myötä näyttäisi.

–  Ukrainan voitto tarkoittaisi vakaampaa oloa koko lännessä. Suomen kannattaa -- kuten se on jo tehnytkin muun muassa aseavulla -- sitoutua viemään asioita siihen suuntaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje