Levottomassa Perussa uhmataan poikkeustilaa ja valmistaudutaan suurmielenosoitukseen

Mielenosoittajat vaativat Limassa presidentin eroa sunnuntaina. Lehtikuva/AFP
Mielenosoittajat vaativat Limassa presidentin eroa sunnuntaina. Lehtikuva/AFP

Perussa useille alueille julistetut poikkeustilat eivät vaikuta hillitsevän presidentti Dina Boluarten vastustajia, jotka valmistautuvat maanantaina paikallista aikaa pidettävään suureen mielenosoitukseen pääkaupungissa Limassa. Mielenosoittajien ja poliisin viisi viikkoa jatkuneissa yhteenotoissa on kuollut tähän mennessä jo yli 40 ihmistä.

Protestit ovat keskittyneet Perun eteläosan vuoristoiselle maaseudulle, missä asuvat ketshua- ja aimarakansat, mutta poikkeustila on voimassa myös pääkaupungissa. Maan kaakkoisosassa Andahuaylasin kaupungissa tuhansien presidentin vastustajien raportoitiin nousseen busseihin ja autoihin matkatakseen osoittamaan mieltä Limaan.

Sunnuntaina väkivallan uhreja muistettiin Liman katedraalissa messussa, jossa arkkipiispa Carlos Castillo vetosi väkivallan kierteen katkaisemisen puolesta.

Vetoomus rauhan puolesta

Väkivalta leimahti Perussa joulukuun alkupuolella, kun presidentti Pedro Castillo yritti hajottaa kongressin ja ryhtyä johtamaan maata suoraan asetusten kautta. Castillo pidätettiin ja on nyt tutkintavankeudessa epäiltynä vallankumousyrityksestä.

Varapresidentistä presidentiksi noussut Boluarte on torjunut vaatimukset eroamisestaan. Mielipidekyselyiden mukaan enemmistö perulaisista kuitenkin vastustaa häntä.

Protestit tuskin laantuisivat Boluarten eroon, sillä varapresidentin jälkeen vuorossa presidentin viran täyttäjäksi olisi kongressin puhemies. Hän on tällä hetkellä oikeistolainen asevoimien entinen komentaja Jose Williams Zapata.

Castillo oli puolitoista vuotta kestäneen virkakautensa aikana jatkuvissa vaikeuksissa, koska konservatiivien hallitsema kongressi vastusti presidenttiä. Maaseudun köyhä väki piti Castilloa puolestapuhujanaan.

Perun hallitus on syyttänyt protestoijien olevan huumekauppiaiden ja laittoman kaivostoiminnan harjoittajien palkkalistoilla. Myös takavuosien pahamaineisella kommunistisella terroristijärjestöllä Loistavalla polulla on epäilty olevan sormensa pelissä.

Presidentit päätyneet yleensä vankilaan

Perun tilanne on jakanut myös Latinalaisen Amerikan maita. Esimerkiksi Argentiina, Bolivia, Kolumbia ja Meksiko ovat tukeneet syrjäytettyä presidentti Castilloa. Ecuador, Costa Rica, Uruguay, Chile ja myös Yhdysvallat ovat puolestaan tunnustaneet Boluarten hallinnon.

Brasilian vasemmistopresidentti Luis Inacio Lula da Silva puolestaan näyttää jääneen istumaan aidalle toivottamalla Boluartelle onnea mutta valittamalla samalla Castillon erottamista.

Perussa politiikasta ei ole skandaaleja ja kuohuntaa puuttunut, mutta viime viikot ovat olleet poikkeuksellisia jopa maan omalla mittapuulla. Castillo ei kuitenkaan ole poikkeustapaus vaan jo kuudes entinen presidentti, joka on joutunut telkien taakse. Itse asiassa häntä pidetään tällä hetkellä samassa vankilassa, jossa tuomiotaan sovittaa toinen entinen presidentti Alberto Fujimori.

Vakauden puutteesta Perun politiikassa kertoo jotain se, että Boluarte on jo viides presidentin viran haltija vajaan kolmen vuoden aikana. Myös Perun parlamentti on sirpaleinen: kongressin 130 kansanedustajaa jakautuvat peräti 14:ään eri ryhmään.

Maaseudun köyhät vastaan kaupunkien rikkaat

Köyhään perheeseen lukutaidottomien vanhempien lapsena syntynyt Castillo kouluttautui opettajaksi, mutta joutui silti jatkamaan maanviljelystä saadakseen rahat riittämään. Ammattiyhdistysaktiivina hän organisoi lakkoja opettajien palkkojen nostamiseksi.

Hän pyrki presidentiksi iskulauseella: "Ei enää köyhiä rikkaassa maassa". Vaikka Peru on maailman toiseksi suurin kuparin tuottaja, noin neljäsosa maan 33 miljoonasta asukkaasta elää köyhyysrajan alapuolella.

Maaseudulla köyhyys on selvästi yleisempää kuin esimerkiksi pääkaupungissa Limassa. Tuoreiden levottomuuksien onkin tulkittu heijastelevan Perun yhteiskunnan voimakasta kahtiajakautumista.

Kesällä 2021 presidentiksi valitun Castillon piti olla raikas tuulahdus korruption mädättämään politiikkaan. Uuden presidentin niskaan alkoi kuitenkin pian kasautua monenlaisia syytteitä. Kaksi äänestystä presidentin asettamisesta virkarikossyytteeseen epäonnistui ja kun kolmas oli vuorossa 7. joulukuuta, Castillo ilmoitti hajottavansa kongressin ja ottavan vallan käsiinsä.

Reaktio tähän näytti nopealta ja selkeältä: asevoimat ja poliisi kieltäytyivät tottelemasta Castilloa, suuri osa hallituksesta erosi ja perustuslakituomioistuin tuomitsi presidentin toimet. Vain muutaman tunnin kuluttua kongressi oli äänestänyt Castillon viralta.

Kaikki näytti sujuvan sääntöjen mukaan mutta toisin kävi. Vaikka presidentiksi noussut Boluarte on Castillon vasemmistolainen puoluetoveri, aloittivat syrjäytetyn presidentin tukijat mielenosoitukset. Heidän mukaansa Castillolle ei ollut annettu mitään mahdollisuuksia onnistua.

Castillon tukena ovat yhä muun muassa Perun suurin ammattiliitto ja alkuperäiskansojen yhdistys sekä köyhiä maanviljelijöitä edustavat järjestöt. Osa tukijoista vaatii Castillon palauttamista virkaansa, osa ennenaikaisia vaaleja sekä perustuslain uusimista.

Lähteinä AFP, Bloomberg, New York Times

--

Korjattu aiempaa juttua klo https://16.17: Castillon virkakausi presidenttinä kesti puolitoista vuotta, ei kuukautta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje