Nato-kokous antaa Japanille ja Etelä-Korealle tilaisuuden sovun rakentamiseen

Yhdysvaltojen keskeisten liittolaismaiden uudet johtajat haluavat parantaa maiden välisiä suhteita, mutta historialliset kiistat voivat muodostua kapuloiksi rattaisiin.

. Madridissa tässä kuussa pidettävän Naton huippukokouksen yhdeksi tärkeimmistä tapahtumista saattaa muodostua tapaaminen Yhdysvaltojen ja sen keskenään riitelevien liittolaismaiden Japanin ja Etelä-Korean johtajien välillä.

. Keskusteluja, joiden tavoitteena on järjestää Japanin pääministerin ja Etelä-Korean presidentin ensimmäinen tapaaminen sitten vuoden 2019, on käyty kaikessa hiljaisuudessa. Tapaaminen antaisi johtajille mahdollisuuden sivuuttaa maiden väliset historialliset kiistat ja keskittyä mahtailevan Kiinan ja ydinaseistetun Pohjois-Korean aiheuttamiin haasteisiin.

. Onnistunut tapaaminen voisi piirtää uudet rajat diplomatian pelikentälle Itä-Aasiassa ja avata uuden aikakauden Japanin ja Etelä-Korean pohjamutiin vajonneissa suhteissa.

. Mahdollisuudet sovinnon tekemiseen ja vanhojen kaunojen hautaamiseen ovat johtajien vaihtumisen myötä nyt paremmat kuin koskaan, kuten viime lokakuusta saakka Japanin pääministerinä toiminut Fumio Kishida totesi huhtikuussa. Toukokuussa Etelä-Korean presidentin virkaan astunut Yoon Suk-yeol on peräänkuuluttanut maiden välisten suhteiden uudelleenarvioinnin tarvetta ja luvannut pyrkiä suhteiden parantamiseen.

. Etelä-Korean erikoisjoukkojen entinen komentaja Chun In-bum korosti, että maiden olisi tärkeää erottaa historialliset kysymykset ja taloudelliset kitkat yhteisistä turvallisuusintresseistä.

– Emme voi voittaa sotaa Korean niemimaalla ilman Japania, Chun sanoo, painottaen Japanin lentokenttien ja satamien merkitystä Yhdysvaltojen Korealle tarjoaman sotilaallisen tuen kannalta.

– Japanin vaikutus Korean turvallisuuteen on merkittävä; vähän kuin uppoamaton lentotukialus, hän jatkaa.

. Kaikkea muuta kuin helppoa . Itä-Aasian vaikutusvaltaisimpien demokratioiden välien korjaaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Presidentti Joe Bidenin viime kuussa Aasiaan suuntautuneen matkan aikana yhdysvaltalaisviranomaiset kaavailivat Kishidan ja Yoonin tapaamista, mutta yritys kariutui japanilaisten virkamiesten vastustukseen. Japanilaiset halusivat ensin nähdä, miten äärimmäisen tiukalle menneessä äänestyksessä valitun Yoonin kausi lähtisi käyntiin.

. Keskusteluista perillä olevat henkilöt ovat todenneet diplomaattisten ponnistelujen painopisteen siirtyneen johtajien tapaamisen järjestämiseen Naton huippukokouksen yhteydessä 28.–29. kesäkuuta. Japanilaisen virkakunnan epäröintiä on lievittänyt uuden presidentin asemaa vahvistanut murskavoitto, jonka Yoonin hallitseva puolue sai viime viikon paikallisvaaleissa.

. Japani ja Etelä-Korea eivät ole Naton jäseniä. Kutsumalla maat huippukokoukseen Yhdysvallat pyrkii rakentamaan demokraattisten valtioiden liittoumaa, joka voisi vastata turvallisuushaasteisiin, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään lisännyt.

. Virkamiesten ja analyytikkojen mukaan mahdollinen kolmenvälinen tapaaminen olisi kuitenkin vasta tunnustelua. Sekä Kishida että Yoon todennäköisesti joutuisivat kotimaissaan kovan ryöpytyksen kohteeksi, jos heidän katsottaisiin sivuuttavan maiden välisiä suhteita hiertävät asiat: Japanin toisen maailmansodan aikana Koreassa harjoittaman pakkotyövoiman ja seksiorjien käytön.

. Useiden eteläkorealaisten mielestä vuonna 1965 solmittu sopimus, jolla ratkaistiin Japanin miehityskauteen (1910–1945) liittyvät korvausvaatimukset, oli lainvastainen. Japanissa taas ei luoteta siihen, että Etelä-Korea noudattaisi uusiakaan sopimuksia historiaan liittyvien kiistojen ratkaisemiseksi.

. Etelä-Koreassa toimiva Itä-Aasian tutkimuslaitos ja japanilainen Genron NPO -ajatushautomo tekivät vuonna 2021 yhteisen kyselyn, jonka tulosten mukaan 63 prosenttia eteläkorealaisista suhtautui kielteisesti Japaniin, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli ollut 72 prosenttia. Japanissa sen sijaan Etelä-Koreaan kielteisesti suhtautui 49 prosenttia vastanneista, kun luku oli aiemmin ollut 46 prosenttia.

– Turvallisuusyhteistyötä voidaan edistää kulissien takana, mutta yleisen mielipiteen vuoksi siitä ei kannata pitää kovin suurta ääntä, sanoo Canon Institute for Global Studies -tutkimuslaitoksen Etelä-Korean asiantuntija Kohtaro Ito .

. Edellinen lähentyminen 2015 . Edellisen kerran maiden välillä tapahtui jonkinasteista lähentymistä vuonna 2015. Tuolloin ulkoministerinä toiminut Kishida toimi välittäjänä neuvotteluissa, joissa saatiin aikaan toisen maailmansodan aikana prostituutioon pakotettuja eteläkorealaisia ”lohtunaisia” koskeva sopimus.

. Kolme vuotta myöhemmin maiden välit kuitenkin viilenivät uudelleen, ja sopimus karahti kiville. Syynä välirikkoon oli Etelä-Korean korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan japanilaisyrityksen piti maksaa korvauksia sodan aikana pakkotyöhön määrätyille korealaisille. Japani ryhtyi vastatoimiin ja asetti vientirajoitteita Etelä-Korean puolijohdeteollisuuden kannalta tärkeille kemikaaleille.

. Vuonna 2020 julkaistussa kirjassaan Kishida korostaa turvallisuuden merkitystä: ”On sanottava, että Etelä-Korea on menetellyt todella ikävästi. Japani ei kuitenkaan pysty yksin vastustamaan Pohjois-Koreaa, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä Etelä-Korean kanssa”, hän kirjoittaa.

. Aiemmin syyttäjänä toiminut ja ulkopoliittisesti kokematon Yoon on kerännyt ympärilleen Japani-asiantuntijoita. Heidän joukossaan on esimerkiksi Tokion yliopistossa opiskellut ulkoministeri Park Jin .

. – Perinteisesti Etelä-Korean konservatiivihallinnon pyrkimyksenä on ollut erottaa toisistaan ajankohtaiset asiat [kuten alueellinen turvallisuus] ja historialliset ja alueelliset kysymykset. Yoon jatkaa tätä perinnettä, toteaa Washingtonissa toimivan Stimson Center -ajatushautomon vieraileva tutkija Rachel Minyoung Lee .

. Oikeuspäätöksistä paljon kiinni . Vaikka japanilaiset ovatkin rohkaistuneet Yoonin lähipiirin lähentymispyrkimyksistä, paljon riippuu Korean oikeusistuimien tulevista päätöksistä pakkotyöläisille maksettavia korvauksia ja lohtunaisia koskevissa asioissa.

. Kovasta Japanin-linjastaan tunnettu Yoonin vasemmistolainen edeltäjä Moon Jae-in lupasi olla puuttumatta oikeudessa käsiteltäviin asioihin, mikä rajoitti diplomaattisten keinojen käyttöä riitojen ratkaisemisessa.

. Asian arkaluontoisuuden vuoksi nimettöminä pysyttelevät korealaiset analyytikot kuitenkin toteavat, että hallituksella on enemmän vaikutusvaltaa oikeuslaitokseen kuin virallisesti annetaan ymmärtää.

– On hyvinkin mahdollista, että Moonin kaudella matalaa profiilia pitäneet konservatiiviset tuomarit tekevät paluun nyt kun Yoon on vallassa. Näin on tapahtunut aiemminkin, toinen analyytikoista arvioi.

. Japanissa pian vaalit Japanin parlamentin ylähuoneen vaalit pidetään heinäkuussa, niinpä Kishida on tiukan paikan edessä. Ehdotetun kolmenvälisen tapaamisen lisäksi tehtävät toimet, joilla voitaisiin parantaa maiden välisiä suhteita, sisältävät poliittisia riskejä.

. Korean hallinnon edustajat haluaisivat Japanin luopuvan vientirajoitteista, mutta vuoden 2015 sopimuksen kariutumisesta katkeroituneet liberaalidemokraattipuolueen kovan linjan edustajat vastustavat moista rauhanelettä.

. Tokiolaisen Keion yliopiston Etelä-Korean-asiantuntija Junya Nishino selventää:

– Japanin ja Etelä-Korean välisen kiistan ratkaiseminen on erittäin hankalaa, koska se edellyttää vahvaa johtajuutta ja selkeää suunnanmuutosta.

. Kana Inagaki, Christian Davies

Käännös: Leni Vapaavuori, Käännöspalvelu Lingvista

Fri, 7/1

Kirjaudu sisään

Fri, 7/1

Nato-kokous antaa Japanille ja Etelä-Korealle tilaisuuden sovun rakentamiseen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin