Norjan pääministeri STT:lle: Suomi ja Ruotsi päättävät itse, mutta naapurit olisivat tervetulleita Natoon

Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan Nato-jäsenyys ei ole vaikeuttanut Norjan toimimista välittäjänä useissa konflikteissa. LEHTIKUVA/AFP
Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan Nato-jäsenyys ei ole vaikeuttanut Norjan toimimista välittäjänä useissa konflikteissa. LEHTIKUVA/AFP
  • STT
Jaa artikkeli

Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat tervetulleita liittymään Naton jäseniksi. Störe korostaa STT:n haastattelussa, että naapurimaat tekevät omat päätöksensä itsenäisesti ja demokraattisesti eikä kenenkään muun pidä työntää niitä mihinkään suuntaan.

–  Jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät liittyä Natoon, Norja toivottaisi ne tervetulleiksi. Näkisimme Suomen ja Ruotsin mielellämme liittouman täysivaltaisina jäseninä, ja voisimme tietysti entisestään syventää yhteistyötämme myös turvallisuuden alalla, Störe arvioi puhelinhaastattelussa Oslosta.

Hän kiirehti lisäämään, että viime vuosina Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä tiivistynyt puolustusyhteistyö toki jatkuisi riippumatta siitä, mihin päätökseen naapurit Nato-pohdinnoissaan tulevat.

Norjan ulkopoliittisen instituutin (Nupi) vanhempi tutkija Per Erik Solli arvioi viime viikolla, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys parantaisi maiden turvallisuutta ja nivoisi yhteen pelotetta koko Pohjolassa.

–  Naton pohjoinen sivusta olisi vankempi, jos Suomi ja Ruotsi olisivat liittouman jäseniä, Solli sanoi Barents Observerin haastattelussa.

Välittäjän rooli ei ole Nato-jäsenyydestä kärsinyt

Pääministeri Störe kertoo pitäneensä viime kuukausina tiivistä yhteyttä Suomen ja Ruotsin poliittiseen johtoon. Tällä viikolla hänen piti päästä vaihtamaan ajatuksia kasvokkain presidentti Sauli Niinistön kanssa Oslossa, mutta virallinen vierailu peruuntui Niinistön koronatartunnan takia. Störe toivoo tapaamisen toteutuvan pian toisella yrittämällä.

Suomessa on epäilty Nato-jäsenyyden vetävän maan mukaan konflikteihin ulkomailla tai vaikeuttavan mahdollisena välittäjänä toimimista. Stören mukaan Norjan kokemukset eivät näitä pelkoja vahvista.

–  Kuten tiedätte, Norja on ollut kolmantena osapuolena aktiivinen välittäjä useissa konflikteissa, eikä Nato-jäsenyydessämme ole ollut mitään, mikä olisi tehnyt sen vaikeammaksi, Störe sanoo.

Vuosittain Nobelin rauhanpalkinnon jakava Norja onkin profiloitunut niin Lähi-idän, Afganistanin kuin Kolumbian konfliktien neuvottelupaikkana.

Entäpä sitten ne konfliktit kaukana oman maan rajoista, onko Norja voinut päättää kotimaassa mahdollisesta osallistumisestaan Nato-operaatioihin?

–  Ilman muuta, Störe kuittaa lyhyesti.

Ei ydinaseita ja liittolaisten tukikohtia, mutta paljon harjoittelua

Suomen Nato-keskustelussa niin kutsuttu Norjan malli on noussut toistuvasti esiin mahdollisena esikuvana myös Suomelle. Tiivistäen kyse on ollut siitä, että Norja on pyrkinyt tasapainoon turvallisuutta tuovan liittolaissuhteen ja Neuvostoliittoa/Venäjää rauhoittelevan Nato-jäsenyyden konkreettisen toteutuksen välillä.

Norja ei esimerkiksi hyväksy rauhan aikana maaperälleen pysyviä ulkomaisia tukikohtia tai ydinaseita.

–  Lisäksi harjoittelemme liittolaistemme kanssa tavalla, joka pitää jännitteet alhaisina ja ennustettavuuden hyvänä suhteessa naapureihimme, Störe kertoo.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, ettei sotaharjoituksia ole viety tarpeettoman lähelle lyhyttä Venäjän vastaista rajaa pohjoisessa.

Muuten liittolaisten kanssa harjoittelu on Stören mukaan tärkeä osa Norjan turvallisuutta, ja maassa onkin järjestetty useita erittäin suuria sotaharjoituksia, joissa on harjoiteltu kymmenientuhansien sotilaiden voimin avun tuomista yli Atlantin ja sen vastaanottamista Norjassa. Edellinen tällainen harjoitus oli tämän kevään Cold Response 22, johon myös kumppanimaat Suomi ja Ruotsi osallistuivat.

Omia kansallisia suorituskykyjään Norja on viime vuosina parantanut hankkimalla nykyaikaista kalustoa, muun muassa Suomenkin valitsemia F-35A-hävittäjiä.

–  Venäjän aggressio on johtanut siihen, että olemme lisänneet valvontakapasiteettiamme pohjoisessa. Mutta (Nato-)jäsenyytemme peruskriteerit eivät ole muuttumassa, Störe vakuuttaa.

Tavoitteena "High North, Low Tension"

Stören mukaan operatiivisen tilanteen tarkkaa seurantaa Jäämeren ja Barentsinmeren suuntaan on syytäkin pitää yllä, sillä Norja on "Naton silmät ja korvat" alueella. Mutta muutoin Norja haluaa pääministerin mukaan pitää jännitteet mahdollisuuksien mukaan alhaisina myös kaikkein pohjoisimmilla alueilla ja uskoo myös pohjoismaisten naapureidensa jakavan tämän lähestymistavan.

–  Kutsun tavoitetta nimellä: High North, Low Tension. Suomi, Ruotsi ja Norja eivät uhkaa ketään, olimmepa Natossa tai emme, haluamme olla tavallisia naapureita, Störe sanoo.

Hänen mukaansa Norja on todiste siitä, ettei Nato-jäsenyyden tarvitse merkitä konfliktia itäisen naapurin kanssa.

–  Me olemme olleet hyvä naapuri Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa. Meillä on ollut toista kunnioittava naapuruussuhde, ja olemme ratkaisseet kahdenväliset asiat rauhanomaisesti ja poliittisin keinoin, Störe taustoittaa.

Näin on siis ainakin ollut, mutta tulevaisuus ei näytä välttämättä yhtä seesteiseltä. Störe myöntää, että oli olemassa aika ennen 24. helmikuuta, eli Venäjän hyökkäyksen alkamista Ukrainaan, ja nyt eletään toista aikaa sen jälkeen.

–  Venäjä on Norjan naapuri myös tämän sodan jälkeen, ja naapureina meidän täytyy löytää keinot elää rinnakkain. Mutta Moskovan nykyjohdon kanssa tuosta suhteesta tulee hyvin erilainen kuin se, mihin olimme tottuneet, Störe sanoo.

Hänen mukaansa kehitys on valitettava, mutta syy on yksinomaan Venäjän ja sen tekemien päätösten.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje