Ukrainan Odessassa vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui maanantaina hakeutumaan suojaan, kun Venäjä ampui ohjuksia kaupunkiin. Asiasta kertoi EU-virkamies, jonka mukaan Michelin piti iskun takia keskeyttää tapaamisensa Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin kanssa.
– Tapaaminen pääministerin kanssa jouduttiin keskeyttämään ja osanottajat joutuivat hakeutumaan suojaan, kun ohjukset iskivät jälleen Odessan alueelle, virkamies kertoi.
Michel jatkoi tapaamistaan Shmyhalin kanssa, kun seurue oli siirtynyt suojaan. Myös presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui tapaamiseen videoyhteyden välityksellä.
Michel tuli yllätysvierailulle Etelä-Ukrainassa Mustanmeren rannalla sijaitsevaan satamakaupunkiin. Venäjä ei ole yrittänyt sodan aikana tehdä maihinnousua Odessaan, eikä se ole maallakaan pystynyt etenemään niin pitkälle länteen, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainan eteläosassa kilpistyi Mykolajivin kaupunkiin. Venäjä on kuitenkin moukaroinut Odessaa ohjusiskuilla ja estänyt kaupungin sataman toiminnan.
Twitterissä julkaisemallaan videolla Michel kehui ukrainalaisten vastarintaa Venäjän hyökkäyksen alla ja vakuutti ukrainalaisille, että EU auttaa Ukrainaa rakentamaan "modernin, demokraattisen valtion."
– Kreml haluaa teloittaa teidän vapautenne ja demokratianne hengen. Olen täysin vakuuttunut, että he eivät koskaan onnistu, Michel totesi.
Odessan sataman sulku vaikuttaa maailman ruokahuoltoon
Michelille esiteltiin maanantaina Odessan satamaa, jonka toiminnan pysähtymisellä voi olla vakavat seuraukset koko maailmanlaajuiselle ruokahuollolle.
– Odessan satamassa näin siiloja täynnä viljaa, vehnää ja maissia valmiina vientiä varten. Tämä kipeästi kaivattu ruoka on jumissa Venäjän sodan ja Mustanmeren satamien sulun takia, millä on dramaattisia seurauksia haavoittuvaisille maille. Tarvitsemme tähän maailmanlaajuisen reaktion, Michel sanoi.
Ukraina vastasi ennen sotaa noin 12 prosentista maailman vehnäviennistä. Maississa osuus oli 15 prosenttia ja auringonkukkaöljyssä peräti 50 prosenttia. ja Odessa oli maan tärkein satama elintarvikekuljetuksille. Nyt ukrainalaista viljaa rahdataan maateitse Romaniaan ja sieltä maailmalle, mikä on hitaampaa ja kalliimpaa. Sota onkin saanut monien elintarvikkeiden hinnat nopeaan nousuun.
Michel tapasi Odessassa myös Ukrainan laivaston päällikön, joka kertoi hänelle Venäjän mereltä käsin tekemistä ohjusiskuista siviilikohteisiin.
EU:n von der Leyen keskustelee Unkarin Orbanin kanssa
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin oli määrä saapua maanantaina Unkariin tapaamaan maan pääministeriä Viktor Orbania ja keskustelemaan venäläisestä öljystä. Orban on viivyttänyt EU:n suunnitelmia venäläisen öljyn tuontikiellosta.
Meriyhteyttä vailla oleva Unkari on riippuvainen putkea pitkin tulevasta venäläisestä öljystä, ja Orban on varoittanut, ettei hän voi hyväksyä Euroopan komission ehdottamaa kuudetta Venäjän vastaista pakotepakettia.
Muuutama päivä sitten Orban syytti von der Leyeniä siitä, että tämä joko tahallaan tai tahattomasti "hyökkäsi EU:n yhtenäisyyttä vastaan", kun komissio esitti venäläisen öljyn täyskieltoa.
EU-komission laatima suunnitelma pysäyttäisi Venäjän raakaöljyn tuonnin EU:hun kuuden kuukauden kuluessa ja öljyjalosteiden tuonnin tämän vuoden loppuun mennessä. Unkarille, Slovakialle ja Tshekille on ehdotettu pidempää siirtymäaikaa venäläisöljyn tuonnille.
EU:n komissio kertoo kantansa Ukrainan jäsenyyshakemuksesta ensi kuussa
Euroopan komissio vastaa Ukrainan jäsenyyshakemukseen ensi kuussa, kertoo komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Twitterissä.
Von der Leyen kertoo keskustelleensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja odottavansa nyt vastauksia jäsenyyttä koskeviin kysymyksiin.
Komission päätöksen jälkeen Ukrainan mahdollinen jäsenyys voi edetä jäsenmaiden käsittelyyn.
YK:n ihmisoikeusneuvosto pitää ylimääräisen kokouksen Venäjän väitetyistä ihmisoikeusrikkomuksista
YK:n ihmisoikeusneuvosto pitää torstaina ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Venäjän väitettyjä ihmisoikeusrikkomuksia Ukrainan sodassa.
Ylimääräisen kokouksen järjestämiseen vaaditaan 16 jäsenmaan eli vähintään joka kolmannen jäsenen tuki. Ukrainan esitystä ylimääräisestä kokouksesta kannattivat muun muassa Suomi, Britannia, Etelä-Korea, Meksiko, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.
Kun mukaan lasketaan neuvoston ulkopuoliset tarkkailijavaltiot, kokouksen pitämistä kannatti yli 50 maata.
Kyseessä on 34:s ylimääräinen kokous vuonna 2006 perustetun neuvoston historiassa.
– Yhdessä lähetämme taas vahvan viestin (Venäjän presidentti Vladimir) Putinille ja hänen sotarikollisten klikilleen: olette eristetympiä kuin koskaan, Genevessä toimiva Ukrainan YK-suurlähettiläs Jevhenija Filipenko sanoi.
– Haluamme, että YK ryhtyy käytännön toimiin vastatakseen Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin Ukrainassa ja niihin sotarikoksiin, joita se tekee päivittäin kansaamme kohtaan.
Filipenkon mukaan neuvoston tulee selvittää esimerkiksi Venäjän sotarikoksia Butshassa ja muilla alueilla, jotka ovat olleet sodan aikana sen hallussa. Kansainvälisen yhteisön tulee hänen mielestään keskittyä selvittämään myös ukrainalaisten pakkosiirtoja Venäjälle.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta huhtikuun alussa Ukrainan sodan takia.