Ollako vai eikö olla? Tanskalaiset päättävät osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön

Puolustuspolitiikkaa koskevan varauman poistamista esittää Tanskassa pääministeri Mette Frederiksenin johtama hallitus. LEHTIKUVA/AFP
Puolustuspolitiikkaa koskevan varauman poistamista esittää Tanskassa pääministeri Mette Frederiksenin johtama hallitus. LEHTIKUVA/AFP
Jaa artikkeli

Venäjän presidentin Vladimir Putinin hyökkäyssodan aiheuttamien poliittisten mullistusten lista on jo pitkä: Suomen ja Ruotsin Nato-mielipiteen täyskäännöksen ja sitä seuranneiden jäsenyyshakemusten perään voidaan ehkä pian liittää Tanskan liittyminen osaksi EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Keskiviikon kansanäänestys ei ehkä ravistele Euroopan turvallisuuspoliittista kokonaisrakennelmaa, mutta kuvaa omalta osaltaan turvallisuusajattelun perustavaa muutosta mantereella. Tanskan ulkopoliittisen instituutin (DIIS) tutkijan Christine Nissenin mukaan Tanskassa on perinteisesti vannottu turvallisuudessa Naton ja Yhdysvaltain nimeen.

–  Tanskalaiset poliitikot ovat nyt alkaneet hyvin hitaasti ymmärtää, ettei ehkä kannattaisi laittaa kaikkia munia samaan Yhdysvallat-koriin, Nissen sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.

Hänen mukaansa Tanskassa on perinteisesti suhtauduttu hyvin epäillen EU:n poliittisen, ja erityisesti turvallisuuspoliittisen, yhteistyön kehittämiseen. Nyt puolustuspolitiikkaa koskevan varauman poistamista esittää pääministeri Mette Frederiksenin johtama hallitus, joka on Nissenin mukaan Tanskan euroskeptisin hallitus miesmuistiin.

–  Putinin hyökkäykseen saakka he vakuuttivat, että EU-puolustuspolitiikkaa koskeva varauma on tullut jäädäkseen, joten kyseessä on melkoinen U-käännös hallitukselta, Nissen kertoo.

Tanskan euroepäilyllä on pitkät perinteet

Tanska liittyi silloiseen EEC:hen vuonna 1973. Nissen sanoo, että mukaan lähdettiin taloudellisista syistä, ja jäsenyyteen on oltu pääosin tyytyväisiä, kunhan se ei kehity liian poliittiseksi.

–  Tanskan EY/EU-epäily perustuu pelkoon itsemääräämisoikeuden menettämisestä, mikä on outoa, koska olemme näin pieni maa, Nissen sanoo.

Naton perustajajäsenen Tanskan suhtautuminen EU:hun on siten ollut päinvastaista kuin esimerkiksi Suomessa, jossa todellinen päämotiivi liittymiselle oli nimenomaan turvallisuuspoliittinen –  vaikkei siitä EU-kansanäänestyksen aikaan vielä juuri ääneen puhuttu.

Tanskalaisten torjunta Maastrichtin sopimukselle vuonna 1992 pidetyssä kansanäänestyksessä tuli monelle yllätyksenä. Jotta maa voisi pysyä EU:ssa, sorvattiin sopimukseen varaumat muun muassa puolustuspolitiikasta, sisä- ja oikeuspolitiikasta sekä yhteisvaluutta eurosta. Näillä muutoksilla tanskalaiset venyivät hyväksymään Euroopan unionin luoneen Maastrichtin sopimuksen vuoden 1993 uudessa kansanäänestyksessä.

Nissenin mukaan Tanskan poliittisessa eliitissä varaumista ei ole oltu innoissaan ja niistä on yritetty päästä eroon useissa kansanäänestyksissä, mutta tuloksetta. Vuonna 2000 tanskalaiset torjuivat yhteisvaluutta euron, vuonna 2015 sisä- ja oikeusasioiden EU-yhteistyön.

Keskiviikkona on sitten vuorossa yritys puolustusyhteistyön osalta, ja tutkijan mukaan kolmas kerta saattaa sanoa toden.

–  Jos pitäisi laittaa rahaa likoon, niin veikkaisin ilman muuta kyllä-äänten voittoa. Epävarmoja on nytkin suuri määrä, kuten aiemmissa kansanäänestyksissä, mutta heistä suuri osa näyttää kallistuvan varauman poistamisen kannalle, Nissen kertoo.

"Kyse on symboliikasta ja halusta olla historian oikealla puolella"

Tanskan turvallisuuden perusratkaisu tehtiin jo vuonna 1949 Natoa perustettaessa, joten tietävätkö tanskalaiset, mistä kansanäänestyksessä lopulta on kyse?

–  Siinäpä se ongelma onkin – luulen, etteivät tiedä, Nissen toteaa.

Tutkijan mukaan keskiviikon äänestyksessä on monta outoa piirrettä. Hänen mukaansa kampanjoinnissa on esimerkiksi puhuttu paljon EU:n yhteisen armeijan syntymisen mahdollisuudesta ja tanskalaisten joutumisesta sen osaksi.

–  Se on täysin epärealistista eikä siinä ole mitään järkeä, mutta silti 80 prosenttia keskustelusta on keskittynyt juuri tähän, Nissen ihmettelee.

Myös Tanskan Nato-jäsenyyden vaarantumisesta on puhuttu, vaikka EU ja Nato ovat aivan erilaiset yhteenliittymät. Nissenin mukaan koko Tanskan varauma ulko- ja puolustuspolitiikkaa koskien perustui alun perin väärälle pelolle ylikansallisesta päätöksenteosta: yhteistyö kun on hallitusten välistä ja vapaaehtoista.

– Koko varauma on aika typerä, koska luovuimme veto-oikeudestamme ja vaikutusmahdollisuuksistamme Eurooppa-neuvostossa, Nissen perustelee.

Itse kansanäänestyskään ei olisi lain mukaan välttämätön, vaan EU-varauman lakkauttamisesta voitaisiin Nissenin mukaan päättää Tanskan parlamentissa yksinkertaisella enemmistöllä. Poliittisesti ajatus on kuitenkin mahdoton.

Puolustusvarauman poistuminen mahdollistaisi Tanskan osallistumisen EU:n mahdollisiin sotilasoperaatioihin sekä esimerkiksi asevoimien kaluston yhteishankintoihin ja kehitysprojekteihin. Nato-ratkaisunsa aikoja sitten tehneen maan osalta käytännön seuraukset eivät olisi mullistavia, kävipä kansanäänestyksessä kuinka tahansa.

–  Kyse on paljon symboliikasta ja halusta olla historian oikealla puolella, Nissen tiivistää.

Euroopan yhtenäisyyden tiivistyttyä Venäjän hyökkäyssodan myötä tanskalaispoliitikkojen olisi yhä kiusallisempaa selittää, miksi maa ei halua olla mukana kehittämässä yhteistä eurooppalaista puolustuskykyä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje