Pojoen voi paikoin ylittää kävellen – Pohjois-Italian viljelijöiden satonäkymät ovat synkät

Kuivuneen uoman voi paikoin ylittää kävellen, ja viljelijät ovat huolissaan satonäkymistä. LEHTIKUVA/AFP
Kuivuneen uoman voi paikoin ylittää kävellen, ja viljelijät ovat huolissaan satonäkymistä. LEHTIKUVA/AFP
Jaa artikkeli

Pohjois-Italian valtasuoni Pojoki on osittain kuivunut pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. Kuivuneen uoman voi paikoin ylittää kävellen, ja viljelijät ovat huolissaan satonäkymistä. Italian pohjoisosat kärsivät pahimmasta kuivuuskaudesta noin 70 vuoteen. Taustalla on ilmastonmuutos.

Noin 650 kilometrin mittainen Po virtaa suurelta osin melko tasaista maata mutkitellen. Sivujoet tuovat Pohon lisää vettä, joten koko uoma ei ole kuivunut. Suistoalueella veden hidas virtaus on johtanut siihen, että Adrianmerestä nousee jokeen suolaista vettä.

–  Suolavesi tappaa kasvit, sanoo 32-vuotias maanviljelijä Giampaolo Bassi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa.

Hän nykäisee maasta yhden huonokuntoisen näköisistä kasveista, maapähkinän. Maan alla pitäisi tähän aikaan jo olla pähkinänalkuja, mutta Bassin ylös nostamassa kasvissa ei sellaisia näy.

Bassi arvelee menettävänsä noin neljäsosan maapähkinäsadostaan. Osa muista viljelyskasveista vaikuttaa pärjäävän hyvin. Hän on silti huolissaan tulevaisuudesta.

–  Pelkäämme suolaisuuden lisääntyvän sisämaassa. Se johtaa maan kuivumiseen. Se vaikuttaa maahamme yhä enemmän ja tekee sen vaikeammaksi viljellä, sanoo Bassi.

Karjanrehuksi kasvatetut laajat maissiviljelmät kellastuvat, kuvailee puolestaan Tobias Jones brittiläisessä Guardian-lehdessä. Lisäksi satojatuhansia hehtaareja viljelysmaata Pon laaksossa on kesannolla, koska viljelijät epäilevät, että vuoden jälkimmäisen sadon kastelu käy mahdottomaksi.

–  Lähellä Saluzzoa, Torinosta ylävirtaan, kävelin joen rannalta toiselle kastelematta jalkojani, kirjoittaa Jones.

Joen paikalla oli pelkkää valkeaa soraa, hän kuvailee.

"Joki on jäämässä tappiolle"

Normaalisti suolaista vettä nousee Adrianmerestä Pojokeen muutamia kilometrejä sisämaahan päin. Tänä vuonna Possa on suolavettä noin 30 kilometrin matkalla.

–  Joki on nyt jäämässä tappiolle. Sen vettä käytetään kasteluun, joten voitte kuvitella, miten valtavia taloudellisia vahinkoja viljelijät tulevat kärsimään tämän vuoksi, sanoo Ferraran yliopiston professori Paolo Ciavola BBC:lle.

Jo menneestä talvesta asti lunta ja sadetta on tullut Pohjois-Italiassa niukasti. Lisäksi alueella on koettu poikkeuksellisen varhainen helleaalto.

Ciavolan mukaan samankaltaiset olosuhteet yleistyvät tulevina vuosina, kun ilmasto edelleen lämpenee. Sekä Italiassa että muualla on sopeuduttava ilmastonmuutokseen, hän sanoo. Se saattaa merkitä esimerkiksi siirtymistä eri viljelyskasveihin sekä tehokkaampaa ja tarkempaa veden käyttöä.

Italian suurin maatalousjärjestö Coldiretti on arvioinut, että kuivuus uhkaa tänä vuonna noin kolmasosaa koko Italian maataloustuotannosta. Pojoen laaksossa noin puolet maatiloista on Coldirettin mukaan joutumassa vaikeuksiin.

Milano sulki suihkulähteet

Viidelle hallinnolliselle alueelle Pohjois-Italiassa julistettiin kuivuuden vuoksi hätätila heinäkuun alussa. Esimerkiksi Milanon kaupunki on sulkenut suihkulähteensä, ja Verona on määrännyt juomaveden säännöstelyyn.

Pohjois-Italian suurten järvien, Maggiorejärven ja Gardajärven, vedenpinta on vuodenaikaan nähden matalalla. Etelämpänä taas Rooman läpi virtaava Tiberjoki on heikentynyt.

Kuivuus on johtanut myös siihen, että vesivoiman tuotanto on vähentynyt rajusti. Normaalisti Italia tuottaa lähes viidesosan sähköstä vesivoimalla.

Espanja ja Portugali ovat myös kärsineet helteistä ja kuivuudesta tänä kesänä. Molemmissa maissa lämpötilat ovat heinäkuussa monin paikoin nousseet yli 40 asteen. Helle ja kuivuus ovat johtaneet lukuisien maastopalojen syttymiseen.

Sademäärät pienenevät jatkossakin

Tutkijoiden mukaan sademäärät tulevat jatkossakin vähenemään Iberian niemimaalla eli Espanjassa ja Portugalissa. Tämä heikentää maanviljelyksen mahdollisuuksia huomattavasti.

Nature Geoscience -tiedelehdessä hiljattain julkaistun artikkelin mukaan sademäärä alueella voi pienentyä 10–20 prosentilla tämän vuosisadan loppuun mennessä, kun kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ilmakehässä.

Iberian niemimaan ja läntisen Välimeren alueen sademääriin vaikuttaa keskeisesti Azorien korkeapaine eli pysyvä korkeapainealue, joka liikkuu Atlantilla lähellä Portugalille kuuluvaa Azorien saariryhmää.

Kesäaikaan kuuma ilma nousee korkeapainealueelta ja tuo lähimmälle manneralueelle hellettä ja kuivuutta. Talvella taas ilma on viileämpää ja kosteampaa, ja Azorien korkeapaine ohjaa sadepilviä Espanjaan, Portugaliin ja edemmäskin Välimeren alueelle. Talvikauden sateet ovat oleellisia alueen luonnolle ja myös viljelyksille.

Tutkijat havaitsivat, että Azorien korkeapaine on alkanut laajentua noin 200 vuotta sitten eli samoihin aikoihin, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi lisääntyä. Ilmaston lämmetessä korkeapainealue on laajentunut yhä enemmän.

Muutos on johtanut siihen, että talvet läntisellä Välimeren alueella ovat käyneet kuivemmiksi. Sademäärät ovat pienentyneet etenkin suunnilleen 1950-luvulta alkaen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje