Puolustusministeri Mikko Savola ei usko nopeiden ratkaisujen syntymiseen Leopardeista – Suomi lähtee valmistelemaan jo seuraavaa tukipakettia Ukrainalle

Puolustusministeri Mikko Savola muistuttaa, että pelkkä taistelupanssarivaunujen kerääminen eri maista ei riitä, vaan tarvittaisiin kouluttamista, huoltoa ja ylläpitämistä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Puolustusministeri Mikko Savola muistuttaa, että pelkkä taistelupanssarivaunujen kerääminen eri maista ei riitä, vaan tarvittaisiin kouluttamista, huoltoa ja ylläpitämistä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) ei usko nopeiden ratkaisujen syntymiseen Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja koskevassa asiassa. Saksalta on taistelupanssarivaunujen lähettämistä koskeva päätös yhä tekemättä, vaikka eri maista tuleva paine Leopardien lähettämiseksi kasvoi kovaksi ennen perjantaita.

Savola oli perjantaina paikalla Saksan Ramsteinin kokouksessa, jossa puolustusministerit käsittelivät Ukrainan aseapua. Hän kertoo STT:lle puhelimitse, että Leopard-taistelupanssarivaunuja omistaville maille oli kokouksessa oma tapaaminen.

Taistelupanssarivaunuilla ja pitkän kantaman tulivoimalla on arvioitu olevan tärkeä rooli Ukrainan menestymiselle.

Savola tuo esille, että mahdollisen Leopardien toimittamispäätöksen lisäksi vaadittaisiin niitä lähetettäessä myös muuta operatiivista suunnittelua asiassa. Pelkkä taistelupanssarivaunujen kerääminen eri maista ei riitä, vaan tarvittaisiin kouluttamista, huoltoa ja ylläpitämistä.

–  Eli esimerkiksi eri maiden asevoimien komentajien yhteistä kokousta ja keskustelua siitä, että mitä tämä konkreettisesti pitäisi sisällään.

Suomi keskusteluissa

Savola sanoo Suomen osallistuvan jatkossakin keskusteluihin Leopard-taistelupanssarivaunuista. Hän ei kuitenkaan kerro, missä roolissa Suomi voisi olla mukana.

Mikään maa ei voi toimittaa saksalaisvalmisteisia Leopardeja Ukrainalle ilman Saksan lupaa, joten Saksa on poliittisesti avainasemassa ratkaisussa.

Esimerkiksi Puolassa ja muualla Euroopan unionin itälaidalla on ollut aistittavissa kypsymistä Saksan toimintaan asiassa. Löytyykö Suomen uudelta puolustusministeriltä ymmärrystä saksalaiselle kollegalleen?

Savolakin sanoo Saksalla olevan asiassa iso rooli. Hän tuo myös esiin, että saksalainen puolustusministerikollega Boris Pistorius on aivan uusi tehtävässään.

–  Kun muutama sana vaihdettiin hänen kanssaan kahden kesken, hän onnitteli minua konkariksi. Hän on itse ollut nyt kaksi päivää tehtävässä ja minä olen ollut kaksi viikkoa.

Pistoriuksen edeltäjä Christene Lambrechtin erosi tehtävästään. Hänen Ukrainan sotaa koskevaa viestintäänsä pidettiin ongelmallisena.

Suomi lähtee valmistelemaan seuraavaa pakettia

Suomi teki kokouksen alla päätöksen kaikkien aikojen suurimmasta avustuspaketistaan Ukrainalle. Kun edelliset paketit ovat olleet yhteensä vajaa 190 miljoonaa, on tuore paketti yksistään 400 miljoonaa euroa.

–  Niin kuin nyt tuosta summasta voi päätellä, niin paketti sisältää raskasta aseistusta ja ammuksia tietysti myös, Savola sanoo.

Suomi ei avaa paketin sisältöä tämän suuremmalla tarkkuudella, mutta Savolan mukaan seuraavaa pakettia lähdetään valmistelemaan.

Savola sanoo Ukrainan tarvitsevan lähitulevaisuudessa paljon tukea ja sekä pitkän että lyhyen kantavan tulivoimaa. Tähän maat pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan mahdollisimman koordinoidusti.

–  Puhutaan kenttätaistelukyvystä, panssarivaunuista, tykistöstä ja ilmatorjuntakyvystä.

Suomi ja Ruotsi ovat myös allekirjoittaneet aiejulistuksen, jonka pohjalta Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimat operoivat avun tarjoamisessa yhteen. Savola vahvistaa, että tämä sopii myös hyvin Suomen ja Ruotsin yhteiseen Nato-projektiin.

–  Me olemme jo ennen näitä Nato-kysymyksiä linjanneet, että meillä ei ole perälautaa Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä nyt viimeistään todistaa, että sitä ei niin sanotusti ole.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje