Putinin hyökkäys tappaa siviilejä Harkivissa – Uusista ja vanhoista sotarikoksista aloitettiin tutkinta Haagissa, Lukashenka valehtelee joukoista

Matti Posio

Venäjän sota Ukrainassa jatkuu kuudetta päivää. Todisteita siviiliuhreista kasautuu koko ajan.

. Venäjän asevoimat ovat pommittaneet raskaasti Ukrainan toiseksi suurinta kaupunkia Harkivia pohjoisessa lähellä Venäjän rajaa. Kymmenien siviilien kerrotaan saaneen surmansa.

Ukrainan armeija on taistellut Harkivin vapauttamiseksi sinne päässeistä Venäjän joukoista.

Geneven sopimuksissa on määritelty sodankäynnille perussääntöjä. Niiden tarkoitus on rajoittaa sodan barbaarisuutta. Esimerkiksi siviilien kimppuun ei saa iskeä. Taisteluihin osallistumattomia ihmisiä – kuten siviileitä, lääkintähenkilöstöä ja avustustyöntekijöitä – ei saa pommittaa. Sotaan osallistumattomia väestöryhmiä – kuten lapsia, vanhuksia ja vammautuneita – on suojattava eikä kidutus ole hyväksyttävää.

Ukrainan demokraattisesti valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati viikonloppuna, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on saatettava Haagin sotarikostuomioistuimessa syytteeseen fiktiivisen kansanmurhan käytöstä verukkeena hyökkäyssodalle Ukrainaan.

Tiistaina Zelenskyi sanoi, että ilmahyökkäyksissä Harkiviin eli Harkovaan on tapahtunut sotarikoksia. Ukraina ja sen liittolaiset vaativat tutkimusten avaamista, kertoi uutistoimisto Reuters.

Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä avasikin maanantaina tutkimukset epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa. Ihmisoikeusjärjestöt ja kansainväliset tarkkailijat olivat kertoneet muun muassa Venäjän iskuista kouluihin ja sairaaloihin.

Sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjä Karim Khan sanoi myöhään maanantaina, että on "järkevää syytä" uskoa sotarikosten tai rikosten ihmisyyttä vastaan tulleen tehdyiksi Ukrainassa. Asiasta kertoi Britannian BBC.

Khan jatkoi, että hänen tutkintaansa kuuluisivat kaikki uudet epäillyt sotarikokset samaten kuin rikkomukset alkaen Venäjän Itä-Ukrainan invaasiosta 2014.

Ukrainan YK-suurlähettiläs Jevhenija Filipenko sanoi maanantaina YK:n ihmisoikeusneuvostolle Genevessä: "Venäjän joukot pyrkivät kylvämään paniikkia väestön keskuuteen erityisesti ottamalla kohteeksi lastentarhoja ja orpokoteja, sairaaloita ja liikuteltavia sairaanhoitoyksiköitä, siten syyllistyen tekoihin, jotka saattavat olla sotarikoksia."

. Venäjä koventaa iskuja, kun YK tutkii sotarikoksia

Yhdysvaltojen edustajan mukaan Venäjä on jäänyt ihmisoikeusneuvostossa käytännössä yksin. Ylivertainen enemmistö maailman valtioista on tuominnut Venäjän sotatoimet. Myös Suomi on kuluvalla kaudella YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov perui maanantaina osallistumisensa ihmisoikeusneuvoston kiireesti koolle kutsuun kokoukseen tiistaina. Lavrov vetosi Venäjälle asetettuihin lentopakotteisiin. Hänen odotettiin antavan Venäjän vastauksen YK:lle. Todennäköistä on, että Venäjä yrittää syyttää puolestaan Ukrainaa kaikesta mahdollisesta. Se on avoimesti ivannut muiden maiden tuomitsevaa näkemystä sodasta.

Samaan aikaan Venäjän puolustusministeri Sergei Shougu ilmoitti Moskovassa, että Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa, kunnes "tavoitteet on saavutettu". Ilmoitus sai odottamaan yhä raa'aempia sotatoimia ja kasvavaa kuolonuhrien määrää niin siviilien, Ukrainan armeijan kuin Venäjän armeijan joukossa. Venäjän tavoitteet ennen sotaa ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden saavuttaminen ole realismia edes valtavaa tuhovoimaa käyttäen.

Venäjä on vain koventanut tavoitteitaan alkuperäisistä sodan kuluessa. Putin on vaatinut muun muassa Ukrainan hallituksen – jota hän kutsuu "natseiksi" ja "narkomaaneiksi" – vaihtamista, Ukrainan määräämistä "neutraaliksi valtioksi" ja viimeksi Venäjän vuonna 2014 tekemän Krimin valtauksen laillistamista.

Yksikään tavoitteista ei saa hyväksyntää Ukrainalta eikä sitä tukevalta kansainväliseltä yhteisöltä. Ukraina vaatii päinvastoin kaikkien Venäjän joukkojen vetämistä alueiltaan, mukaan lukien Krim.

Kaiken huipuksi Putin on uhannut ydinasepelotteellaan kaikkia, jotka yrittäisivät puuttua Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.

. Valko-Venäjän joukot osa Venäjän operaatiota

Venäjän taskussa oleva Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka on useaan otteeseen kertonut, ja samaa ovat toistaneet Valko-Venäjän diplomaatit muun muassa maan lähetystössä Suomessa, että Valko-Venäjän joukkoja ei lainkaan osallistu Venäjän sotaan Ukrainassa.

Lukashenkan puheet ovat olleet vuosikausia epäluotettavia ja irtautuneita todellisuudesta, joten suoranainen valehtelu on odotettua.

Ukrainan parlamentti totesi tiistaina, että Valko-Venäjän joukot ovat tunkeutuneet Ukrainaan maan pohjoisosassa Tshernihivin alueella.

Venäjän ja Valko-Venäjän aiemmin helmikuussa alkanut yhteinen sotaharjoitus Valko-Venäjällä ei päättynyt ennen kuin suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. Iso osa joukoista tuli Ukrainaan pohjoisesta Valko-Venäjältä, mistä on lyhyt matka pääkaupunki Kiovaa painostamaan. Näin EU ja Yhdysvallat osoittavat Venäjään kohdistettuja pakotteitaan myös Valko-Venäjään.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Putinin hyökkäys tappaa siviilejä Harkivissa – Uusista ja vanhoista sotarikoksista aloitettiin tutkinta Haagissa, Lukashenka valehtelee joukoista

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Putinin hyökkäys tappaa siviilejä Harkivissa – Uusista ja vanhoista sotarikoksista aloitettiin tutkinta Haagissa, Lukashenka valehtelee joukoista

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje