Ratkaisu Japanin ja Venäjän saarikiistaan on karannut sodan myötä entistäkin kauemmaksi

Japanin ja Venäjän suhteita vuosikymmeniä hiertänyt saarikiista on kärjistynyt ja sen ympärillä käydyt rauhansopimusneuvottelut mutkistuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

. Venäjä ilmoitti hiljattain virallisesti keskeyttävänsä neuvottelut ja lopettavansa viisumivapausohjelman, jonka ansiosta japanilaiset ovat voineet vierailla kiistanalaisilla saarilla. Hokkaidon itärannikon edustalla sijaitsevia saaria kutsutaan Japanissa Pohjoisterritorioksi ja Venäjällä Kuriileiksi.

. – Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksin syynä tälle tilanteelle. Venäjän päätös tuoda se Japanin ja Venäjän suhteisiin on hyvin epäoikeudenmukainen ja täysin mahdoton hyväksyä, Japanin pääministeri Fumio Kishida totesi parlamentin ylähuoneen budjettivaliokunnan kokouksessa 22. maaliskuuta.

. Kishida oli aiemmin kuvaillut saarten venäläismiehitystä laittomaksi.

. – Pohjoisterritorion miehitykselle ei ole laillista perustetta. Miehitys on laiton, hän sanoi 17. maaliskuuta.

. – Vaikka haluan yhä jotenkin vastata saarten kypsään ikään ehtineiden alkuperäisasukkaiden toiveisiin, nykytilanne huomioon ottaen on mahdotonta sanoa mitään rauhansopimusneuvottelujen tulevaisuudennäkymistä.

. Lausunto on osoitus paitsi paluusta vähemmän hienovaraisiin sanamuotoihin myös ulkopoliittisen linjan muutoksesta, tulkitsee Japaniin erikoistunut johtava tutkija Bart Gaens Ulkopoliittisesta instituutista.

. – Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Japanissa nähty yleisesti täysin käänteentekevänä. (Presidentti Vladimir) Putin on hyökännyt itsenäiseen maahan eikä hänellä varmasti ole aikomustakaan palauttaa (kiisteltyjen saarten) aluetta Japanille, Gaens sanoo.

. – Japanilaiset näkevät, että Pohjoisterritorion kysymyksessä ei enää ole aidosti etenemis- tai ratkaisumahdollisuuksia, ja siksi he ovat liittyneet täysillä läntiseen rintamaan ja asettaneet suhteellisen kovia pakotteita.

. Venäjä tarjoaa verohelpotuksia saarilla . Myös Putinin aiempi päätös houkutella ulkomaista rahaa ja yritystoimintaa saarille verohelpotuksilla herätti suuttumusta Japanissa.

. Hallituksen tiedottaja Hirokazu Matsuno sanoi 10. maaliskuuta päätöksen olevan ristiriidassa sekä Japanin kannan että Venäjän kanssa keskustellun taloudellisen yhteistoiminnan kanssa. Yhteistoiminta on Japanissa nähty askeleena kohti rauhansopimusta, eli päätöstä toisen maailmansodan jälkeen alkaneille neuvotteluille ja saarten palautusta Japanille.

. Venäjän päätökset ja muut viimeaikaiset toimet, kuten saarilla järjestetyt sotaharjoitukset, on tulkittu kostoksi sitä vastaan asetetuista pakotteista.

. Japani on Suomen ja monen muun länsimaan tavoin päätynyt Venäjän listalle ”epäystävällisistä” maista asetettuaan ennennäkemättömän kovia pakotteita: venäläisten yksityishenkilöiden, yritysten ja rahoituslaitosten varoja on jäädytetty, tuontia ja vientiä rajoitettu, ja pankkeja suljettu maksujärjestelmä Swiftin ulkopuolelle.

. EU:n tavoin Japanikaan ei ole silti kieltänyt öljyn ja maakaasun tuontia Venäjältä. Japanin viime vuonna tuomasta öljystä 3,6 prosenttia ja maakaasusta 8,8 prosenttia tuli Venäjältä.

. Gaens huomauttaa, että Japani ei myöskään ole vetäytynyt esimerkiksi kaikista sijoituksistaan maakaasuun Venäjän Kaukoidässä.

. – Osa Venäjä-talousyhteistyöhön merkityistä varoista on yhä voimassa. Siinä mielessä pakotteet eivät ole yhtä kovia kuin joidenkin länsimaiden.

. Tärkeä luonnonvara-alue ja alkuperäiskansan koti . Kiista Habomain, Shikotanin, Kunashirin ja Etorofun saarten muodostamasta ketjusta juontaa juurensa toisen maailmansodan loppuhetkille.

. Japanilaisia ja alkuperäiskansa ainujen jäseniä asui saarilla jo 1700- ja 1800-luvuilla. Neuvostoliitto valtasi saaret toisen maailmansodan lopulla ja karkotti niiden noin 17 000 asukasta vuoteen 1949 mennessä.

. Neuvostoliitto ja Japani palauttivat diplomaattiset suhteensa ja aloittivat rauhansopimusneuvottelut vuonna 1956 sopien, että saarista kaksi pienintä – Habomai ja Shikotan – palautettaisiin Japanille sopimuksen synnyttyä.

. Vaikka Japani oli luopunut Kuriilien saariryhmää koskevista oikeuksistaan ja vaateistaan allekirjoittamalla San Franciscon rauhansopimuksen vuonna 1951, se on vaatinut myös kahden muun saaren palautusta vedoten tulkintaan, että kiistanalaiset saaret eivät kuulu sopimuksessa mainittuun saariryhmään.

. Myös Yhdysvaltojen hyväksymä tulkinta nojaa Japanin ja Venäjän merirajan vuonna 1855 määritelleeseen Shimodan sopimukseen.

. Venäjä, sekä sen edeltäjä Neuvostoliitto, taas on välillä ainakin näennäisesti toistanut tarjouksensa palauttaa kaksi saarta, välillä puolestaan kiistänyt aluekiistan olemassaolon sanomalla, että sen laillinen oikeus saariin perustuu Jaltan sopimukseen.

. Neuvotteluja on hankaloittanut myös Japanin hallitusten lyhytikäisyys.

. Saaret ovat tärkeitä paitsi kalastukselle ja merenkululle myös niiden öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen sekä matkailupotentiaalin takia. Venäjää on lisäksi huolettanut amerikkalaisjoukkojen mahdollinen sijoittaminen saarille palautuksen jälkeen.

. Venäjän saarilta karkottamista asukkaista moni muutti vain muutaman kymmenen kilometrin päähän Hokkaidon saarella olevaan Nemuron kaupunkiin voidakseen muuttaa takaisin rauhansopimuksen synnyttyä. Viime vuonna elossa olleiden noin 6 000 alkuperäisasukkaan keski-ikä oli 85 vuotta. Yli 65 vuotta jatkuneille neuvotteluille ei näy loppua.

. – Niin kauan kuin Putin on vallassa en usko, että neuvotteluja on mahdollista elvyttää, sanoo Gaens.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Ratkaisu Japanin ja Venäjän saarikiistaan on karannut sodan myötä entistäkin kauemmaksi

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin