Republikaanien niukka enemmistö kongressissa tarjoaa demokraateille vaikutusmahdollisuuksia, arvioi suomalaistutkija

Presidentti Joe Biden puhui lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltojen välivaalien jälkeen Washingtonissa. LEHTIKUVA/AFP/MANDEL NGAN
Presidentti Joe Biden puhui lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltojen välivaalien jälkeen Washingtonissa. LEHTIKUVA/AFP/MANDEL NGAN

Yhdysvalloissa republikaanit näyttävät saavan vain niukan enemmistön kongressin edustajainhuoneeseen. Tämä luo demokraateille mahdollisuuksia houkutella vastapuolen edustajia yhteistyöhön lakiesitysten läpiviemiseksi, sanoo väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Kokon mukaan ei ole ennenkuulumatonta, että yksittäiset edustajat ovat suostuneet tukemaan vastapuolta saatuaan esimerkiksi lupauksia julkisista investoinneista omaa vaalipiiriään tai osavaltiotaan koskien. Näin edustajat haluavat varmistaa paikallisten äänestäjien pysymisen tyytyväisinä ja oman uudelleenvalintansa.

–  Demokraatit voivat ottaa suoraan yhteyttä (republikaaniedustajiin), että paljonko ja mitä tarvitsette sinne vaalipiiriinne, jotta tukisitte tätä meidän lakiehdotusta, Kokko kuvailee.

–  Joka kaudella on ollut aina muutamia edustajia, jotka ovat tehneet yhteistyötä yli puoluerajan, hän jatkaa.

Kokon mukaan yleisempää tällainen vastapuolen "lahjominen" on ollut senaatissa, mutta siellä republikaanit eivät ole näillä näkymillä välttämättä saamassa edes niukkaa enemmistöä.

Kokon mukaan republikaanien toimintaa niukan enemmistön turvin vaikeuttaa myös se, että valittujen kongressiedustajien joukkoon mahtuu niin maltillisempia kuin myös Trump-mielisiä äärilaidan edustajia, joista viimeksi mainitut eivät ole valmiita kompromisseihin.

Trumpille löytyy varteenotettavia vaihtoehtoja

Välivaalit pistivät uusiksi myös laskelmia seuraavien presidentinvaalien suhteen. Floridan kuvernööriksi ylivoimaisesti uudelleen valittu Ron DeSantis kampanjoi jo valtakunnallisilla teemoilla, ja hänen työhönsä ollaan oltu tyytyväisiä jopa yli puoluerajan, Kokko kertoo.

Toinen mahdollinen ja maltillisempaa linjaa edustava presidenttiehdokas voisi Kokon mukaan olla Virginian kuvernööri Glenn Youngkin. Molemmat olisivat potentiaalisia haastajia Donald Trumpille, jonka osalta välivaalit osoittivat, ettei vanha resepti enää toimi.

–  Republikaanipuolue joutuu kyllä vakavasti pohtimaan sitä, että millaisella kulmalla seuraaviin vaaleihin mennään, Kokko arvioi.

Presidentti Joe Biden ehti jo toteamaan, että olisi hauska katsoa DeSantisin ja Trumpin ottavan mittaa toisistaan. Vastapuolen sisäistä riitelyä olisi varmasti mukava seurata, mutta Kokon mukaan myös demokraateilla riittää pohdittavaa.

Pian 80 vuotta täyttävä Biden on sanonut ilmoittavansa lopullisesti tammikuussa, asettuuko hän ehdolle toiselle kaudelle. Kokon mukaan Biden vaikuttaa odottavan Trumpin seuraavaa liikettä, koska uskoo itsellään olevan parhaat mahdollisuudet ex-presidentin lyömiseen.

–  Minun nähdäkseni olisi virhe, jos Biden päättäisi asettua ehdolle -- hänestä voisi tulla suuri yhden kauden presidentti, joka ehtisi vielä ajaa hallintonsa painoarvolla uudistuksia läpi vailla huolta uudelleenvalinnasta, Kokko sanoo.

Puheet vaalivilpistä rauhoittuivat

Bidenin ilmoitus siirtymisestä syrjään tarjoaisi Kokon mukaan jollekin toiselle demokraattiehdokkaalle mahdollisuuden käydä kunnon pitkä kampanja ja kenties myös tehdä jonkin verran pesäeroa edelliseen hallintoon.

Molempien puolueiden ongelma presidentinvaaleissa on Kokon mukaan se, että esivaalissa ehdokkaan pitäisi vedota puolueen ydinkannattajakuntaan, mutta pääsy presidentiksi edellyttäisi siirtymistä poliittisesti keskemmälle varsinaisessa vaalissa.

–  Se ei yleensä onnistu, jos ehdokas edustaa (puolueen) äärilaitaa, Kokko sanoo.

Republikaanien tapauksessa puolueen johdon pitäisikin nyt jotenkin vakuuttaa äänestäjäkunta siitä, että Trump ei ole paras mahdollinen ehdokas.

Välivaaleissa Trumpin tukeman kovan linjan ehdokkaat ja vaalikieltäjät kärsivät järjestään tappioita tärkeissä vaa'ankieliosavaltioissa, Kokko muistuttaa. Tämä lienee osittain vaikuttanut siihen, että keskustelu vaalien oikeellisuudesta ja mahdollisesta vilpistä on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin pari vuotta sitten. Tällä voi olla merkitystä, jos senaatin voimasuhteiden ratkaisu venyy joulukuulle.

–  Vaikuttaa, että on menty positiivisempaan suuntaan, Kokko arvioi.

Senaatin kohtalon mahdollisesti ratkaisevan Georgian uusintavaalin (6. joulukuuta) osalta on Kokon mukaan ratkaisevaa, saavatko puolueet jo kerran äänestämässä käyneet kannattajansa uudelleen uurnille sekä vielä muitakin innostumaan. Hänen mukaansa uusintavaalissa äänestysinto nimittäin yleensä laskee.

–  Kiinnostavaa nähdä, paljonko puolueet tuovat ykköstykkejään Georgiaan ja paljonko sinne suunnataan kampanjarahaa, Kokko sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje