Ruotsin hallitus ei liputa Nato-optiolla – mutta kun päätös syntyy, voi käänne tapahtua nopeasti

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan näyttää vahvistaneen ruotsalaisten äänestäjien tukea Nato-jäsenyydelle, mutta toistaiseksi maan poliittinen johto ei ole ollut kiinnostunut avaamaan keskustelua asiasta.

. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteen dosentti Tomas Ries näkee, että taustalla on sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen varovaisuus.

. – Syksyllä on vaalit, ja hyvin suuri osa sosiaalidemokraateista on vahvasti Natoa vastaan, Ries sanoo STT:lle.

. Ruotsin hallitus pitää siten perinteisestä linjasta kiinni. Viimeksi perjantaina puolustusministeri Peter Hultqvist painotti Nato-kokouksen jälkeen, ettei MSI-tiedonvaihdon avaaminen Suomelle ja Ruotsille merkitse lähentymistä Natoon. Tiedonvaihdon mahdollistavat säännöt ovat olleet voimassa jo vuodesta 2018, hän tähdensi.

. Ajatuspaja Atlantic Councilin Pohjois-Euroopan johtaja Anna Wieslander arvioi Ruotsin turvallisuuspoliittisen keskustelun olevan syvästi ankkuroitunut historiaan.

. – Jos verrataan keskustelua Suomen ja Ruotsin välillä, niin Suomessa Natosta keskustellaan aktiivisemmin. Sanotaan, että tilannetta seurataan tarkkaan ja tehdään päätöksiä sen pohjalta. Analyysi katsoo enemmän eteenpäin. Ruotsissa katsotaan enemmän taaksepäin ja ajatellaan, että nykyinen linja on ollut vakaa ja on palvellut meitä hyvin. Suomella on joustavampi asenne, Wieslander sanoo STT:lle.

. Aatteilla on Ruotsin politiikassa suuri merkitys, ja liittoutumattomuus on syvällä Ruotsin poliittisessa sielussa. Maalle, joka ei ole ollut sodassa yli 200 vuoteen, ei olisi helppo askel liittoutua sotilaallisesti.

. – Ruotsi on ideologinen maa, mutta samalla kulissien takana hyvin reaalipoliittinen. Me näimme sen EU-jäsenyyshakemuksen yhteydessä vuonna 1990. Jos syntyy suuri kansallinen intressi, voi suunta muuttua kädenkäänteessä, Ries ennakoi.

. Naapuria ei yllätetä . Ruotsin EU-jäsenyyshakemus on jäänyt kaihertamaan Suomea vielä vuosikymmeniä myöhemmin, sillä Ruotsi pani paperit vetämään kertomatta asiasta etukäteen Suomelle.

. Ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majanderin mukaan sama kuvio ei voisi enää toistua.

. – Suomessa elää vielä pelko siitä, että Ruotsi tekee Nato-hakemuksellaan yllätyksen, mutta se on muuttunut hirveän paljon epätodennäköisemmäksi. Nyt Suomea katsotaan jopa vähän ihaillen. Dagens Nyheter kirjoitti, että Suomi on Nato-asiassa pragmaattisempi ja voi tehdä ratkaisun, jota Ruotsi joutuu seuraamaan. Se ei oikein sovi Ruotsin omakuvaan, he ovat olleet tässä vähän itseriittoisia, Majander sanoo STT:lle.

. Ries on samaa mieltä ja katsoo, että tilanne on nyt toinen. Jos Nato-jäsenyyden hakemisesta syntyy päätös joko Suomessa tai Ruotsissa, on selvää, että naapuri pidetään ajan tasalla.

. – Yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on nyt niin syvää, etten usko että kumpikaan maa voisi tehdä niin konsultoimatta toista. Ei ole täysin poissuljettua, että hakemus voisi tulla vain toiselta maalta, mutta asetelma on kääntynyt. Helsingissä presidentti ja pääministeri ovat viestittäneet, että Nato-jäsenyydestä voidaan keskustella ja että siitä on syytä keskustella. Ruotsissa hallitus on yrittänyt panna asian pois pöydältä eikä halua edes mainita Nato-optiota, Ries sanoo.

. Riesin mukaan on mahdollista, että naapurimaat tiedonvaihdosta huolimatta päätyvät eri linjoille.

. – En yllättyisi, jos Suomi hakisi jäsenyyttä ja Ruotsi ei. Ruotsilla on varaa jäädä Naton ulkopuolelle jos Suomi liittyy, mutta Suomella ei ole varaa jäädä pois jos Ruotsi liittyy, Ries pohtii.

. Wieslander arvioi, että jos jompikumpi maa päättää edetä ja hakea jäsenyyttä, lähtee ensimmäinen puhelu asiasta naapurimaahan. Samalla tehdään kaikki sen eteen, että jäsenyyteen mennään yhdessä.

. – Uskoisin kaikkien arvioitsijoiden näkevän, että sotilasstrategisesti ja geopoliittisesti olisi parasta, jos me liitymme molemmat, samaan tapaan kuin EU-jäsenyyden kanssa kävi, Wieslander sanoo.

. Majanderin mukaan Suomessa on syytä seurata nyt tarkkaan sitä mitä Ruotsissa tapahtuu ja puhutaan.

. – Me emme ole olleet näin läheisessä yhteistyössä sitten Suomen sodan (vuosina 1808–09). Siinä mielessä me olemme aika lailla liimautuneita kylki kylkeen, mutta tasa-arvoisemmalta pohjalta kuin ennen. Ruotsi on havahtunut, että ovatko he sittenkin etulinjan maa. Itämeren strateginen painopiste on siirtynyt etelään, jolloin Gotlanti ja Ruotsi ovat suurin piirtein etulinjassa kun jännite kasvaa, Majander arvioi.

. Majanderin mukaan Venäjän hyökkäys on muuttanut keskustelun asetelmia.

. – Venäjän toiminta on selkeästi tuonut Naton varteenotettavaksi vaihtoehdoksi molemmille maille.

. Natosta ei saa vaaliteemaa . Ruotsin yleisradioyhtiö SVT :n torstaina ja perjantaina teettämän mielipidemittauksen mukaan Nato-jäsenyyttä kannatti 41 prosenttia ja vastusti 35. Kannattajien määrä oli tammikuuhun verrattuna noussut neljä prosenttiyksikköä. Valtiopäivien puolueista maltillinen kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja liberaalit kannattavat jäsenyyttä, sosiaalidemokraatit kannattavat nykylinjaa ja ruotsidemokraatit haluavat pitää Nato-option. Vasemmisto- ja ympäristöpuolue vastustavat Natoon liittymistä.

. Puolueiden näkemyseroista huolimatta kukaan tutkijoista ei usko, että Nato olisi nousemassa teemaksi tulevissa vaaleissa.

. – Turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka eivät ole kysymyksiä, joilla voitetaan vaaleja, Wieslander toteaa.

. Puolueiden sisällä voi kuitenkin syntyä keskustelua. Sosiaalidemokraatit ovat nykyisen linjan jatkamisen kannalla, mutta suuresta puolueesta löytyy muitakin näkemyksiä ja vääntöä voi syntyä.

. – Sosiaalidemokraateilla on perinteisesti jännitteitä oikeiston ja vasemmiston välillä. Natoa, ydinaseita ja Yhdysvaltoja vastustavat aatteelliset äänet ovat olleet kuuluvimpia, pragmaatikot eivät ole yhtä paljon esillä, Wieslander sanoo.

. Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Marija Zaharovan lausunnot sotilaallisista ja poliittisista seurauksista, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, huomattiin myös Ruotsissa. Pääministeri Magdalena Andersson korosti niiden jälkeen, että Ruotsi päättää itsenäisesti turvallisuuspoliittisesta linjastaan. Wieslanderin mukaan tämän kaltaiset kannanotot eivät saa Venäjän toivomaa vaikutusta.

. – Tähän asti on ollut niin, että kun Venäjä uhkailee, alkavat ruotsalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä entistä enemmän. Kukaan ei pidä komentelusta ja uhkailusta.

. Toinen kysymys jäsenyyteen liittyen on se, että onko nykyisen kaltainen kriisitilanne hyvä hetki jäsenyyden hakemiselle. Jäsenyys pitää hyväksyä ja ratifioida kaikissa jäsenmaissa. Avoinna on myös kysymys kansanäänestyksestä, mutta sellaisen järjestäminen Wieslander näkee riskinä. Päätös tulisi tehdä parlamentaarisesti.

. – Tällaista asiaa ei voi avata kansanäänestykselle tilanteessa, jossa vihamielinen valta käyttäisi asiaa disinformaation ja propagandan levittämiseen.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Ruotsin hallitus ei liputa Nato-optiolla – mutta kun päätös syntyy, voi käänne tapahtua nopeasti

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin