Startup-yritykset etsivät parannuskeinoja ikääntymiseen

Lontoo

Hannah Kuchler

Kun israelilais-amerikkalainen tiedemies Nir Barzilai erikoistui ikääntymistutkimukseen 30 vuotta sitten, vanhenemisen hidastaminen oli enemmänkin toiveajattelua. Nyt toiveista on tulossa totta, uskoo Barzilai, New Yorkissa toimivan Albert Einstein College of Medicine -korkeakoulun ikääntymistutkimuslaitoksen johtaja. Mullistavat uudet lääkehoidot saattavat estää aiemmin väistämättöminä pidettyjä ikääntymisen vaikutuksia.

– Toiveikkuuden ja orastavien lupausten aika on ohi, nyt ollaan jo lähellä lupausten toteutumista, sanoo.

Barzilai suunnittelee laajamittaista lääketutkimusta, jossa selvitetään, voisiko halpana diabeteslääkkeenä tunnettu metformiini pidentää elinikää vuosilla. Tutkimuksen innoittajana toimi Britanniassa potilailla tehty tutkimus, jonka tulokset olivat lupaavia.

Barzilai uskoo, että ikääntymistutkimus alkaa houkuttaa myös suuria lääkeyhtiöitä ja bioteknologiayrityksiä, jos sääntelyviranomaiset hyväksyvät metformiinin käytön ikääntymisen ehkäisyyn.

– Metformiinin tehon todistaminen on käänteentekevä hetki koko maailmalle, hän ennustaa.

Ihminen on jo vuosisatojen ajan unelmoinut ikuisesta elämästä. Ikuista nuoruutta on etsitty niin nuoruuden lähteestä kuin viisasten kivestä.

Vaikka vieläkään ei ole keksitty keinoa välttää kuolemaa, on kehitetty konsteja lykätä sitä kauemmas. Tieteen ansiosta elinajanodote on pidentynyt merkittävästi. Ensin elinikää pidennettiin arkisilla asioilla kuten viemäreillä ja rokotteilla, ja myöhemmin sydänsairauksien kaltaisten kroonisten sairauksien hoitoon kehitetyillä lääkkeillä. Britanniassa vastasyntyneiden elinajanodote on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1841 ja 2011 välillä.

Tällä hetkellä monet ikäihmiset kärsivät viimeisinä vuosikymmeninään terveyshuolista, niinpä Barzilain kaltaiset tutkijat pyrkivät lisäämään paitsi elinikää myös terveiden elinvuosien määrää.

Pitkäikäisyyttä tutkiva tiedeyhteisö ei halua puhua ”kuoleman parantamisesta”, mutta toteutuessaan heidän visionsa voisi auttaa ratkaisemaan aikamme suurimpia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi ikääntyvän ja sairastavan väestön hoidosta aiheutuvat kustannukset ja tuottavuuden lasku, joka aiheutuu siitä, että ikäihmiset ovat liian sairaita tehdäkseen työtä.

. Se voisi pahentaa nykyistä eriarvoisuutta entisestään. Mitä kauemmin elää, sitä pitempään varallisuutta karttuu. . Barzilai hakee edelleen rahoitusta neljä tai kuusi vuotta kestävään tutkimukseen, jonka kustannukset ovat 50–75 miljoonan dollarin luokkaa. Hänellä on jo kasassa 22 miljoonaa dollaria, josta 9 miljoonaa dollaria tuli Yhdysvaltain terveysvirastolta NIH:lta.

– Tilanne on ankea, mutta loppurahoituksen haku on nyt käynnissä, hän sanoo.

Vaikka elämän pidentämiseen tähtäävä tutkimus hyödyttäisikin kaikkia, sille on vaikea saada rahoitusta. Tyypillisesti terveydenhuoltosektoriin sijoittavat tahot haluavat tuottoa lyhyellä aikavälillä, ja se olisi metformiinin osalta epätodennäköistä, koska sen patentti on vanhentunut aikaa sitten. Hallitukset taas priorisoivat sairauksiin keskittyvää tutkimusta.

Apuun ovat rientäneet teknologiamiljardöörit, esimerkiksi Amazonin perustaja Jeff Bezos , israelilainen yrittäjä Juri Milner ja Alphabetin – entisen Googlen – perustajat Larry Page ja Sergey Brin . He rahoittavat uusia toimintamalleja, joissa yhdistyvät liiketoiminnan ja akateemisen maailman parhaat puolet ilman lyhyen aikavälin tuottopaineita. Barzilai suunnittelee kaupittelevansa ideaansa näille sijoittajille tulevassa pitkäikäisyyttä käsittelevässä konferenssissa.

Pitkäikäisyyden tutkimiseen annettavat miljardit voisivat olla lahja ihmiskunnalle, joka on niin syvällä nykyhetken ongelmissa, ettei siltä liikene intoa terveydenhuollon pitkän aikavälin vallankumouksen rahoittamiseen. Tilanne voisi olla kaikkien kannalta suotuisa: yhä pitempää elämää kaihoavat miljardöörit voisivat rahoittaa ikääntymistutkimuksen alaa, joka ei ilman heidän rahojaan pitkälle pötkisi.

Hankkeen arvostelijat ovat huolissaan siitä, että varakkaiden rahoittajien vahva mukanaolo johtaisi eräänlaiseen ikääntyneiden eliitin muodostumiseen. Ikääntymisen etiikkaa Utrechtin yliopistossa tutkiva Christopher Wareham sanoo, että pitkäikäisyyden tutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet uhkaavat kasvattaa rikkaiden ja köyhien eriarvoisuutta terveyden, vaurauden ja vallan osalta. Huolta aiheuttaa myös diktaattorien mahdollisuus pidentää elämäänsä.

– Oletetaan, että meillä olisi jonkinlainen rokote ikäpandemiaa vastaan. Se voisi pahentaa nykyistä eriarvoisuutta entisestään. Mitä kauemmin elää ja mitä pitempään varallisuutta karttuu, sitä vauraammaksi tulee ja sitä myötä poliittinen vaikutusvalta kasvaa, Wareham visioi.

. Kaikkien sairauksien suurin riskitekijä on ikääntyminen. . Voiko biologista kelloa kääntää taaksepäin? Kun pitkäikäisyyden tutkimus alkoi saada enemmän jalansijaa, tutkijat kokoontuivat pohtimaan keskeistä kysymystä: mitä ikääntyminen on? Vuonna 2013 tutkijaryhmä esitti ”yhdeksän ikääntymisen tunnusmerkkiä”, eli geneettistä ja biokemiallista prosessia, jotka aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemistä ja johtavat kuolemaan.

Kalifornialaisen ikääntymistä tutkivan Buck Institute for Research and Aging -tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Erik Verdin kertoo, että tutkijoiden näkemys ikääntymisestä on muuttunut täysin. Aiemmin vanheneminen nähtiin passiivisena rappeutumisprosessina, mutta nyt prosessia on opittu muokkaamaan.

Lopullinen läpimurto olisi estää kehoamme reagoimasta kuolemaan johtaviin kroonisiin sairauksiin.

– Kaikkien sairauksien suurin riskitekijä on ikääntyminen. Ei kolesteroli tai tupakointi, vaan ikä, Verdin toteaa.

Pitkäikäisyyteen keskittyviin yrityksiin sijoittava ja yrityshautomona toimivan Cambrian Biopharman toimitusjohtaja James Peyer uskoo, että johtoajatuksena on kehittää uuden sukupolven ennaltaehkäiseviä lääkkeitä, joiden hän näkee olevan ihmisten terveyden kannalta yhtä merkittäviä kuin rokotteet ja antibiootit.

Ennen kuin lääkkeitä voidaan kehittää, tutkijoiden on selvitettävä, mitä solutasolla tapahtuu. Merkittävä havainto oli, että solujen biologista kelloa voidaan kääntää taaksepäin käyttämällä ”nuorentamistekijöitä”, joiden avulla sairauden eteneminen voidaan pysäyttää ja muuttaa prosessi käänteiseksi.

Toinen keskeinen havainto oli senesenttien solujen kerääntyminen ikääntyvän elimistöön. Senesentit solut aiheuttavat terveysongelmia, koska ne ikääntyvät eivätkä pysty jakautumaan, mutta eivät myöskään kuole. Yhdysvalloissa toimivan Mayo Clinicin tutkijat havaitsivat, että kun hiirten senesentit solut manipuloitiin kuolemaan, hiiristä tuli terveempiä ja niiden elinikä piteni 20–30 prosenttia.

Toistaiseksi suurin osa havainnoista on tehty eläinkokeissa.

– Nyt on hieno aika olla rikas hiiri –rikkaana hiirenä voi elää pitkään. Uskoisin kuitenkin, että tavoitteemme on saada lisää terveitä elinvuosia ihmisille, vitsailee pääomasijoitusyhtiö Andreessen Horowitzin osakas Vijay Pande , jonka yhtiö sijoittaa pitkäikäisyysalalla toimivaan BioAge-startup-yritykseen.

Tutkimushypoteesien testaamiseen ihmisillä liittyy valtavia haasteita. Kestäisi liian kauan odottaa ja katsoa, elävätkö lääkkeitä käyttävät ihmiset pidempään. Niinpä tutkijoiden on löydettävä biomarkkereita, joiden avulla voidaan seurata ikääntymisprosessia ja havaita sen mahdollinen hidastuminen.

. Jos he onnistuvat, odottamisella ei ole merkitystä. Jos tällä alalla pystyy parantamaan sairauksia, rahantulo on varmaa. . Tutkijoiden on myös sovitettava tutkimuksensa nykyiseen sääntelykehykseen, jossa ikääntymistä ei määritellä sairaudeksi. Tutkimusten on kohdistuttava tiettyihin sairauksiin, vaikka monet toivovatkin, että lääkkeillä olisi laajempia käyttökohteita.

Barzilai uskoo, että metformiinilla pystytään pidentämään elämää. Hänen tutkimuksensa kuitenkin pyrkii osoittamaan, että lääke lykkää monien sairauksien, kuten aivohalvauksen, sydämen vajaatoiminnan, syövän ja dementian puhkeamista ja viivästyttää kuolemaa.

Ylivoimaisesti suurin este on riittävän rahoituksen saaminen suuriin lääketutkimuksiin, tutkimuksen nopeuttamiseen ja muiden ikääntymiseen vaikuttavien tekijöiden löytämiseen.

. Rahoitusta tutkimuskoneistolle Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin (NCI) entinen johtaja Rick Klausner piti aivan ainutlaatuisen esityksen sijoittajille yrittäessään houkutella heitä sijoittamaan Altos Labs -tutkimusyritykseen. Sen sijaan, että hän olisi tavalliseen tapaan esitellyt mahdollisille uusille osakkeenomistajille projekteja ja niiden aikatauluja, hän pyysi sijoittajia investoimaan ”tutkimuskoneistoon”.

Esityksessään hän kertoi Altosin aikeista palkata alan nerokkaimmat tutkijat – esimerkiksi GSK:n entisen tiedejohtajan Hal Barronin – ja antaa heille vapaat kädet. Klausner uskoi, että tämä vahvasti yhteistyöhön perustuva työtapa tuottaisi parempia tuloksia kuin akateeminen tutkimus, ja että siten tutkijat pystyisivät pureutumaan solujen nuorentamiseen liittyviin ongelmiin ja keksimään tavan vaikuttaa sairauksien etenemisprosessiin käänteisesti.

Esitys upposi sijoittajiin, ja yritys keräsi kolme miljardia dollaria, mikä on bioteknologia-alalla ennätyksellistä. Rahoittajiksi saatiin Arch Venture Partners -sijoitusyhtiö, Jeff Bezos ja Mail.Ru-internetyhtiön ja teknologiasijoitusyhtiö DST Globalin perustaja Juri Milner.

Barronin mukaan saadun rahoituksen ansiosta heidän ei tarvitse pelätä epäonnistumista yrittäessään saavuttaa tavoitteensa, joka on ”keksiä aivan uusi lähestymistapa” siihen, miten sairauksien etenemisprosessiin voidaan vaikuttaa käänteisesti. Hänen mukaansa tällaisen ”monitahoisen ja disruptiivisen ajattelun” tavoittelu vaatii kolme miljardia dollaria.

– Jos käytettävissä olisi tyypillinen 60 miljoonan dollarin tai 100 miljoonan dollarin sijoitus, ei olisi loppuun asti harkittua yrittää ratkaista tätä ongelmaa, hän selittää.

Vuoden 2022 alussa toimintansa aloittanut Altos on tällä hetkellä tunnetuin paljon rahoitusta keränneistä hankkeista, joilla anti-ageing-tutkimusta yritetään vauhdittaa. Alan uranuurtaja oli vuonna 2013 perustettu Alphabet-konserniin kuuluva Calico Life Sciences, jossa Barron toimi tutkimusjohtajana.

Klausner ja Barron arvostelevat akateemista rahoitusmallia siitä, että sen luoma ympäristö ei kannusta etsimään vastauksia suuriin kysymyksiin. Altosissa tutkijoita ei painosteta julkaisemaan alan arvostetuimmissa lehdissä eikä palkita siitä, että heidän nimensä on tutkimuksen kirjoittajista ensimmäisenä. Sen sijaan työsuorituksen arviointiperusteena on työn alla olevan ongelman vaikeusaste.

– Kokeiluahan tämä on, mutta mielestämme kokeilu on sen kaltainen, että meidän kaikkien kannattaa sitoutua siihen jäljellä olevan uramme ajaksi, Klausner totesi.

Arch Venture Partnersin perustaja Robert Nelsen kertoo, että yritys etsi vain erittäin pitkäaikaisia sijoittajia. Arch Venture Partners voi tarvittaessa pitää Altosin osakkeita vaikka 10–15 vuotta, joskin hän uskoo, että muutkin sijoittajat hoksaavat yhtiön arvon jo kauan ennen kuin se löytää ”Graalin maljan”.

– Jos he onnistuvat, odottamisella ei ole merkitystä. Jos tällä alalla pystyy parantamaan sairauksia, rahantulo on varmaa, hän toteaa.

Calicon liiketoimintajohtaja Jonathan Lewis sanoo, että aiemmin Googlena tunnetulta Alphabetilta saadun rahoitusosuuden turvin yritys pystyi perustamisensa jälkeen vuonna 2013 keskittymään alkuvaiheen biologiaan.

Sittemmin Calico on saanut rahoitusta lääkeyhtiö AbbVielta. Kumppanuutta on jatkettu kahdesti, ja Alphabet ja AbbVie ovat nyt molemmat sitoutuneet investoimaan yhtiöön 3,5 miljardia dollaria.

Kyseessä on 275 hengen organisaatiolle suuri summa, mutta pikkurippusia markkina-arvoltaan 1200 miljardin dollarin Alphabetille ja 292 miljardin dollarin AbbVielle. Nyt kolme Calicon kehittämää lupaavaa lääkettä on edennyt kliiniseen tutkimusvaiheeseen.

Ala houkuttelee myös perinteisempiä pääomasijoittajia, mutta he keskittyvät yrityksiin, jotka testaavat laajemmin anti-ageing-tutkimuksen periaatteita tietynlaisilla kokeilla tarkoituksenaan saada lääkkeitä markkinoille nopeammin. Vaiheittainen lähestymistapa voi kuitenkin olla hitaampi, ja ensimmäisen kokeen epäonnistuminen voi vahingoittaa yhtiötä ja sen laajempaa visiota.

. Meitä ei kiinnosta tutkimus, jonka tuloksena syntyy miljardien dollareiden arvoinen hoito, jota annetaan kouralliselle ihmisiä. . Yksityisyritysten tutkimuksessa eettisiä ongelmia Eliniän pidentämiseen liittyvän tutkimusalan uusilta tulokkailta ei rahoitusta puutu, mikä on herättänyt kiivasta keskustelua siitä, kuinka järkevästi valtion tukemaa tutkimustoimintaa on priorisoitu. Päätös siirtää alkuvaiheen tutkimusta yhä enemmän yksityisille yrityksille on myös herättänyt pohdintaa.

Vaikka valtion rahoitus kasvaa, se ei lähimainkaan vedä vertoja Altosin kaltaisten yritysten keräämille investoinneille. Yhdysvaltain terveysvirastolla NIH:lla on ikääntymiseen erikoistunut tutkimusyksikkö, mutta sen budjettiin viime vuosikymmenellä tehdyt korotukset kohdennettiin pääasiassa Alzheimerin taudin tutkimukseen.

Britanniassa on havahduttu tutkimuksen tarpeellisuuteen, mutta rahoitusta on tarjolla nihkeästi. Britanniassa valtion tutkimusrahoitusta koordinoiva UK Research and Innovation käytti kaksi miljoonaa puntaa (noin 2,27 miljoonaa euroa) 11 verkoston perustamiseen.

Sheffieldin yliopiston Research on Research Institute -tutkimuslaitoksen johtaja James Wilsdonin mielestä julkiset varat on suunnattava tutkimukseen, josta on nopeimmin hyötyä.

–Tarpeita on riittävästi nykyisellään ilman pidemmän aikavälin spekulatiivisempiin kysymyksiin uppoutumistakin, hän sanoo.

Hänen mielestään eliniän pidentämiseen liittyvän tutkimuksen tärkeyttä korostavien tahojen oikea motiivi on ”narsistinen ja itsekäs halu löytää tapoja pidentää omaa elämäänsä mahdollisimman paljon”.

– Voihan tarkoitusperiä kaunistella mielin määrin, mutta perusteet ovat silti naurettavan heppoisia, hän tuhahtaa.

Ikääntymisen etiikan tutkija Wareham korostaa, että olisi kiireesti päästävä eroon mielikuvista, joissa vampyyrimaiset miljardöörit kehittelevät elämää pidentäviä taikajuomia ja käyttävät itseään koekaniineina. Näillä itsekkäiden pyrkimysten motivoimilla henkilöillä on myös varaa virheisiin, toisin kuin julkisen sektorin toimijoilla.

Valtio tukee tutkimusta myös vähemmän näkyvillä tavoilla. Calicon liiketoimintajohtaja Lewis kehuu Britanniaa kaukonäköiseksi, koska maahan perustettiin 500 000 henkilön geneettisiä tietoja ja terveystietoa sisältävä UK Biobank -tietokanta. Se on osoittautunut niin hyödylliseksi, että Calico antaa toimintaan lisärahoitusta, jonka turvin voidaan tehdä lisää kuvantamistutkimuksia ja oppia ymmärtämään paremmin sairauden etenemistä ikäihmisillä

Osa tutkijoista kadehtii kollegoja, joiden ei enää tarvitse täyttää loputtomia rahoitushakemuksia. Ikääntymistutkimukseen erikoistunut Oxfordin yliopiston apulaisprofessori Lynne Cox käyttää valtaosan ajastaan yrittämällä epätoivoisesti löytää jostain rahaa. Pulaa voi olla jopa perustarvikkeista, kuten pipeteistä.

Hän vertaa itseään hiljattain Altosiin siirtyneeseen kollegaansa.

– Hänellä on vapaus tehdä tutkimusta sellaisella tavalla kuin tutkimusta kuuluisi tehdä, Cox toteaa.

Cox on saanut rahoitusta Jim Mellonilta, joka on entinen omaisuudenhoitaja ja myös eliniän pidentämiseen keskittyvän bioteknologiayhtiö Juvenescencen perustaja. Hän kuvailee Mellonia ihanteelliseksi rahoittajaksi, joka ei tarpeettomasti puutu päivittäiseen toimintaan.

Jotkut ovat huolissaan siitä, että alkuvaiheen tutkimusta harjoittavat yksityisyritykset voivat rajoittaa innovaatioiden julkisuutta. Vaikka Altosin tutkijat saavat vapaasti julkaista tutkimustuloksensa ja Calico julistaa kannattavansa tulosten julkaisemista, osa tutkijoista epäilee vapautta olevan vähemmän kuin akateemisessa maailmassa.

Aineettomia oikeuksiaan tarkasti varjelevaa lääketeollisuutta on syytetty lääkkeiden ylihinnoittelusta. Kun anti-ageing-tutkimuksen avulla kehitetyt hoidot pikkuhiljaa tulevat markkinoille, hoitojen tarjoaminen oikeudenmukaisesti tulee olemaan iso eettinen kysymys.

Saudi-Arabian kuninkaallisen perheen tukeman Hevolution Foundation -järjestön toiminnanjohtaja Mehmood Khan sanoo, että järjestön tavoite on ”tuottaa hyötyä koko ihmiskunnalle terveitä elinvuosia pidentämällä”. Kuninkaallinen perhe tukee eliniän pidentämisen tutkimukseen keskittyvää yleishyödyllistä järjestöä miljardilla dollarilla vuodessa varmistaakseen, että ero rikkaiden ja köyhien odotettavissa olevissa elinvuosissa ei kasva entisestään. Khanin mukaan Hevolution rahoittaa ainoastaan ”demokratisoivaa” tutkimustyötä.

– Meitä ei kiinnosta tutkimus, jonka tuloksena syntyy miljardien dollareiden arvoinen hoito, jota annetaan kouralliselle ihmisiä, hän sanoo.

Altos sanoo haluavansa auttaa mahdollisimman monia vakavasti sairaita potilaita, ja lupaa toimia yhteistyössä terveydenhuoltojärjestelmän kanssa hoidon saatavuuden varmistamiseksi ja eriarvoisuuden poistamiseksi.

Tavallisesti perustutkimuksen tärkein tukija on ollut valtio, jonka tavoitteena on nopeuttaa innovointia ja varmistaa, että tulokset ovat laajalti saatavissa. Perustutkimuksen tarkoitus ei ole suoranaisesti kehittää tuotteita, vaan löytää vastauksia olennaisiin kysymyksiin.

Yhdysvaltain ikääntymistutkimusyksikön ikääntymisbiologian osaston johtaja Ronald Kohanski toteaa, että renessanssin aikakaudella tutkijat luottivat varakkaiden ihmisten anteliaisuuteen, mutta nykyaikana länsimaissa valtiot tukevat avointa tiedettä.

– Kaikki eivät lähteneet Altosille suurten palkkojen perässä. Jotkut viihtyvät paremmin akateemisessa ympäristössä, hän huomauttaa.

Hän lisää, että toisin kuin valtion rahoittamilla tutkijoilla, yksityisen rahoituksen turvin työskentelevillä ei ole ”pakkoa” varmistaa, että tutkimuksen tulokset ja niiden myönteiset seuraukset ovat kaikkien saatavilla.