Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliitto Naton tarkkailijajäseniä tiistaina, kun maiden liittymispöytäkirjat allekirjoitetaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja Ruotsin Ann Linden ollessa paikalla.
Asiasta kertoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessaan Madridin huippukokouksessa.
Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi eilen. Ennen kuin maista tulee varsinaisia jäseniä, pitää jäsenyys vielä ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa.
Seuraava vaihe Suomen jäsenyysprosessissa on, että Suomi ja Nato käyvät liittymiskeskustelut, jotka kattavat kuusi erilaista osa-aluetta. Liittymiskeskusteluissa keskitytään siihen, että Suomi sitoutuu kaikkiin Nato-jäsenyyden velvoitteisiin ja Pohjois-Atlantin sopimukseen.
Yksikönpäällikkö Minna Laajava ulkoministeriöstä kertoo, että nämä keskustelut käydään näillä näkymin ensi maanantaina.
Ensi viikon torstaina ulkoministeri Haavisto kertoo ulkoasiainvaliokunnalle Nato-huippukokouksesta ja Suomen jäsenyysprosessista, kertoo ulkoasiainvaliokunnan valiokuntaneuvos Tiina Larvala.
Eduskunta on edellyttänyt, että se pidetään hyvin informoituna Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä.
Nato on Stoltenbergin mukaan valmistautunut kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin Venäjän puolelta. Stoltenberg otti kantaa asiaan, kun häneltä kysyttiin mielipidettä Venäjän kommenteista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Suomen Nato-jäsenyys ei ole Venäjälle ongelma
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kommentoinut, että Venäjälle ei ole ongelma, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto Natoon.
Putin kommentoi asiaa Turkmenistanin pääkaupungissa Ashgabatissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
– Mikään ei voisi häiritä meitä siinä, jos Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon. Jos Suomi ja Ruotsi niin haluavat, he voivat liittyä. Se on niiden oma asia. He voivat liittyä ihan mihin haluavat, Putin sanoi.
Brittilehti Guardianin ja yhdysvaltalaiskanava CNN:n mukaan Putin sanoi myös, että Suomen ja Ruotsin tulee ymmärtää, että jos maiden alueille sijoitetaan sotilaallisia joukkoja ja infrastruktuuria, Venäjän on vastattava samalla tavalla ja luotava samankaltaiset uhat alueille, joista kohdistuu uhkia Venäjälle.
– Kaikki oli välillämme hyvin, mutta nyt voi olla jännitteitä, niitä todella tulee olemaan. Se on väistämätöntä, jos meitä vastaan on olemassa uhka, Putin sanoi Guardianin mukaan.
Nato-maat vahvistivat sitoumuksensa torjua terrorismia
Tiedotustilaisuudessaan Stoltenberg kuvaili, että maailma on yhä vaarallisempi ja tulevaa on yhä vaikeampi ennustaa. Huippukokouksessa Nato-maat vakuuttivat tukeaan Ukrainalle, mutta Stoltenberg totesi myös painokkaasti, että Nato ei ole eikä siitä tule konfliktin osapuolta.
Jos Ukrainan sota leviäisi konfliktiksi Naton ja Venäjän välille, kärsimys kasvaisi huomattavasti, Stoltenberg varoitti.
Stoltenberg korosti Naton puolustuksellista luonnetta ja vakuutti, että sotilasliitto suojaa kaikkia jäseniään.
Huippukokouksessa Nato-maat sopivat puolustuksen vahvistamisesta erityisesti itäisen Euroopan jäsenmaissa. Stoltenberg luonnehti, että Madridin huippukokous on uudistanut Natoa.
Tänään Nato-maat keskustelivat terrorismin torjunnasta ja muun muassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueista. Stoltenberg sanoi, että kyseisillä alueilla on suora vaikutus Nato-maiden turvallisuuteen.
Nato-maat vahvistivat sitoumuksesta torjua terrorismia.
Huippukokouksessa keskusteltiin myös globaalista ruokakriisistä. Stoltenberg korosti, että kriisi on suoraa seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Sodan vuoksi Ukrainasta ei ole pystytty kuljettamaan ulkomaille ruokaa ja maataloustuotteita samaan tapaan kuin aiemmin. Nato-maat pohtivat keinoja siihen, miten viljakuljetuksia voitaisiin mahdollistaa maata ja merta pitkin.
Bidenin mukaan Naton yhteistyön tiivistyminen yllätti Venäjän presidentin Vladimir Putinin
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kehui lehdistötilaisuudessaan Madridissa Suomen ja Ruotsin "historiallisen" liittymisen Natoon vahvistavan liittokuntaa. Biden totesi, että molemmilla tulevilla uusilla jäsenmailla on vakavasti otettavat asevoimat.
Bidenin mukaan tämä sekä Naton yhteistyön tiivistyminen yllätti Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Tämä toivoi saavuttavansa "suomettuneen" Naton mutta saikin "natoutuneen" Suomen, Biden sanoi. Presidentti myös muisteli pikavauhtia järjestyneitä tapaamisiaan Valkoisessa talossa presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa.
Presidentti sekoitti lehdistötilaisuudessa kertaalleen Ruotsin (Sweden) ja Sveitsin (Switzerland), mutta korjasi virheensä nopeasti ja totesi olevansa ehkä liiankin innoissaan Naton laajentumisesta.
Kun Bidenilta kysyttiin F-16-hävittäjien myynnistä Turkille, hän totesi tuollaisen kaupan olevan perusteltu, kunhan sille saadaan kongressin hyväksyntä. Biden kuitenkin lisäsi, ettei hävittäjäkaupassa ole kyse mistään vastalahjasta Turkille sen käännyttyä tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Ukrainan osalta Biden toisti aiemman kantansa, jonka mukaan puolustustaistelua käyvän maan tukemista on jatkettava niin kauan kun se on tarpeellista. Presidentti kertoi, että Yhdysvalloilta on tulossa "lähipäivinä" ilmoitus uudesta 800 miljoonan dollarin arvoisesta aseapupaketista Ukrainalle.
Erdogan vaatii Suomea ja Ruotsia pitämään kiinni lupauksista
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kellossa oli hieman toisenlainen ääni huippukokouksen päätteeksi.
Erdoganin mukaan Turkki aikoo seurata tarkkaan, että Suomi ja Ruotsi pitävät kiinni siitä, mitä tällä viikolla laaditussa yhteisymmärrysasiakirjassa sovittiin. Tiistaina laadittu asiakirja mahdollisti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen.
Erdogan peräänkuulutti, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä osansa taistelussa terrorismia vastaan. Turkin näkökulmasta lupausten pitäminen tarkoittaisi muun muassa sen vaatimien ihmisten luovuttamista Turkkiin.
Erdogan väitti myös puheessaan, että Ruotsi olisi luvannut palauttaa Turkkiin "73 terroristia". Tuoreeltaan ei ollut selvää, mihin luku perustuu. Turkki on tähän mennessä vaatinut toistuvasti Suomea ja Ruotsia palauttamaan Turkkiin yhteensä 33 henkilöä, joiden Turkki sanoo olevan kurdien PKK-järjestön sekä Turkissa kielletyn Gülen-liikkeen jäseniä.
– Ruotsi on antanut meille tämän lupauksen: 73 terroristia palautetaan Turkkiin, Erdogan sanoi Turkin valtiollisen TRT-kanavan tviittaamalla videolla.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi torstaina oikeus- ja sisäministeri Morgan Johanssonin todenneen, että Ruotsissa noudatetaan Ruotsin lakeja ja että tuomioistuimet toimivat riippumattomasti. Johanssonin mukaan Ruotsin kansalaisia ei luovuteta. Johansson ei ottanut kantaa Erdoganin esille nostamaan lukuun 73.
Suomi on todennut, ettei yhteisymmärrysasiakirja tuo muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai siihen linjaan, millä luovutuksista päätetään.
Tiedotustilaisuudessaan Erdogan vihjasi, että jos Suomi ja Ruotsi eivät pidä lupauksiaan, voi olla, että ratifiointi ei päädy Turkin parlamenttiin.
Kaikkien Nato-maiden on ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenyys, jotta maat pääsevät sotilasliiton varsinaisiksi jäseniksi.
Pääsihteeri Stoltenberg kommentoi, että kunkin maan parlamentti tekee päätöksen ratifioinnista itsenäisesti. Hän on kuitenkin luottavainen, että Nato-maiden johtajien tekemä päätös Suomen ja Ruotsin kutsumisesta mukaan liittokuntaan viestittää myös laajemmin Nato-maiden poliittisesta tahdosta edistää asiaa.
Johnson kehottaa Putinia vetämään johtopäätöksiä
Britannian pääministeri Boris Johnsonin mukaan tärkein johtopäätös, joka Venäjän Putinin tulisi vetää Naton ja sekä sitä edeltäneestä G7-maiden huippukokouksista on se, että länsimaat ovat täysin yhtenäisinä Ukrainan tukena.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon kertoo Johnsonin mukaan kaiken Natosta ja Venäjän presidentti Putinista. Pääministeri huomauttaa, että Putinin tavoitteena oli saada vähemmän Natoa Venäjän rajoille aloittamalla laajan hyökkäyksen Ukrainaan.
– Eikä ollut muuten koskaan kovinkaan todennäköistä, että Ukraina olisi edes liittynyt Natoon lähitulevaisuudessa.
– Mitä hän sai? Ruotsi ja Suomi päättävät historiallisen liittoutumattomuutensa, koska ne olivat niin tyrmistyneitä hänen (Putinin) väkivaltaisuudestaan ja aggressiosta, Johnson sanoi.
-------
STT-työryhmä: Heta Hassinen, Niilo Simojoki, Milja Rämö, Arttu Mäkelä, Ayla Albayrak