Suomi ja Ruotsi kyllä pääsevät Naton jäseniksi, mutta eivät nopeasti, uskoo Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja

Ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Hüseyin Bagci sanoo, että läpimurtoa ei kannata odottaa ainakaan Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Hüseyin Bagci sanoo, että läpimurtoa ei kannata odottaa ainakaan Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Jaa artikkeli

Suomen ja Ruotsin Nato-jumiin ei kannata odottaa nopeita ratkaisuja, mutta lopulta maat pääsevät Natoon, sanoo Turkin Ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Hüseyin Bagci STT:n haastattelussa.

Bagci sanoo, että läpimurtoa ei kannata odottaa ainakaan Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuussa, vaikka Suomessa ja Ruotsissa nopeaa ratkaisua toivottaisiinkin.

–  Jos olen tässä väärässä, akateeminen karismani on uhattuna, hän sanoo ja nauraa.

Bagci on tunnettu ulkopolitiikan kommentaattori Turkissa. Hän vieraili Suomessa tällä viikolla, ja kalenteriin kuului tapaamisia myös Suomen ulkopoliittisen johdon kanssa.

Hänen luennoillaan on istunut myös monia turkkilaisen ulkopolitiikan päättäjiä. Bagcin voi olettaa asemansa vuoksi olevan lähellä maan hallintoa. Vaikka STT:n haastattelemat asiantuntijat kuvaavat taustakeskusteluissa Bagcin ajoittain kritisoivankin Turkin hallintoa, suurta etäisyyttä sen linjauksiin hän ei ota.

Reset-nappula vuoden 2023 vaalien jälkeen?

Bagcin lisäksi muut asiantuntijat ovat arvioineet, että prosessi voi vielä pitkittyä, koska Turkilla ei ole kiire. Näin on arvioinut muun muassa Turkkiin perehtynyt apulaisprofessori Howard Eissenstat St. Lawrencen yliopistosta. Hän on pitänyt yhtenä syynä Turkin vaaleja. Turkissa järjestetään ensi vuonna parlamentti- ja presidentinvaalit.

–  Ankaran näkökulmasta (Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin) pitkittäminen vuoden 2023 vaalien jälkeiseen aikaan: hallinto saa poliittista pääomaa kotona, ja sen jälkeen edessä on väistämätöntä "reset"-hölynpölyä vaalien jälkeen, hän sanoi Twitterissä.

Myös Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, valtapuolue AKP:n edustaja Akif Cagatay Kilic totesi Guardianin mukaan, että Turkki on valmis viivästyttämään prosessia vaikka vuodella.

Muun muassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Kultarannassa, että Suomen jäsenyysprosessi voi viivästyä useilla kuukausilla, mikäli ratkaisua ei saada aikaan Nato-kokouksessa Madridissa.

"Naton laajentumista ei voi estää"

Bagci kuitenkin toteaa uskovansa, että Suomesta tulee kyllä lopulta Naton jäsen.

–  En usko, että Turkki voi estää Naton laajentumista pitkässä juoksussa, vaan diplomatia lopulta toimii. Jäsenyyden saavuttaminen voi viedä vuoden, kaksikin, mutta ei kestä loputtomiin.

–  Suomen ja Ruotsin liittyminen ei ole Turkkia vastaan, vaan tapahtuu Turkin kanssa, hän sanoo.

Suomelle Turkin vastustus on tullut joka tapauksessa yllätyksenä, sillä presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkki ilmaisi aiemmissa keskusteluissa selkeästi tukensa Suomen jäsenyydelle. Suomen näkökulmasta se, että hakemus jää jumiin odottamaan hyväksyntää, on ollut nimenomaan tilanne, jota pyrittiin kaikin tavoin välttämättään.

Miksi Turkin näkemys vaihtui Bagcin mukaan?

–  En tietenkään tiedä, mitä he (Turkin ja Suomen presidentit) ovat puhuneet. Onko kyseessä ollut kommunikaatiokatkos? Bagci pohtii.

Mikä Turkille riittää?

Mitä Turkki sitten Suomelta haluaa? Turkki itse on kertonut kaipaavansa vastauksia kurdien sissijärjestö PKK:ta ja sen syyrialaista sisarjärjestö YPG:ta koskeviin turvallisuushuoliinsa. Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että taustalla on laajempia toiveita Naton suuntaan.

Virallisesti Turkki on esittänyt muun muassa, että Ruotsin ja Suomen on lopetettava "terroristien tukeminen", annettava selkeät turvatakuut ja poistettava Turkille asetetut asevientikiellot. Se on myös vaatinut joidenkin Turkissa terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamista. STT:n selvityksen mukaan joukossa on ollut esimerkiksi presidentti Recep Tayyip Erdoganista kriittisesti Facebookissa kirjoittanut mies.

Osa vaateista on ollut niin kohtuuttomia, että tuskin Turkki itsekään uskoo saavansa niihin myöntäviä vastauksia. Niihin kuuluu muun muassa maan ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun vaade maiden lakien muuttamisesta. Myöskään rikoksesta epäiltyjen luovutus ei ole Suomen hallituksen vaan oikeuslaitoksen käsissä. Turkki on käyttänyt terrorismisyytöksiä myös usein hallinnon kriitikkojen hiljentämiseen, kirjoittaa Human Rights Watch.

Myös presidentti Niinistö totesi Kultaranta-keskusteluissa, että Suomi ei voi enää yksinään tehdä paljon Turkin huolien ratkaisemiseksi ja että Suomen terrorismin vastaiset lait ovat jo yhteneväisiä sen Nato-kumppaneiden kanssa.

–  Turkilla on ollut kiistoja myös muiden Euroopan maiden kanssa. Mutta tilanne on se, että nuo muut maat ovat jo Naton jäseniä, mutta Suomi ja Ruotsi eivät, sanoo Bagci.

Kurdiedustaja Kakabaveh noussut kriisin keskelle

Mahdollisena Turkin toivomana myönnytyksenä Bagci mainitsee Suomen ja Ruotsin asevientikiellon höllentämisen Turkkiin. Suomi ja Ruotsi asettivat asevientikiellon vuonna 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyriaan.

Näistä Ruotsi on antanut jo alustavia myönnytyksiä. Se on väläytellyt asevientikiellon purkua. Lisäksi maa on kertonut kiristävänsä terrorismia koskevaa lainsäädäntöään.

Asevientikiellon purkaminen on kuitenkin noussut jo Ruotsissa sisäpoliittiseksi kiistaksi. Sen keskiössä on sitoutumaton kansanedustaja Amineh Kakabaveh, joka on taustaltaan Iranin kurdi. Turkin Ruotsin-suurlähettiläs on vaatinut Kakabavehin luovuttamista Turkkiin, vaikka suurlähettiläs sittemmin peruikin puheensa.

Kakabaveh on kurdien asian aktiivinen ajaja, ja hän on nostanut kurdeille tehtäviä myönnytyksiä vaateeksi tuestaan Ruotsin hallinnolle. Hänen uusin, tällä viikolla esittämä vaatimuksensa on se, että Ruotsi ei pura asevientikieltoa Turkkiin. Vastineena Kakabaveh on Dagens Nyheterin mukaan luvannut tukea hallitusta perjantain eläkeratkaisua koskevassa äänestyksessä.

Jo aiemmin Kakabaveh on tehnyt Financial Timesin mukaan sosiaalidemokraattien kanssa sopimuksen, joka takaa hallituksen tukea muun muassa kurdien YPG:lle.

YPG:tä pidetään EU:n terrorijärjestöksi määrittelemän PKK:n sisarjärjestönä. Vaikka myös länsi määrittelee PKK:n terrorijärjestöksi, se soti kuitenkin YPG:n kanssa yhdessä äärijärjestö Isisiä vastaan. Tämä on hiertänyt lännen ja Turkin välejä jo pitkään.

–  Vaikka YPG:n ensisijainen tavoite onkin ehkä enemmän autonominen alue Pohjois-Syyriassa eikä niinkään taistelu Turkkia vastaan, Turkille järjestö on kuitenkin uhka johtuen sen yhteyksistä PKK:hon, Bagci sanoo.

–  Turkki on monirajaisen terrorismin uhri, tarkoittaen, että terroristit tekevät iskuja ja pakenevat, hän lisää.

Sitä, miten Turkki on itse vaikuttanut konfliktiin, ei Bagcin puheissa juuri nouse esille. Bagci siirtää vastuuta rauhanprosessin kaatumisesta enemmän kurdien kuin hallituksen niskoille.

Mikä lopulta riittää?

Bagcin mukaan Ruotsi on kuitenkin vaikeammassa asemassa kuin Suomi. Myös Turkin hallitusta vahvasti lähellä olevat lehdet ovat julkaisseet juttuja, jossa Suomen annetaan ymmärtää olevan sivustakärsijän roolissa.

–  Kysymys on, ovatko Suomi ja Ruotsi samassa korissa. Näkemykseni mukaan Suomen asema on Ruotsia helpompi, Bagci toteaa.

Presidentti Niinistö totesi Kultaranta-keskusteluissa, että Ruotsia ei jätetä, vaan Suomi ja Ruotsi menevät Natoon yhtä aikaa.

Bagci myös toteaa haastattelun aikana, että Nato-jäsenyyttä voisi edistää se, että Suomi ja Ruotsi tarjoaisivat Turkille jonkinlaiset kirjalliset turvatakuut. Näitä Turkki pyysikin aiemmin tällä viikolla.

Kysymys on kuitenkin, riittäisivätkö edellä mainitut myönnytyksetkään Turkille. Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi Twitterissä keskiviikkona, että Ruotsin kommentit mahdollisesta asevientikiellon poistamisesta ja uuden tiukemman terrorismin vastaisen lain käyttöönotosta eivät ole aiheuttaneet Erdoganissa positiivista reaktiota tai vastaantuloa.

–  Tarkoituskaan ei ole siis ratkaista mitään vaan pitää jumia päällä, Alaranta kirjoitti.

"Turkki pysyy osana Euroopan turvarakenteita"

Turkin ulkopolitiikan on arvioitu viime vuosina etääntyneen lännestä, ja maalla on ollut useita lännen kanssa hiertäviä kiistoja. Samalla maa on lähentynyt kohti Venäjää. Turkki on tasapainotellut eri tahojen välissä ajaen sopivassa välissä omia intressejään – kuten nyt Nato-kiistassa.

Bagci ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eston takana olisi Venäjä, joka olisi solminut Turkin kanssa jonkinlaisen diilin.

Hän myös katsoo kaikesta huolimatta Turkin olevan osa Eurooppaa ja niin keskeinen osa Euroopan turvarakenteita, että kiistat eivät sen roolia vaaranna. Hän sanoo, että Natossa on ollut myös muita, Turkista riippumattomia kiistoja esimerkiksi Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin aikana.

–  Naton kiistat ovat perheen sisäisiä konflikteja.

–  Turkki on osa eurooppalaista perhettä. Viime aikojen tapahtumien vuoksi Euroopan turvallisuus riippuu entistä enemmän Yhdysvalloista, Englannista, Venäjästä ja Turkista. EU:n on yksinään hyvinkin vaikea saavuttaa strategista autonomiaa monistakin eri syistä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje