Georgialainen feministi- ja tasa-arvoaktivisti Nino Ugrekhelidze on joutunut seuraamaan kotimaansa kuohuntaa tuhansien kilometrien päässä New Yorkissa, missä hän osallistuu naisten asemaa käsittelevää YK-kokoukseen. Ugrekhelidze on kuitenkin hyvin tilanteen tasalla, eikä hän luota hetkeäkään hallitsevan Georgialainen unelma -puolueen aikeisiin perua kiistelty ulkomaisia agentteja koskeva lakiesitys maan parlamentissa.
Ugrekhelidze muistuttaa, etteivät pelkät puheet riitä: koska lakiesitys läpäisi jo parlamentissa ensimmäisen käsittelyn, ei sitä voi perua muuten kuin järjestämällä uusi käsittely, jossa äänestetään esitystä vastaan. Sellaista ei toistaiseksi ole näköpiirissä, eli hallitus ostaa aikaa ja miettii seuraavaa siirtoaan, Ugrekhelidze päättelee.
– En usko heidän odottaneen näin laajaa vastarintaa. Kansalaisten joukossa on juuri nyt hyvin laaja vallankumouksellinen mieliala, joten luulen heidän (hallitsevan puolueen) ymmärtäneen, että tämä saattaa räjähtää heidän kasvoilleen, Ugrekhelidze kertoi STT:lle puhelimitse Yhdysvalloista.
Georgian niin kutsutun agenttilakiesityksen mukaan esimerkiksi tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt, joilla on kansainvälisiä yhteyksiä, joutuisivat tulevaisuudessa rekisteröitymään. Myös Venäjällä on vastaavanlainen laki.
Yhteinen taistelu "venäläistä imperialismia" vastaan
Ugrekhelidzen mukaan hallitusta vastustavan tai kannattavan kansanosan kokoa on numeroina hyvin vaikea arvioida. Liikkeellä on kuitenkin nyt paljon monenkirjavampi joukko kuin vain pääkaupunki Tbilisin ja muiden suurten kaupunkien asukkaat. Ugrekhelidze arvioi, että venäläisvastaisuus yhdistää.
– Ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaa olen toiveikas sen suhteen, että tästä koituu jotain hyvää, hän sanoo.
Ugrekhelidze ei arkaile käyttää sanaa vallankumous. Kun häneltä kysyy, voisiko ajankohtaisista tapahtumista kehittyä Georgian oma Maidan Ukrainan vuoden 2014 vallankumouksen tapaan, on vastaus hetkeäkään epäröimättä "kyllä".
Vallankumouksen toteutus on vaikeaa, ei välttämättä kaunista ja hintakin voi olla korkea, mutta se ollaan Ugrekhelidzen mukaan nyt valmiita maksamaan.
Ugrekhelidzen mukaan käynnissä on sama "venäläisen imperialismin" vastainen taistelu, jonka yksi rintama Ukrainassa ja toinen Georgiassa.
– Georgiassa on ymmärretty, että joko hallitus pysäytetään nyt tai sitten me palaamme takaisin Neuvostoliittoon -- Olen hyvin ylpeä siitä, että olen syntynyt itsenäisessä Georgiassa, ja aion todellakin myös kuolla itsenäisessä Georgiassa, hän sanoo.
Venäläisiä ihmisoikeusaktiiveja ei ole päästetty maahan
Keitä sitten tilalle, jos Georgian nykyisistä vallanpitäjistä halutaan eroon? Ugrekhelidze myöntää, ettei hän rehellisesti sanoen tiedä, koska selkeää vaihtoehtoa ei ole.
– Mutta se on hyvin selvää, ettemme halua Georgialaista unelmaa enää hallitukseen. Piste. Tämä hallinto on ollut täysin tuhoisa Georgian itsenäisyyden kannalta, Ugrekhelidze sanoo.
Lyhyen tähtäimen tavoitteena on hänen mukaansa saada lakiehdotus ulkomaisista agenteista varmuudella kumottua sekä mielenosoitusten aikana vangitut protestoijat vapautettua.
Ugrekhelidze toivoo protestien lähettäneen EU:hun viestin siitä, että georgialaisten enemmistö on länsimielistä ja haluaa kuulua mieluummin EU:hun kuin Venäjään. Hänen mukaansa juuri nyt akuutissa tilanteessa EU ei voi paljoa tehdä, mutta tilanteen selkiinnyttyä tuen jatkaminen kansalaisyhteiskunnalle ja medialle on tärkeää.
Kaukasiassa sijaitsevan Georgian asema on ollut ristiriitainen, sillä maan kautta on raportoitu kulkeneen paljon kauppatavaraa sotaa käyvälle Venäjälle samalla, kun maa on vastaanottanut suuren määrän Venäjältä paenneita. Viimeksi mainittujen suhteen on Ugrekhelidzen mukaan harrastettu kuitenkin valikointia.
– Venäläisiä ihmisoikeuksien puolustajia tai riippumattoman media edustajia on useissa tapauksissa käännytetty rajalta takaisin, Ugrekhelidze kertoo.