Taiteilija-aktivistien järjestö kohentaa jättislummin elinoloja – Keniassa Nairobin slummit tunnetaan muun muassa rikollisuudesta, mutta nyt alueiden maine on parantunut

Nairobissa vapaaehtoiset tekevät työtä parantaakseen kotiseutunsa olosuhteita. Christopher Mwangi (vas.), Mary Nunga ja Charles Kariuki toimivat Matharen slummissa. LEHTIKUVA / Päivi Arvonen
Nairobissa vapaaehtoiset tekevät työtä parantaakseen kotiseutunsa olosuhteita. Christopher Mwangi (vas.), Mary Nunga ja Charles Kariuki toimivat Matharen slummissa. LEHTIKUVA / Päivi Arvonen

Kapea mutakuja on täynnä roskia. Ilmassa leijuu mätänevän jätteen ja palavien roskien kitkerä katku. Kerrostalojen ja hökkeliasumusten välissä oleva aukio on joskus ollut jalkapallokenttä, mutta nyt kentällä kohoaa jätevuori.

– Tänne saa tuoda jätteitä ilmaiseksi toisin kuin kaatopaikoille. Kukaan ei välitä. Siksi jätevuori on kasvanut, kertoo Charles Kariuki.

Hän on rap-artisti ja taitelija, jonka sydämen asia on parantaa slummeissa asuvien, etenkin lasten ja nuorten, elämänlaatua. Vuonna 2016 Kariuki rekisteröi nuorten taiteilijoiden kanssa Mathare Empire -järjestön, jonka kolmisenkymmentä aktiivista vapaaehtoista tekevät työtä parantaakseen oman kotiseutunsa olosuhteita.

Matharen slummissa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä.

– On meidän omalla vastuullamme muuttaa Mathare paremmaksi, kertoo Makau Alex, yksi järjestön aktiivitoimijoista.

– Haluamme tehdä myrkyllisestä slummissa terveellisen ympäristön. Haluamme, että tämä on meidän paratiisimme ja taivaamme.

Puita ja positiivista asennetta

Mathare Empiren tavoitteena oli istuttaa 10 000 puuta viidessä vuodessa. Vasta 500 puuta on istutettu, ja niistä vain 100 on säilynyt hengissä.

– Maaperässä on monta metriä roskaa ja ties mitä myrkkyjä. Jokaista puuta varten pitää kaivaa useampi metri maata ja täyttää se mullalla ennen istutusta, Kariuki kertoo.

Puita istutetaan sekä viihtyvyyden vuoksi että hyötytarkoituksiin.

– Haluamme tuoda perhosetkin takaisin Mathareen. Pienikin viheralue lisää henkistä hyvinvointia ja sitä kautta terveyttä ja elämäniloa, Christopher Mwangi sanoo.

– Istutamme hedelmäpuita, joista ihmiset saavat ravintoa. Tärkeitä ovat myös muistopuut etenkin poliisiväkivallan uhreille. Puilla haluamme kertoa, että uhreja ei unohdeta, Mwangi jatkaa.

Taide on keskeinen työkalu aktivisteille, kertoo Kariuki.

– Teemme muraaleja, joissa on sanoma. Maaleja saamme välillä lahjoituksena.

Muraalit kertovat niin ilmastonmuutoksesta kuin puhtaan ilman tärkeydestä kuin elämän pienistä iloista, yhteisöllisyydestä ja yhteistyön voimasta.

Turvallinen tila naisille

Mary Nungan mukaan ennen slummeissa oli "kamalaa".

– Kuka tahansa voitiin ryöstää keskellä päivää, ja naiset saivat pelätä raiskauksia. Nyt Mathare on paljon turvallisempi, myös naisille. Meillä käy vieraita muista Nairobin slummeista tutustumassa toimintaamme, Nunga kuvailee.

Hän on yksi järjestön aktiiveista sekä turvallinen sisar- ja äitihahmo monille matharelaisille.

– Haasteena on saada naisia sitoutumaan toimintaan. Kun liikkuminen on turvallisempaa, naisia on helpompi saada mukaan.

Naisia on tavoitteena aktivoida mukaan myös nuorten osallisuushankkeeseen, jota alustavasti suunnitellaan yhteistyöprojektiksi Mathare Empiren ja Oulun kaupungin välillä. YK:lla asiantuntijana työskentelevä Sari Seppänen kertoo, että yhteistyö juontaa juurensa oululaisten rakastamaan musisointityyliin.

– Tutustuin Charles Kariukiin ilmakitaransoiton Kenian mestaruuskisojen yhteydessä ja järjestin hänelle tapaamisia kotikaupungissani Oulussa, kun hän osallistui ilmakitaran maailmanmestaruuskisoihin viime lokakuussa.

Eväitä parempaan elämään

Pienen kerhotilan pöydällä on iso kasa tulitikkuja ja liima-astia. Tulitikuista syntyy taidetta kuten vaikkapa vene.

– Voitte miettiä minkä tahansa sydäntänne lähellä olevan aiheen, opastaa taiteilija Edward Owuor.

Hän pitää kahdesti viikossa taidetyöpajaa slummin lapsille. Materiaaleina on tulitikkujen lisäksi muun muassa lasinpalasia ja muuta kierrätysmateriaaleja. Osallistujista nuorimmat ovat kuusivuotiaita, vanhimmat täysi-ikäisiä. Joillakin lapsilla on mukanaan vauvaikäisiä sisaruksia.

– Taide on vahva väline vaikuttaa ja koskettaa ihmisiä, Owuor sanoo.

Owuorin kouluopinnot ovat jääneet kesken, mutta hän elättää itsensä tekemällä monipuolista taidetta sekä sisustus- ja rakennussuunnitelmia. Taidetyöpajaa hän on pitänyt vuoden verran.

– Lapset ja nuoret tarvitsevat paljon tukea sekä myönteisiä esikuvia. Slummissa on liian helppoa luisua huumeisiin, koska ne ovat halvempia kuin ruoka. Taide ja yhteisöllisyys tuovat elämään mielekkyyttä ja antavat tarkoituksen.

Taidetyöpajan haasteena on materiaalien hankinta. Owuorille opettaminen on vapaaehtoistyötä.

Työpajan taideteoksia myydään sosiaalisen median kautta sekä konserteissa ja tapahtumissa. Kerhotalossa on pieni taidekauppa. Myyntituotto käytetään materiaalien hankintaan.

Monille taidetyöpajan osallistujille taiteen tekemistä tärkeämpää on tavata muita lapsia ja nuoria. Mathare Empiren taiteilija-aktivistit toimivat roolimalleina lapsille.

– Haaveenani on tulla taiteilijaksi, kertoo työpajaan aktiivisesti osallistuva 13-vuotias Elvis Will Paul.

– Täällä näen ihmisiä, jotka ovat tehneet unelmistaan totta. He pystyvät elättämään itsensä taiteella. Ehkä minunkin unelmani vielä toteutuu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje