EU-maat ovat ilmoittaneet kahdessa päivässä yli 140 venäläisdiplomaatin karkottamisesta

Tanska seurasi venäläisdiplomaattien karkottamisessa Saksan ja Ranskan vastaavia toimia. LEHTIKUVA/AFP
Tanska seurasi venäläisdiplomaattien karkottamisessa Saksan ja Ranskan vastaavia toimia. LEHTIKUVA/AFP
  • STT
Jaa artikkeli

EU:n jäsenmaat ovat ilmoittaneet kahdessa päivässä jo yli 120:n venäläisen diplomaatin karkottamisesta. Eilisiä Ranskan, Saksan ja Liettuan päätöksiä ovat seuranneet tänään toistaiseksi ainakin Italia, Espanja, Tanska ja Ruotsi. Venäjän presidentinhallinto tuomitsi eurooppalaismaiden toimet "lyhytnäköisiksi".

Suomen ulkoministeriön viestinnästä ilmoitettiin STT:lle, ettei ministeriö anna kommentteja Suomen suhtautumisesta venäläisdiplomaatteihin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi myöhemmin, että asiasta pitää keskustella myös Suomessa. Marinin mukaan asiaan palataan, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) palaa matkoilta.

Ruotsin ulkoministerin Ann Linden mukaan karkotuspäätös ei ole helppo ja sillä voi olla seurauksia myös Ruotsin omalle suurlähetystölle Moskovassa. Linde ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että Ruotsi karkottaisi vielä lisää venäläisdiplomaatteja.

–  Tässä on kyse siitä, ettei ole toimittu (diplomaattisuhteita säätelevien) Wienin sopimusten mukaisesti vaan on harjoitettu laitonta tiedustelutoimintaa Ruotsissa, Linde perusteli karkotuksia.

Ruotsissa oppositio oli jo ehtinyt vaatia hallitukselta toimia venäläisten karkottamiseksi. Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin mukaan karkotuksien kielteiset seuraukset on varaa ottaa vastaan.

Karkotettavia syytetään vakoilusta

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on aiemmin arvioinut, että noin joka kolmas Ruotsissa oleva venäläinen diplomaatti on todellisuudessa tiedustelu-upseeri. Ulkoministeriön mukaan Venäjän Tukholman-suurlähetystössä on noin 35 diplomaattia, mikä merkitsisi, että diplomaatin aseman suojassa toimivia tiedustelijoita olisi kymmenkunta.

Toistaiseksi tuorein tieto karkotuksista tuli Espanjasta, jonka ulkoministeri Jose Manuel Albares kertoi maan karkottavan 25 venäläisdiplomaattia. Italia kertoi aiemmin karkottavansa maasta peräti 30 ja Tanska 15 venäläistä.

–  Olemme osoittaneet, että nämä 15 tiedustelu-upseeria ovat harjoittaneet vakoilua Tanskan maaperällä, ulkoministeri Jeppe Kofod sanoi toimittajille.

Ministerin mukaan tarkoituksena on lähettää selvä viesti Venäjälle, että vakoilu Tanskassa ei ole hyväksyttävissä.

Karkotetuilla Venäjän kansalaisilla on kaksi viikkoa aikaa poistua Tanskasta. Venäjän Tanskan-suurlähettiläälle kerrottiin asiasta tänään, ja samalla Tanska tuomitsi jyrkästi Venäjän "brutaalit" toimet Ukrainan Butshassa, josta on venäläismiehityksen jäljiltä löydetty suuret määrät surmattuja siviilejä.

Tanska kertoo pitävänsä tahallisia hyökkäyksiä siviilejä vastaan sotarikoksena. Maa ei kuitenkaan aio katkaista diplomaattisia suhteitaan Venäjään.

–  Venäjän suurlähettiläs ja loput Kööpenhaminan lähetystön työntekijöistä eivät kuulu karkotettavien joukkoon, Kofod sanoi.

AFP:n laskelmien mukaan EU-maista on karkotettu Ukrainan sodan alkamisen 24. helmikuuta jälkeen yhtensä yli 230 venäläistä diplomaattia.

Irlantilaislehti: Venäjän diplomaatteja uhkaa vilu, lähetystö vetosi ulkoministeriin

Venäjän Dublinin-suurlähetystö on joutunut vetoamaan Irlannin ulkoministeriin Simon Coveneyhin lähetystön pitämiseksi lämpimänä. Asiasta tiistaina uutisoineen Irish Mirror -lehden mukaan syynä on se, ettei kukaan näytä suostuvan myymään venäläisille dieseliä, jolla huolehditaan lähetystörakennuksen lämmityksen lisäksi myös lämpimän veden saannista.

Lehti kertoi nähneensä "syrjinnästä" valittavan kirjeen, jonka lähetystö oli lähettänyt ulkoministerille jo 22. maaliskuuta. Kumpikaan osapuoli ei ymmärrettävästi vahvistanut kirjeen olemassaoloa.

Irish Mirrorin mukaan dieseliä myymästä kieltäytyneiden polttoaineyhtiöiden lisäksi Venäjän suurlähetystöllä on vaikeuksia hoitaa asioitaan useiden muiden yhtiöiden ja pankkien kanssa.

EU-komission puheenjohtaja ja ulkosuhdejohtaja Kiovaan tällä viikolla

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell matkustavat tällä viikolla Kiovaan tapaamaan Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä. Asiasta kertoo komission tiedottaja Eric Mamer Twitterissä.

Vierailun tarkka ajankohta ei käy tviitistä ilmi, mutta Mamerin mukaan von der Leyen ja Borrell matkavaat Ukrainaan ennen lauantaita, jolloin Puolan Varsovassa järjestetään varainkeruutapahtuma Ukrainan tueksi.

EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola vieraili Kiovassa viime viikolla. Metsola lupasi tuolloin, että EU seisoo Ukrainan tukena eikä jätä maata yksin.

Lisäpakotteita valmistellaan vauhdilla

EU on tukenut Ukrainaa muun muassa tarjoamalla taloudellista, humanitaarista sekä materiaalista apua. Lisäksi EU on asettanut lukuisia pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan.

Pakotteilla pyritään luomaan painetta Venäjää vastaan niin, että sotatoimet Ukrainassa saataisiin päätökseen.

Maanantaina julkaistussa EU:n kannanotossa todettiin, että uusia pakotteita valmistellaan kiireesti. Kannanotossa tuomittiin myös hirmuteot, joita Venäjä on tehnyt Ukrainan kaupungeissa kuten Butshassa. Ukrainan mukaan satoja ihmisiä on löydetty joukkohaudoista Butshassa Kiovan ulkopuolella.

Venäjä on kiistänyt, että sen joukot olisivat vastuussa siviilien tappamisesta Butshassa.

EU-maiden suurlähettiläiden odotetaan keskustelevan pakotteista huomenna keskiviikkona. Tänään tiistaina Luxemburgissa ovat koolla EU-valtiovarainministerit, ja tapaamisessa on myös keskusteltu pakotteista ja niiden vaikutuksista.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje