Hollantilainen tuomioistuin totesi kolme syylliseksi malesialaiskoneen alasampumiseen – yksi vapautettiin

Hollantilainen tuomioistuin on todennut venäläiset Igor Girkinin ja Sergei Dubinskin sekä ukrainalaisen Leonid Hartshenkon syyllisiksi osallisuuteen malesialaisen matkustajakoneen alasampumisessa Ukrainassa 2014. Yksi syytetyistä, venäläinen Oleg Pulatov, vapautettiin syytteistä.

Tuomioistuin määräsi syytetyt poissaolevina elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Malaysia Airlinesin lento oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, kun se ammuttiin alas. Kaikki Boeing 777 -koneessa olleet 298 ihmistä kuolivat.

Tuomioistuimen mukaan kone ammuttiin alas Venäjän asevoimille kuuluneella Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Ohjus laukaistiin Itä-Ukrainassa Venäjän hallinnassa olleelta niin kutsutun Donetskin kansantasavallan alueelta.

Tuomioistuin myös totesi, että tapahtumahetkellä Ukrainan alueella oli käynnissä Venäjän ja Ukrainan välinen kansainvälinen aseellinen konflikti. Syytetyillä ei kuitenkaan ole järjestäytyneille taistelijoille mahdollisesti kuuluvaa syytesuojaa, koska sen paremmin Venäjä kuin syytetytkään eivät ole myöntäneet olevansa konfliktin osapuoli.

Oikeuden mukaan ohjuksen laukaisupaikka sijaitsi niin sanotun Donetskin kansantasavallan alueella, joka oli Venäjän hallinnassa. Venäjä ei ole tätäkään myöntänyt.

Syytetyt eivät laukaisseet ohjusta

Vanhin uhreista oli 82-vuotias, nuorin yksivuotias. Oikeutta on käyty Hollannissa, koska kaksi kolmasosaa uhreista oli hollantilaisia.

Kansainvälisen rikostutkinnan (JIT) mukaan Buk-ohjuksen laukaissut ohjuslavetti kuului Venäjän asevoimille ja oli peräisin Kurskin ilmatorjuntayksiköstä. Venäjä on kiistänyt kaiken osuutensa matkustajakoneen tuhoon.

Syyttäjien mukaan syytetyt olivat osa Venäjän tukemia kapinallisjoukkoja ja heillä oli tärkeä rooli Buk-lavetin tuomisessa Ukrainaan ja sen viemisessä sieltä pois koneen pudotuksen jälkeen. Kohtalokkaan ohjuksen varsinaisesta laukaisusta heitä ei kuitenkaan epäillä.

Syytetyistä vain Pulatovilla on ollut edustaja oikeudenkäynnissä, mutta hänkään ei ole saapunut itse paikalle Hollantiin.

Tutkinta Suomessa aiheutti kohun

Malesialainen matkustajakone saattoi valikoitua ilmatorjuntaohjuksen maaliksi vahingossa. Syyttäjät ovat kuitenkin huomauttaneet, että sillä ei ole merkitystä Hollannin lain kannalta.

MH17-oikeudenkäynti alkoi vuonna 2020 lähellä Amsterdamin Schipholin lentokenttää. Tutkimukset tapauksen tiimoilta ovat kuitenkin jatkuneet jo huomattavasti pidempään.

MH17-tutkimukset aiheuttivat kohun Suomessa syksyllä 2016. Tuolloin kävi ilmi, että Suomessa oli tehty salaa ohjuksen koeräjäytys vuotta aiemmin, mutta että Suomi ei ollut vielä suostunut luovuttamaan tutkimusmateriaalia JIT:n käyttöön.

Ongelmia aiheutti tasapainoilu asekauppaan liittyvien salassapitomääräysten ja kansainvälistä huomiota saaneen rikoksen ratkaisemisessa avustamisen välillä. Suomi oli ostanut nyt jo käytöstä poistetun Buk-ohjusjärjestelmän Venäjältä 1990-luvulla.

Asiaa selittämään joutui myös presidentti Sauli Niinistö. Lopulta alkuvuodesta 2017 kerrottiin, että Hollantiin oli toimitettu kaikki sieltä pyydetty materiaali. Sittemmin paljastui myös, että räjäytyksistä Suomessa kuvattu materiaali ei ollut käyttökelpoista ja lisäräjäytyksiä tehtiin Ukrainassa.

Tuomioiden julistamista on saapunut seuramaan paikan päälle suuri määrä kuolonuhrien omaisia. Monet heistä vierailivat myös MH17:n muistomerkillä Vijfhuizenin kaupungissa.

–  Jos syytetyt todetaan syyllisiksi, kansainvälisen yhteisön pitäisi jäljittää heidät, sanoi tyttärensä, poikansa ja appivanhempansa alasampumisessa menettänyt Evert van Zijtveld AFP:lle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje