Ukrainan ydinlaitokset ovat sodan jaloissa riski, mutta eivät Suomelle – "Vastaavaa kuin Tšernobylissä ei ole odotettavissa"

Jami Jokinen

Tiistain vastaisena yönä ohjuksia osui Kiovassa ydinjätelaitokseen. Ainakin osa maan ydinvoimaloista on venäläisten miehittäjien hallussa. IAEA seuraa tilannetta "syvästi huolestuneena".

. Ukrainan sota ei voi aiheuttaa "uutta Tšernobyliä", vaikka iskut osuisivat suoraan maan ydinvoimaloihin. Myöskään muuhun infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen sivuvaikutukset eivät johtaisi vuoden 1986 kaltaiseen katastrofiin.

– Sotilaallisen iskun vaikutuksia laitoksiin on siis hyvin vaikea arvioida, mutta vastaavaa kuin Tšernobylissä ei ole odotettavissa, summaa apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksesta (Stuk).

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö sodan jalkoihin tai peräti iskujen kohteeksi joutuvat Ukrainan ydinlaitokset olisi yksi lisäriski konfliktin muiden seurausten lisäksi.

Venäjän hyökkäys ja sitä seuranneet taistelut ovat herättäneet muun muassa Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n.

Pääsihteeri Rafael Mariano Grossin mukaan järjestö on syvästi huolissaan toimista, jotka saattaisivat vaarantaan maan ydinlaitokset. IAEA on kertonut seuraavansa Ukrainan tilannetta tarkasti yhdessä maan ydinvoimaviranomaisen kanssa.

. Maassa on 15 reaktoria Ukraina on voimakkaimmin ydinvoimasta riippuvaisia maita Euroopassa. Maassa toimii 15 ydinreaktoria, jotka tuottavat noin puolet maan käyttämästä sähköstä.

Tšernobylin ydinvoimala-alue jäi venäläismiehittäjien haltuun heti sodan alkuvaiheessa. Myös alueen turvallisuudesta huolehtiva henkilökunta on venäläisten hallussa – tai panttivankina.

Euroopan suurin ydinvoimala, kuusi reaktoria kattava Zaporižžjan voimala, sijaitsee maan kaakkoisosassa, ja on kansainvälisessä mediassa julkaistujen karttojen perusteella venäläisten miehittämällä alueella. Joidenkin tietojen mukaan voimalaan olisi taistelujen aikana tehty ohjusisku.

Noin 150 kilometriä Odessasta ja sata kilometriä Mykolajivin pohjoispuolella sijaitsevassa Etelä-Ukrainan ydinvoimalassa on kolme reaktoria. Loput voimalat sijaitsevat Ukrainan länsiosassa.

Vaikka nämä alueet ovat ainakin toistaiseksi Ukrainan hallussa, voisi niihin kohdistua esimerkiksi ohjusiskuja.

IAEA: Riski on todellinen Ydinvoimaloiden lisäksi Ukrainassa on esimerkiksi radioaktiivisen jätteen varastoja, joissa on esimerkiksi teollisuudesta ja terveydenhuollosta peräisin oleviä säteilylähteitä ja matala-aktiivista jätettä.

Tällainen Harkovassa sijaitseva laitos sai vaurioita viikonvaihteessa, ja maanantain vastaisena yönä ohjuksia osui vastaavanlaiseen laitokseen Kiovassa.

Tapauksista ei tämänhetkisen tiedon perusteella aiheutunut radioaktiivisia vuotoja ympäristöön. Kanvmukaan tapaukset kuitenkin osoittavat, että ydinlaitoksiin ja muihin radioaktiivista materiaalia sisältäviin laitoksiin kohdistuvat vauriot ovat todellinen riski.

– Seuraukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle voivat olla vakavia, Grossi totesi maanantaina lehdistötiedotteessa.

Viime viikolla hän muistutti vuonna 2009 hyväksytystä IAEA:n päätöslauselmasta, jonka mukaan aseellinen hyökkäys tai uhkaus rauhanomaisia ydinlaitoksia kohtaan rikkoo YK:n peruskirjaa.

– IAEA vetoaa, että ydinlaitoksia vaarantavista toimista pidättäydytään viimeiseen asti, Grossi totesi viime viikolla järjestön lehdistötiedotteessa.

. Sotilasiskuja ei ole huomioitu Siviilikäyttöön rakennettuja ydinvoimaloita ei ole suunniteltu kestämään sotilaallisia iskuja.

Ne ovat kuitenkin muista syistä rakenteellisesti hyvin vahvoja, sillä niiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, voimalan onnettomuustilanteet ja aivan uusimmissa laitoksissa myös esimerkiksi isolla lentokoneella tehtävät terrori-iskut.

Suora isku voisi tehdä voimaloihin vakavia vaurioita, mutta millaisia – sitä on Routamon mukaan hyvin vaikea arvioida.

Reaktorityyppi erilainen Uutta Tšernobyliä ei Routamon mukaan olisi kuitenkaan odotettavissa pahimmassakaan tapauksessa.

Vuoden 1986 onnettomuuden vakavimmat seuraukset koituivat niin sanotusta grafiittipalosta. Nykyään toiminnassa olevat Ukrainan ydinvoimalat ovat erityyppisiä kuin Tšernobylin RBMK-reaktorit.

– Vastaavaa grafiittipaloa ei ole mahdollista syntyä, Routamo sanoo.

Nyky-Ukrainassa toimivat reaktorit muistuttavat esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitoksen VVER-reaktoreja, vaikkakin suuri osa on selvästi isompia.

– Näiden reaktorien yhtenä ominaisuutena on suuri vesimäärä reaktoripiirissä suhteessa reaktorin tehoon, jolloin häiriötilanteissa esimerkiksi reaktorin jäähdytys ei vaarannu kovin nopeasti.

. Verkkoyhteydet toinen riski Uhkakuvat eivät liity ainoastaan suoraan iskuun, vaan muuhun infrastruktuuriin ja erityisesti sähköverkkoon kohdistuviin iskuihin. Aseiden lisäksi sellaisia voisi aiheuttaa esimerkiksi verkon tai verkkoyhteyksien kaataminen.

Ukrainan energiaministeriö ilmoitti jo viime viikolla, että maa irrottautui sekä Venäjän että Valko-Venäjän sähköverkoista. Tällä haluttiin oletettavasti vähentää mahdollisuuksia vaikuttaa maan turvallisuuteen ulkopuolisen sähköverkon kautta.

Verkkoyhteyksiä voi kuitenkin sabotoida myös maan sisällä.

Ulkopuolisen sähkönsaannin katekeaminen pakottaisi laitokset käyttämään varavoimaa mahdollisesti paljon pidempään kuin mihin järjestelmät on suunniteltu. Ongelmaksi voisi tällöin aiheutua esimerkiksi polttoaineen saatavuus.

Suomeen ei suojaustarvetta Suoraan iskuun on vaikea varautua etukäteen, mutta pitkäkestoiseen verkkohäiriöön voidaan Routamon mukaan reagoida esimerkiksi ajamalla laitokset alas.

– Mitä aiemmin häiriöön ehditään reagoida, sitä helpompaa tilanteen hoitaminen yleensä on. Verkkohäiriö itsessään ei aiheuta laitokselle vahinkoa, ja laitoksen vahingoittaminen tietenkin heikentää sen turvallisuutta.

Routamo ei halua arvioida mahdollisten iskujen konkreettisia seurauksia tai erilaisia skenaarioita.

– Mahdollisista vaurioista ei ole odotettavissa sellaisia seurauksia, että Suomessa tarvittaisiin erityisiä suojaustoimenpiteitä. Myöskään joditablettien nauttimiselle ei olisi tarvetta, hän sanoo.

. Paikan päällä vakavammat seuraukset Ydinvoimalaan tehdyn sotilaallisen iskun seuraukset voisivat paikan päällä Ukrainassa tai sen naapurimaissa olla sen sijaan laajoja ja pitkäkestoisia, vaikka Tšernobylin kaltaista katastrofia ei tapahtuisikaan.

Täysimittaisen sodan tilanteessa on kuitenkin syytä muistaa mittakaava.

– On vaikea kuvitella, että siitä (iskusta ydinvoimalaan) aiheutuisi pahempia välittömiä vaikutuksia kuin itse sotilaallisista iskuista niiden kohteena oleville ihmisille tulisi, Routamo miettii.

Jos kuitenkin radioaktiivisia aineita pääsisi laajalti ympäristöön, niin esimerkiksi asutus- ja viljelykäyttö laitoksen lähialueella tai mahdollisesti kauempanakin voisi tulla mahdottomaksi pitkäksi aikaa.

– Seurauksena voi olla saastuneiden alueiden käyttörajoituksia, jollaisia on nähty niin Tšernobylissä kuin Fukushimassakin.

. Ukraina oli mukana EU:n stressitesteissä Ainakin jossain määrin Ukrainan ydinvoimaloihin liityviä riskejä vähentää maan eurooppalaisuus.

Vuonna 2011 Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen EU:ssa tehtiin ydinvoimaloiden niin sanotut stressitestit. Niissä laitosten turvallisuutta ja sitä koskevia vaatimuksia tarkasteltiin Fukushimasta tehtyjen havaintojen näkökulmasta.

Ukraina oli mukana testeissä, jotka myös vertaisarvioitiin eri maiden viranomaisten kesken.

– Yleisesti ottaen voisi todeta, että stressitestien jälkeen on toteutettu parannuksia, joiden avulla laitokset selviävät entistä paremmin ääritilanteista, Stukin Tomi Routamo sanoo.

Yksi oleellinen arvioitu tekijä oli se, miten voimaloiden jäähdytys toimii tilanteessa, jossa sähkön saanti laitoksen ulkopuolisesta sähköverkosta on menetetty.

80 prosenttia toteutettu Stressitestien tulosten perusteella Ukrainassa tehtiin vuonna 2013 ydinvoimaloiden turvallisuusparannuksia koskeva ohjelma, jonka uusin versio julkaistiin viime vuonna.

Ohjelman toteuttaminen on kuitenkin ollut tahmeaa sekä taloudellisista syistä että viime vuosina myös koronapandemian vuoksi.

Ohjelman toimenpiteistä oli ohjelmapäivityksen mukaan toteutettu viime vuonna noin 80 prosenttia. Tšernobyliä koskevat toimenpiteet oli kuitenkin toteutettu kokonaan.

Eniten ovat viivästyneet muutokset, jotka edellyttävät "merkittäviä suunnittelu- ja tutkimuspanostuksia". Ohjelman perusteella ne liittyvät erityisesti vakaviin laitosonnettomuuksiin, kun taas esimerkiksi pitkäkestoiseen verkkohäiriöön liittyvät toimenpiteet oli pitkälti toteutettu.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Ukrainan ydinlaitokset ovat sodan jaloissa riski, mutta eivät Suomelle – "Vastaavaa kuin Tšernobylissä ei ole odotettavissa"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Ukrainan ydinlaitokset ovat sodan jaloissa riski, mutta eivät Suomelle – "Vastaavaa kuin Tšernobylissä ei ole odotettavissa"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje