IAEA: Zaporizhzhjan ydinvoimalan ainokainen voimalinja toimii taas – voimalinjoissa olevat viat pakottivat pudottamaan voimalan verkosta, yhtä reaktoria yritetään palauttaa takaisin verkkoon

Zaporizhzhjan ydinvoimala on kytketty irti sähköverkosta ensimmäistä kertaa voimalan historian aikana. LEHTIKUVA/AFP
Zaporizhzhjan ydinvoimala on kytketty irti sähköverkosta ensimmäistä kertaa voimalan historian aikana. LEHTIKUVA/AFP

Ukrainassa Zaporizhzhjan ydinvoimalaan kulkeva voimalinja on saatu kunnostettua, kertoo YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tiedotteessaan. Linjaa pitkin ydinvoimalaan kulkee sähköä, jota se tarvitsee muun muassa reaktoreidensa jäähdyttämiseen.

IAEA:n mukaan Ukrainan viranomaiset ovat kertoneet, että linja oli poikki kahteen otteeseen torstain aikana. Tänäkin aikana toiminnassa oli läheisen lämpövoimalan pienempi siirtolinja, jota voidaan käyttää varavoiman tuottamiseen voimalalle.

Voimalaan kulkee normaalisti neljä sähkölinjaa, mutta kolme niistä on vaurioitunut jo aikaisemmin.

Voimalan käytöstä vastaava Energoatom-yhtiö kertoi aikaisemmin torstaina, että ydinvoimala on kytketty täysin irti sähköverkosta ensimmäistä kertaa voimalan koko historian aikana.

Energoatomin mukaan voimalassa on jo aloitettu työt, jotta yksi reaktori saataisiin kytkettyä takaisin verkkoon. Yhtiön mukaan kaikki voimalan turvallisuusjärjestelmät toimivat edelleen normaalisti.

YK erittäin huolissaan voimalasta

YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on useaan kertaan todennut olevansa erittäin huolissaan voimalan tilanteesta. IAEA on halunnut lähettää voimalaan tarkastajia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi viime viikolla, että tarkastajat pääsevät voimalaan. IAEA on sen jälkeen käynyt neuvotteluja osapuolten kanssa tarkastajien pääsystä paikalle.

Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan iskuista voimalan alueelle. Osa voimalan rakennuksista on vaurioitunut tulituksessa. Venäjän epäillään myös haluavan liittää voimalan omaan sähköverkkoonsa.

Rautatieaseman ohjusiskussa kuoli yli 20 ihmistä, Venäjä väittää iskeneensä sotilasjunaan

Ukrainassa kuolonuhrien määrä on noussut Venäjän keskiviikkoisessa ohjusiskussa rautatieasemalle Dnipropetrovskin alueella maan keskiosassa. Iskussa on kuollut ainakin 22 ihmistä, kertoo presidentti Volodymyr Zelenskyi verkkosivullaan.

Zelenskyin mukaan nuorin kuolonuhri oli 11-vuotias.

Aiemmin kerrottiin ainakin 15 ihmisen kuolleen ja 50 haavoittuneen.

Hyökkäys tapahtui keskiviikkona, joka oli Ukrainan itsenäisyyspäivä. Zelenskyi varoitti jo viime viikonloppuna, että Venäjä saattaa suunnitella jotakin "erityisen julmaa" Ukrainan itsenäisyyspäivälle.

Venäjän puolustusministeriö vahvisti, että Venäjä teki rautatieaseman keskiviikkoisen iskun. Ministeriö väittää, että kohteena oli sotilasjuna.

–  Iskander-ohjuksen iskulla on tuhottu sotilasjunassa rautatieasemalla yli 200 Ukrainan asevoimien reservin sotilasta ja kymmenen sotilasyksikköä matkalla taistelualueelle Donbassiin, ministeriö sanoi.

Ukrainan rautatieyhtiön mukaan Venäjän ohjushyökkäyksessä kuoli 25 ihmistä.

–  Meillä on 25 kuollutta, heistä kaksi lapsia, ja 31 ihmistä on loukkaantunut, heistä niin ikään kaksi lapsia, rautatieyhtiö kirjoitti Telegram-viestipalvelussa torstaina.

EU tuomitsi hyökkäyksen

Hyökkäys oli suunnattu asemalle Tjaplynen paikkakunnalla. Ensimmäiset tiedot hyökkäyksestä tulivat keskiviikkoiltana.

Ukrainan rautatiet ovat olleet Ukrainassa ratkaisevassa asemassa, kun suuret osat maasta on evakuoitu.

EU on tuominnut "hirvittävän" hyökkäyksen Tjaplyneen. EU myös varoitti, että "Venäjän rakettiterrorista vastuussa olevat saatetaan vastuuseen".

Osapuolten kertomuksia sodan tapahtumista on vaikea tarkistaa. Kumpikin puoli liioittelee liki säännöllisesti voittojaan.

Keskiviikkona Venäjän hyökkäyksen alkamisesta tuli kuluneeksi puoli vuotta. Presidentti Zelenskyi on vannonut, että Ukraina taistelee sodassa "loppuun asti" eikä aio luopua alueistaan tai pyrkiä yhteisymmärrykseen terroristien kanssa.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston edustaja John Kirby puolestaan varoitti, että Venäjä aikoo pian ilmoittaa kansanäänestysten järjestämisestä miehittämillään alueilla. Hänen mukaansa Venäjän johto on ohjeistanut viranomaisia aloittamaan valekansanäänestyksen valmistelun.

Venäjä kasvattaa armeijaansa, henkilöstön määrä nousee yli kahden miljoonan

Venäjän armeijan henkilöstön määrää kasvatetaan yli kahteen miljoonaan. Venäjän presidentin Vladimir Putinin allekirjoittamalla asetuksella myös sotilaiden määrä nousee 1,15 miljoonaan.

Asetus tulee voimaan tammikuussa. Siinä ei kerrota syytä henkilöstömäärän nostoon, mutta Venäjä käy kuluttavaa sotaa Ukrainassa ja suhteet länsimaihin ovat vajonneet aallonpohjaan.

Edellisen kerran armeijan sotilaiden määrää kasvatettiin vuonna 2017.

Uusi tuomioistuin tarpeen?

Ukraina kehittää suunnitelmaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja hänen korkeimpien sotilaskomentajiensa asettamisesta syytteeseen sodan aloittamisesta.

Kansainvälisen tuomioistuimen suunnittelua johtaa Andri Smyrnov, Ukrainan presidentin hallinnon päällikkö.

Syyte koskisi hyökkäysrikoksia. Ne ovat osa niin kutsuttua kansainvälisen oikeuden Rooman perussääntöä, joka hyväksyttiin vuonna 2010.

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on käsitellyt maailman vakavimpia rikoksia viimeisen 20 vuoden ajan. Se tutkii jo nyt sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ​​ja kansanmurhaa Ukrainassa. ICC ei kuitenkaan voi tutkia väitteitä Ukrainan sodan hyökkäysrikoksista, koska Venäjä tai Ukraina eivät ole ratifioineet Rooman perussääntöä.

Ukrainan ajama tuomioistuin on siksi Smyrnovin mukaan "ainoa tapa varmistaa, että sodan aloittaneet rikolliset saatetaan nopeasti syytteeseen".

–  Maailman muisti on lyhyt. Siksi haluan tämän tuomioistuimen aloittavan työnsä ensi vuonna, hän lisää.

Ukraina on tietoinen siitä, että mahdollisuuksia syytettyjen saamiseksi paikalle oikeudenkäyntiin ei juuri ole.

–  Oikeudenkäynti kuitenkin varmistaa, että nämä ihmiset leimataan rikollisiksi ja että he eivät saa matkustaa sivistyneessä maailmassa, Smyrnov sanoo.

Noin 600 epäiltyä tunnistettu

Ukrainan syyttäjät ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 600 hyökkäysrikoksista epäiltyä. Ryhmässä on korkea-arvoisia sotilaskomentajia, poliitikkoja ja poliittisia kommentaattoreita.

Tuomioistuimesta on laadittu kansainvälinen sopimus, joka on nyt valmis hallituksille allekirjoitettavaksi. Allekirjoittaneet maat tunnustavat tuomioistuimen tuomiovallan, mikä tarkoittaa, että tuomitut voidaan pidättää kyseisen maan alueella.

Smyrnovin mukaan useat maat ovat valmiita allekirjoittamaan asiakirjan ennen vuoden loppua.

Puola ja Baltian maat ovat kannattaneet vahvasti uutta tuomioistuinta, kun taas Ranska ja Saksa ovat ainakin toistaiseksi olleet varautuneempia.

–  Jotkut maat yrittävät pitää pienen ikkunan auki päästäkseen neuvottelemaan Putinin kanssa, Smyrnov sanoo.

Silti myös Länsi-Eurooppa on hiljalleen alkanut lämmetä ajatukselle: esimerkiksi EU-parlamentti vaati toukokuussa erityistä kansainvälistä tuomioistuinta hyökkäysrikoksia tutkimaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje