<p>Yhdysvaltain keskiviikkona antamassa kirjallisessa vastauksessa ei ollut sisällöltään mitään yllättävää, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Eoin McNamara. Yhdysvallat ei tinkinyt turvallisuuspolitiikkansa perusperiaatteista eikä taipunut Venäjän keskeisiin vaatimuksiin, vaan tarjosi keskusteluja muun muassa aserajoituksista ja sotilaallisen toiminnan läpinäkyvyydestä.</p>.<p>Vielä on epäselvää, johtaako tämä Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa.</p>.<p>– He (Yhdysvallat) eivät hyväksyneet Venäjän vaatimuksia. Venäjän päävaatimus oli, että Ukraina ei ikinä saa liittyä Natoon, ja toinen vaatimus oli, että Naton pitäisi vetäytyä takaisin vuoden 1997 rajoille, McNamara sanoo.</p>.<p>– Yhdysvallat ja Nato ovat halukkaita keskustelemaan tilanteen rauhoittamisesta, luottamuksen rakentamisesta, paluusta vuoropuheluun ja erilaisiin aserajoitussopimuksiin. Se merkitsisi paluuta siihen, missä olimme noin 7–10 vuotta sitten Euroopan turvallisuudessa.</p>.<p>McNamara uskoo vuoropuhelun Venäjän ja lännen välillä jatkuvan vielä ainakin jonkin aikaa. Venäjä ei saanut päävaatimuksiaan läpi, mutta sitä se osasi varmasti odottaa jo etukäteen, koska vaatimukset olivat lännelle mahdottomia hyväksyä.</p>.<p>– Siinä olisi kyse valtavasta muutoksesta Natolle. Se lopettaisi Naton avointen ovien politiikan, joka on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien, ja heikentäisi myös Naton itäisten jäsenmaiden luottamusta ja turvallisuutta.</p>.<h2>Aserajoitusneuvottelut voivat kiinnostaa Kremliä</h2>.<p>Kysymys onkin nyt siitä, onko Venäjä rakentanut viime viikkojen diplomatialla vain veruketta sodalle, vai kiinnostavatko lännen pienimuotoisemmat kädenojennukset sitä.</p>.<p>McNamaran mukaan Yhdysvaltain tarjoukset esimerkiksi aserajoitusneuvotteluista voidaan nähdä Kremlissä hyödyllisinä.</p>.<p>– Se ei ole sitä mitä he haluaisivat, mutta se toisi kuitenkin Venäjän takaisin neuvottelupöytään lännen kanssa, ja tavallaan normalisoisi Venäjän käytöstä. Heille jäisi käteen jotakin.</p>.<p>Aserajoitukset ovat McNamaran mukaan olleet aiemminkin Venäjälle keino nousta Yhdysvaltain rinnalle tasavertaiseksi suurvallaksi ja olla ikään kuin kokoaan suurempi.</p>.<p>Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on Barack Obaman presidenttikaudesta alkaen pyrkinyt siirtämään strategista painopistettään Euroopasta Tyynellemerelle ja Aasiaan.</p>.<p>– Nämä myönnytykset Venäjälle kertoisivat siitä, että Venäjä olisi edelleen lännen pääasiallinen strateginen kilpailija Kiinan sijaan.</p>.<h2>Mahdollisen hyökkäyksen tapahduttava pian</h2>.<p>Jos Venäjä kaikesta huolimatta päättää hyökätä Ukrainaan, se todennäköisesti tekee sen lähiviikkoina. Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman sanoi keskiviikkona Yhdysvaltain uskovan, että Venäjä haluaa käyttää sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan helmikuun puoliväliin mennessä.</p>.<p>McNamaran mukaan tämä aikaikkuna on realistinen, koska Venäjä ei voi loputtomasti pitää sataatuhatta sotilasta asemissa Ukrainan rajojen tuntumassa.</p>.<p>– He eivät voi jättää niitä sinne. Siihen liittyy kaikenlaisia toimitusketjuongelmia. Kun on pitänyt joukkoja jo usean viikon tai parin kuukauden ajan kaukana kotoa, se alkaa lopulta heikentää suorituskykyä taisteluissa ja myös taistelutahtoa. Kreml tietää, että tämä ei ole kestävä tilanne.</p>.<p>Presidentti Vladimir Putinin on siis päätettävä lähiviikkoina, hyökkääkö hän Ukrainaan, vai vetääkö hän joukkoja pois. Kiinnostava kysymys on se, katsooko Putin pienet diplomaattiset myönnytykset riittäväksi saavutukseksi, jotta hän voi liennyttää tilannetta vaikuttamatta heikolta.</p>.<p>McNamaran mielestä Venäjän rajut ja julkisesti esitetyt vaatimukset tekevät perääntymisen vaikeammaksi. Toisaalta Venäjän valtiollisessa mediassa Ukrainan tilannetta on käsitelty viime aikoina suhteellisen vähän, eikä Putin itsekään ole aiheesta juuri puhunut. Se voisi viitata siihen, että Putin pitää yllä mahdollisuutta liennyttää jännitteitä menettämättä kasvojaan.</p>.<p>Mahdollisen hyökkäyksen hintaa Kremlin silmissä nostaa se, että Ukrainan asevoimien taistelukyky on huomattavasti kohentunut vuodesta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa.</p>
