Ensimmäinen pesäpallon koeottelu iskettiin sata vuotta sitten – Se ei vielä vakuuttanut

SEINÄJOKI

. Nykymuotoisen pesäpallon ensimmäisestä koeottelusta tuli hiljattain kuluneeksi sata vuotta. Urheiluvaikuttaja Lauri "Tahko" Pihkala oli päässyt viimeistelyvaiheeseen kehittäessään suomalaisille sopivaa kansallispeliä, kun koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä 14.11.1920.

. Varsinainen kilpailutoiminta käynnistyi 1922, jota pidetään pesäpallon syntymävuotena.

. Pihkala yhdisteli pesäpalloon aineksia eri pallonlyöntipeleistä sekä ammensi aineksia omien kokemustensa ja tutkimustensa pohjalta.

. – Pohjana olivat suomalaiset vanhat pallonlyöntipelit. Siihen lisättiin amerikkalaisen baseballin vaikutukset sekä kolmantena rakennuspalikkana Pihkalan omat keksinnöt, pesäpallohistorian asiantuntija Pekka Jyrkiäinen valaisee.

. Pihkala oli jo aiemmin tehnyt säännöt pitkäpalloon.

. – Sitä pelattiin kilpailumielessä ennen pesäpalloa pari vuotta Suojeluskuntajärjestön ja muiden tahojen toimesta.

. Pihkala ei ollut kuitenkaan lajiin tyytyväinen, vaan halusi kehittää sitä.

. – Hän viritteli asiaa jo kesällä 1920. Olennaista marraskuulla pelatussa koeottelussa oli, että silloin oli ensimmäistä kertaa piirretty nykyisen näköinen pesäpallokenttä kolmella kenttäpesällä. Aikaisemmin oli käytetty muunlaisia virityksiä ja vain kahta kenttäpesää.

. Ensimmäinen äänestys oli uudelle lajille tappiollinen . Korian Pioneeripataljoonan ja Hämeenlinnan Suojeluskunnan välillä pelattua näytösottelua olivat seuraamassa Suojeluskuntajärjestön eri piirien urheiluohjaajat.

. – He eivät kuitenkaan olleet näkemäänsä tyytyväisiä. He äänestivät siitä, onko uusi kehitelmä parempi kuin pitkäpallo ja tuumasivat, ettei tämä ole hyvä juttu, Jyrkiäinen taustoittaa.

. Vielä sillä kertaa vuosina 1918–44 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ei hyväksynyt pesäpalloa mukaan kilpailutoimintaansa, mutta seuraavana kesän vastaavassa kokoontumisessa Inkeroisissa suojeluskuntien urheiluohjaajat pääsivät itse pelaamaan ja äänestys meni toisinpäin.

. Kattava organisaatio loi pohjan lajin leviämiselle . Suojeluskuntien rooli harrastuksen vakiintumisessa oli merkittävä, koska pesäpallosta tuli järjestön virallinen laji.

. – Siitä koko pesäpallon tarina oikeastaan lähteekin. Kun järjestöltä tuli kirje, että tätä ruvetaan pelaamaan, niin näin myös toimittiin, koska kyseessä oli sotilasorganisaatio, Jyrkiäinen tähdentää.

. Järjestöllä oli myös rahaa, joten se rakensi kentän moneen paikkaan.

. – Suomi oli hiljattain itsenäistynyt köyhä valtio ja aika rikki kansalaissodan jäljiltä. Suojeluskunta oli tuolloin ehkä paras ja kattavin organisaatio.

. Uusi pallopeli sopi myös järjestön sotilaskoulutuksellisiin tavoitteisiin.

. – Pesäpallon perustaktiikka on tuli ja liike. Se on ihan sama kuin jalkaväen taktiikka.

. Pohjalaisella pallonlyönnin kilpailutoiminnalla pitkät perinteet . Vanhoja pallonlyöntipelejä oli toki pelattu satoja vuosia.

. – Tyhjän päälle eivät pitkäpallo ja pesäpallo rakentuneet, mutta nyt touhusta tuli systemaattisempaa ja saatiin yhtenäiset säännöt. Aiemmin oli ollut kylä- ja kuntakohtaisia viritelmiä ja sääntökysymyksistä tuli usein hirveitä riitoja, mutta asiat selkenivät, kun pitkäpalloon tuli sääntökirja 1920 ja pesäpalloon 1922.

. Etelä-Pohjanmaalla pitkäpallotoiminta alkoi 1920.

. – Suojeluskuntapiiri järjesti ison turnauksen, jossa oli melkein 30 joukkuetta eli lähes joka pitäjästä. Voi sanoa, että monessa pohjalaiskunnassa on sata vuotta sitten alkanut pallonlyönnin systemaattinen kilpailutoiminta.

. 1920-lukua voi Jyrkiäisen mukaan luonnehtia suojeluskuntapesäpalloksi.

. – Esimerkiksi Kauhajoen Karhu oli sarjassa mukana heti 1922, mutta aika vähän toimintaa oli urheiluseuroissa vielä 1920-luvulla.

. Lajin historiaan perehtynyt Jyrkiäinen huomauttaa kuitenkin, ettei kyseessä ole pelkästään suojeluskuntalaji.

. – Työväen Urheiluliitto otti pitkäpallon ja pesäpallon aika pian ohjelmistoonsa.

. Ylhärmäläisillä oli kuorma-auto auto valmiiksi hollilla . Urheiluseurat tulivat voimakkaammin mukaan 1930-luvulla.

. – SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piiri järjesti 1931 ensimmäiset omat piirinmestaruuskilpailut pesäpallossa ja voittajaksi tuli Ylihärmän Junkkarit. Lopputurnaus oli Nurmossa ja Junkkarit yllätti Valto Järven johdolla kotijoukkueen.

. Sittemmin Maila-Jussejakin perustamassa ollut Järvi osasi jo etukäteen varautua jälkipeliin.

. – Ylihärmäläisillä oli lainassa Osuuskaupan kuorma-auto. Järvi käski kuljettajan kääntää nokan valmiiksi tielle päin. Nurmolaiset kivittivät pelin jälkeen ylihärmäläisiä, mutta he pääsivät karkuun, kun auto oli hyvin hollilla, Jyrkiäinen kuvailee.

. Kansallispelin kultakausi osui 1950-luvulle . 1930-luku oli pesäpallolle hyvää kasvun aikaa. Sota-aikanakin miesten mestaruus jäi jakamatta vain vuosina 1941 ja 1944.

. – 1950-luku oli pesäpallon kulta-aikaa. Silloin ihmiset asuivat vielä maalla, seuroja oli paljon ja suuret ikäluokat olivat kasvamassa. Ilmajoellakin saattoi olla joka kylässä joukkue ja pelattiin kylienvälisiä sarjoja, Jyrkiäinen mainitsee.

. Toiminta oli hyvin aktiivista ja paikallista, koska maaltamuutto ei ollut vielä alkanut, eikä raha ollut tullut mukaan urheiluun.

. – Silloin ei ollut maaseudulla, eikä kaupungeissakaan, kovin monia liikuntamuotoja, joten tarjolla olleet olivat tosi suosittuja. Nykyaika on täysin toista.

. Elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii uudistumista . Pesäpallon asema tuntuu lajin 100-vuotisjuhlien hiljalleen lähestyessä melkoisen vakaalta.

. – Kaupungeista pitäisi varmaan saada parempi ote, mutta se pitää tapahtua fiksulla tavalla, eikä saa olla liian päälle liimattua. Kilpailua on kovaa. Pitää tehdä nuorisotyötä ja olla esillä koulumaailmassa sekä mediassa.

. Jyrkiäinen tervehtii ilolla Tampereen nousua miesten pääsarjaan, mutta näkee ilmassa myös uhkia lajin kannalta.

. – Elinvoimaisena pysyminen vaatii uudistumista. Jos huonosti menee, niin käy kuin jääpallolle ja käsipallolle. Ne olivat aikanaan harrastettuja lajeja, mutta nyt jäljellä on oikeastaan enää pääsarjat ja hyvin niukkaa muuta toimintaa.

. "Pesäpallolla on tosi hieno historia" . Ylihärmäläislähtöisen Jyrkiäsen, 61, pesäpallohistorian harrastus kumpuaa omasta pelaajaurasta.

. – Varmaan joskus 15 vuota sitten innostuin keräämään vähän enemmän lähdeaineistoa. Pesäpallolla on tosi hieno historia, josta on jäänyt paljon unholaan, korostaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelun kehittämispalvelussa erityissuunnittelijana työskentelevä pesäpallomies.

. Hän pelasi nuorena poikana maakuntasarjaa Ylihärmässä, kunnes muutti Helsinkiin. Ykkössarjan ja Suomensarjan pelejä kertyi Helsinki-Pesiksessä, Puna-Mustissa ja Lohjan Kisa-Veikoissa.

. – Yleensä pelasin polttolinjassa. Sisäpelissä roolina oli etenijä ja vaihtaja. Pelaajaura päättyi vuonna 1990 Puna-Mustien suomensarjajoukkueen pelaajavalmentajana, sanailee Jyrkiäinen, joka on aktiivinen keskustelija Facebookin Pesäpallojuttuja-sivustolla.

. Antti Vainio

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Ensimmäinen pesäpallon koeottelu iskettiin sata vuotta sitten – Se ei vielä vakuuttanut

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Ensimmäinen pesäpallon koeottelu iskettiin sata vuotta sitten – Se ei vielä vakuuttanut

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje