Häiriköille halutaan lakiin perustuva porttikieltojärjestelmä urheilutapahtumiin

Olemme kiusallisessa tilanteessa kurinpidon osalta, sanoo Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja Pekka Soini. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Olemme kiusallisessa tilanteessa kurinpidon osalta, sanoo Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja Pekka Soini. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Toistuvasti urheilukatsomoissa häiriköivät henkilöt halutaan sulkea urheilutapahtumista lakiin perustuvalla porttikieltojärjestelmällä. Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) julkisti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jonka hän toivoo johtavan porttikieltojärjestelmän mahdollistaviin lakimuutoksiin.

– Tämä auttaisi valtavasti ongelmien ehkäisemisessä, tilaisuudessa paikalla ollut Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoi.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin selvityksen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista häiriköiden sulkemista tapahtumista. Nykylainsäädännön perusteella järjestyksenvalvoja voi aiemman käytöksen perusteella estää yksittäisen henkilön pääsyn otteluun, mutta Palloliiton mielestä se ei riitä.

–  Seuroille ongelmat ovat aika, kustannus ja mielikuvat. Pienet ryhmät aiheuttavat ne ja tietävät ettei siitä koidu seuraamuksia. Tämä antaisi työkaluja seuroille. Voit olla kausarin (kausikortin) omistaja, mutta jolla ei ole pääsyä peleihin. Yleensä se ohjaa ihmisiä, kun joudut ottamaan vastuun tekemisistä, Marjamaa sanoi.

Ongelma on kansainvälisesti näkyvin jalkapalloilussa, mutta koskee myös muita urheilulajeja ja mahdollisesti joitakin kulttuuritapahtumia.

– Me olemme kiusallisessa tilanteessa kurinpidon osalta. Yksittäisten ihmisten toistuvat teot johtavat seurojen kannalta epätarkoituksenmukaiseen tilanteseen. Meillä ei ole oikein instrumentteja kamppailla tätä vastaan, Palloliiton kilpailutoiminnan johtaja Pekka Soini sanoi.

Häiriköiden määrä "marginaalinen"

Häiriköinti näkyy katsomoissa muun muassa soihtujen heittelynä ja tappeluina ottelutapahtumien yhteydessä. Soinin mukaan Palloliiton kurinpitopäätökset viittaavat siihen, että ongelma on Suomessa kasvussa. Palloliiton yksi huoli on, ettei lapsia haluttaisi tuoda otteluihin turvallisuussyistä.

Palloliiton mukaan toistuvasti katsomoissa häiriköivien määrä on Suomessa "marginaalinen". Palloliiton yhteistyössä seurojen ja poliisin kanssa keräämien tietojen mukaan häiriökäyttäytyjät ovat yksittäisiä 5–20 henkilön ryhmiä, jotka identifioituvat urheiluseuraan. Kunnian ja maineen puolustaminen on heille tärkeää, ja jalkapallofanius oikeuttaa heidän mielissään häiriköinnin.

Palloliitto on käyttänyt 2011 lähtien kannattajaryhmien yhteyshenkilöitä (Supporter Liaison Officer) parantamaan kannattajaryhmien, ottelujärjestäjien ja poliisin yhteydenpitoa, mutta liiton mukaan tällä toiminnalla ei ole ollut vaikutusta häiriökäyttäytymiseen.

Maaliskuussa 2022 Suomessa on tullut voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus koskien turvallisuutta urheilutilaisuuksissa. Yleissopimus edellyttää tehokkaita poissulkemisjärjestelyjä väkivaltaisuuksien tai yleisen järjestyksen häiriöiden estämiseksi.

–  Tässä on pirusti selvitettävää, mitkä ovat tarpeellisia keinoja, kun puututaan perusoikeuksiin, Pekka Soini myönsi.

Pauli Kiuru sanoi olevansa sitä mieltä, että turvallisuus ajaa kokoontumis- ja liikkumisvapauden edelle, "jos historia näyttää että jotkut henkilöt haluavat aiheuttaa ongelmia".

Kiuru kertoi tavoitteekseen herättää keskustelua, joka johtaisi siihen, että porttikieltojärjestelmästä saataisiin kirjaus ensi kevään vaalien jälkeen aloittavan hallituksen ohjelmaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje
Kiekko-Ippe