Hiihtopomo Haapasalmi ottaa kritiikin hillitysti onkeensa: "On vanhakantaista ajattelua, että puheenjohtaja jyrähtää, jos ei tule menestystä"

Hiihtoliiton seinäjokelainen puheenjohtaja Markku Haapasalmi ei häkelly toiminnanjohtaja Ismo Hämäläisen voimakkaasta ulostulosta. Hämäläinen peräänkuulutti Ilta-Sanomien haastattelussa johdonmukaisempaa ja jämäkämpää linjaa suomalaiseen hiihtovalmennukseen.

– Ismon analyysi oli mielestäni erittäin hyvä. Hänellä on tietämystä, sillä hän on toiminut Suomessa ja Saksassa maajoukkuevalmentajana, Haapasalmi tähdentää.

Puheenjohtaja ei lähde vetämään valmennuksellisia linjavetoja, vaan hänen työnsä painotus on liiton strategiassa ja taloudessa.

– Puheenjohtaja ei tietenkään ole millään lailla mikään valmennuksen asiantuntija. On vanhakantaista ajattelua, että puheenjohtaja jyrähtää, jos ei tule menestystä. Asioita käydään koko ajan yhdessä läpi ja pyrimme järjestämään urheilijoille kilpailukykyisiä valmennusolosuhteita. Kauden viimeisten kisojen jälkeen analysoidaan kausi valmentajien kanssa ja tehdään sellaisia korjausliikkeitä, jotka hyviksi nähdään.

. Nuoret lahjakkuudet luotsattava huipulle Planican MM-kisoissa Suomen mitalisaalis kutistui maastohiihdon miesten viestihopeaan.

– Ei tässä mihinkään katastrofimielialoihin kuitenkaan ole aihetta. Meillä on tältä talvelta viisi mitalia nuorten MM-kisoista ja jopa mäkihypystä maailmanmestaruus. Meillä on hyviä nuoria tulossa ja oleellista on turvata heidän viemisensä aikuisten huipulle, Haapasalmi painottaa.

Yhtenäisen valmennuslinjan osalta on toki tekemistä, sillä suomalaisessa järjestelmässä urheilijan ja hänen henkilökohtaisen valmentajansa muodostamat parivaljakot ovat perinteisesti vastanneet menestyksestä.

– Iivo Niskanen ja Olli Ohtonen tai Krista Pärmäkoski ja Matti Haavisto ovat tyypillisimmät esimerkit, joissa on saatu todella hyviä tuloksia aikaan. Päävalmentajan roolina on enemmänkin ollut leirivalmennus ja sen koordinoiminen sekä toimiminen vuorovaikutuksessa henkilökohtaisten valmentajien kanssa.

Hiihtoliitossa aloitettiin vajaa kolme vuotta sitten erittäin perusteellinen suomalaista valmennuslinjaa luotaava Sinivalkoinen latu -projekti, joka tehtiin yhdessä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa.

– Sen käytäntöön saaminen on ehdottomasti kesken. Hiihtoliitossa ei ole viime vuosina ollut lajijohtajaa. Tarvitsemme henkilön, joka vie viestiä eteenpäin, Haapasalmi korostaa.

. Jämäkät päätökset käytäntöön Haapasalmen mielestä kaikkien asianosaisten on katsottava kriittisesti omaa toimintaansa ja kehitettävä sitä. Asioista on tehtävä jämäköitä päätöksiä ja ne on vietävä käytäntöön.

– Meidän pitää liiton puolesta olla tarkkana, että lahjakkuudet eivät jää yksin, vaan kaikki tukipalvelut ovat tarjolla ja koko valmennuspaketti turvataan.

Haapasalmi pyrkii olemaan koko ajan taustalla tukena ja haluaa huolehtia siitä, että löytyisi edellytykset sellaiseen valmentautumiseen, jonka asiantuntijat hyväksi näkevät.

– Puheenjohtaja ei voi olla se, joka valmennusasiat linjaa ja päättää.

Vertailussa hiihtourheilun suurmaahan Norjaan Suomi jää väkisinkin alakynteen.

– Kun hiihto on siellä kansallisurheilua ja massat valtavia, niin lahjakuuksia on väkisinkin enemmän. Kun siihen yhdistetään Norjan resurssit, niin se on siinä.

Haapasalmi muistuttaa myös, että vuosi sitten Pekingin olympialaisissa hiihdon suomalaismenestys oli kelpo luokkaa, kun saalis oli kuusi mitalia.

– Olimme kymmenen kertaa neljän parhaan joukossa. Pikkuisen paremmalla tuurilla olisi tullut ainakin kahdeksan mitalia.

. Alppilajien ja freestylen paluu mahdollinen Kulisseissa käydään keskustelua alppihiihtoa ja freestyleä johtavan Ski Sport Finlandin paluusta Hiihtoliittoon.

– Asia valmistellaan. Näen tilanteen niin, että urheilun organisaatioita ja rakenteita pitäisi saada niin virtaviivaisiksi, että toimitaan kustannustehokkaasti ja että kaikki mahdollinen raha saadaan ydintoimintaan eli urheiluun, Haapasalmi luonnehtii.

Jos paluu saman katon alle toteutuu, niin lajiväki saa Haapasalmen mielestä leveämmät hartiat suhteessa Kansainväliseen hiihtoliittoon sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöön.

– Olisimme merkittävämpi toimija, jos olisimme yhdessä. Kaikki mahdolliset synergiaedut olisivat otettavissa irti.

Haapasalmen mukaan ainoastaan Suomi ja Kanada ovat maita, joissa toiminnot ovat erillään.

– Esimerkiksi kaikissa Keski-Euroopan maissa myös ampumahiihto kuuluu samaan kattojärjestöön.

Paluuselvitykset tehdään kevään aikana ja asia tulee päätettäväksi syksyn liittovaltuuston kokoukseen.

Kirjaudu sisään

Hiihtopomo Haapasalmi ottaa kritiikin hillitysti onkeensa: "On vanhakantaista ajattelua, että puheenjohtaja jyrähtää, jos ei tule menestystä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje