"Jälkijunassa olen ihmetellyt" – Oskar Osala näki, kuinka Krimin valtauskin oli Venäjällä vain sivu-uutinen

Hyökkäys Ukrainaan on eristänyt Venäjän lähes koko muusta maailmasta ja myös kansainvälisestä urheiluyhteisöstä. Tämä johtaa mullistukseen myös jääkiekossa, kun venäläisjohtoisen ja -rahoitteisen KHL-liigan suuruuden aika on väistämättä päätöksessään.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä uhittelee Ukrainan maaperällä. Helmi-maaliskussa 2014 tapahtui Krimin valtaus, joka puhutti myös Suomen maajoukkueen pukukopissa tuon kevään EHT-turnauksessa.

– Kauhulla seurasimme tilannetta ja oli täysi yllätys, kun saavuimme Venäjälle, ja koko asia oli ihan minimaalinen juttu, muistelee hyökkääjä Oskar Osala , joka tuolloin edusti seuratasolla KHL:n Magnitogorskia.

– Olihan se aika uskomatonta, kun Suomessa ja länsimaissa uutisoitiin, että Venäjä hyökkäsi Krimille, mutta Venäjällä se oli ihan eri. Vähän tulee mieleen tämä nykyinen tilanne, että sitä on hädin tuskin tapahtunut ja jos onkin, se on joku sivu-uutinen. Se oli siellä pieni juttu, hyvä että tiesi, että sellaista oli tapahtumassa.

Ylipäätään kansainvälinen politiikka ei Vaasan Sportin kasvatin mukaan heijastunut KHL-joukkueen arkeen niin, että hän olisi kohdannut tilanteita joissa olisi joutunut puntaroimaan, mikä on oikein ja mikä on väärin.

– Krimikään ei sillä tavalla hetkauttanut ja vähän jälkijunassa olen ihmetellytkin, miten sitä ei tuomittu niin ankarasti kuin tämä nykyinen hyökkäys, hän pohtii.

Itäisen Euroopan yksinvaltiaiden toimien vaikutuksia sai pienesti kokea myös Ari-Pekka Pajuluoma , joka kuului kaudella 2020–21 Helsingin Jokereiden valmennusryhmään. Näin tapahtui, kun Valko-Venäjällä puhkesi vilpilliseksi miellettyjen, Aljeksandar Lukashenkan voittamien presidentinvaalien jälkeen mielenosoituksia, joita tukahdutettiin väkivalloin.

Yhtenä seurauksena oli, että Jokerit luovutti kauden avausottelunsa Minskin Dynamoa vastaan. Muun ajan Jokereidenkin joukkue keskittyi jääkiekkoilemaan, eivätkä urheilun ulkopuoliset asiat pompahtaneet esille.

– Eivätpä juurikaan. Minun aikanani oli se yksi keissi, jossa olimme jo lähdössä lentokentälle peliin Minskiin ja se reissu peruttiin. Se oli ainoa, joka meitä kohtasi, Pajuluoma sanoo.

– Kyllä meidän arkemme oli täysin urheilua. Meillä oli omat hommamme ja hoidimme sitä puolta. Jos oli jotain muuta, sitten Jari Kurri ja kumppanit hoitivat niitä.

. Jääkiekkoilullisesti huippuliiga Vaikka KHL:n taustoja voi hyvin perustein kyseenalaistaa, sitä ei käy kiistäminen, etteikö liiga olisi ollut jääkiekkoilun puolesta kovatasoinen.

– Se oli Euroopan kovin sarja ja siellä pelasivat Euroopan parhaat pelaajat. Ei siellä yhtäkään peliä voittanut vahingossa, toteaa Pajuluoma.

– Jokereita on paljon mollattu KHL-taipaleesta, mutta ottamatta kantaa politiikkaan tai omistuksiin, se oli huikea mahdollisuus pelata suomalaisilla pelaajilla ja suomalaisella joukkueella huippusarjaa.

KHL-otteluissa on liigan kolmentoista kauden mittaisen historian aikana esiintynyt lähes 200 suomalaista. Osala näkee, että yksilöiden lisäksi myös Suomen maajoukkue oli hyötyjien joukossa.

– Uskon, että KHL:llä on ollut jonkinlainen rooli suomalaisten hyvässä MM-kisavireessä. Juuri näillä kavereilla, jotka eivät ihan mahdu NHL:ään, on ollut laadukkaampi paikka kilpailla kuin aikaisemmin. Kyllähän SHL ja muut Eurooppalaiset sarjat ovat kovia, mutta kyllä KHL on ollut kiistatta vielä kovempi, sanoo Osala, joka pelasi Nizhnekamskissa ja Magnitogorskissa yhteensä seitsemän kautta.

On toki kyseenalaistettu, kehittikö KHL yksilöitä, joiden niskassa on itäsarjassa muun muassa kova matkustusrasitus. Osala pelasi Venäjällä uransa parhaat vuodet ja kokee menneensä niiden aikana eteenpäin.

– Olen ehkä keskimääräistä kiekkoilijaa vähän itseohjautuvampi. Useimmissa joukkueissa joukkueen oma treenikuorma on riittävä, mutta jos oikeasti haluaa, siellä on täydet mahdollisuudet kehittyä, hän sanoo.

– Siellä on paljon pelejä ja harjoitusolosuhteet ovat loistavat. Jos tarvitsee joitakin härpäkkeitä tai mitä tahansa kehittymiseen liittyvää, aina kyllä autetaan.

Pajuluoma kuitenkin huomauttaa, että uravaiheen kannalta paras liiga riippuu myös pelaajasta.

– Jos on 22-vuotias pelaaja, joka tähtää NHL:ään, kyllä valinnan silloin pitää olla vaikkapa Ruotsi, jossa joutuu luistelemaan paljon, paljon enemmän. KHL:ssä helposti luistelu jää vähemmälle, hän vertailee.

– On nähty sellaista, että jaksaminen ja luisteluvoima ehkä heikentyvät KHL:ssä. Lisäksi harjoittelumäärät ovat vähäisiä, kun pelataan niin paljon.

. Lottovoitto eurosarjoille KHL:n tarina ei tietenkään ole kokonaan päättynyt. Liiga jatkaa ensi kaudellakin 22 joukkueen vahvuudella, mutta kartalla ovat Venäjän ulkopuolisista kaupungeista vain Valko-Venäjän Minsk ja Kazakstanin Nur-Sultan.

Ukrainan sodan jälkimainingeissa pois ovat jääneet Jokereiden lisäksi myös latvialainen Riian Dynamo. Lisäksi nykytilanteessa on erittäin vaikea nähdä, että monikaan länsimainen pelaaja tekisi sopimuksen KHL:ään.

Viime kaudella KHL:ssä esiintyi venäläisten, valkovenäläisten ja kazakstanilaisten lisäksi reilusti yli 200 pelaajaa, jotka nyt etsivät uusia työpaikkoja. Niinpä muihin sarjoihin on tarjolla runsaasti kovan tason pelaajia ja heidän myötään myös huomiota.

– Tämä on parasta, mitä eurooppalaiselle jääkiekolle on voinut tapahtua, ainakin jos KHL:ää lasketa eurooppalaiseksi jääkiekkoiluksi. Sehän näkyy jo. Itsekin olen tosi innoissani seurannut niin SHL:n kuin Liigan pudotuspelejä, sanoo Osala, joka toimii nykyään Discovery-sarjan jääkiekkoasiantuntijana.

– Tämä on niin kuin lottovoitto Suomen, Ruotsin ja Sveitsin liigoille, miksei Saksalle ja Tshekillekin, kaikille sarjoille.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

"Jälkijunassa olen ihmetellyt" – Oskar Osala näki, kuinka Krimin valtauskin oli Venäjällä vain sivu-uutinen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin