Jääkiekkoilija pelkää koronaa maastohiihtäjää enemmän, mutta on valmis tinkimään mukavuudesta olympialaisten edellä – "Kuplaelämä ei tunnu enää miltään"

Viime viikolla Vantaan Hakunilassa neljän olympialaisiin lähtevän maastohiihtäjän haastattelu onnistui kasvokkain kahden metrin turvaväli huomioiden. Suksisauvan mittaa lähestyvä mikrofoninjatke auttoi asiassa, mutta Perttu Hyvärinen, Joni Mäki, Jasmin Kähärä ja Jasmi Joensuu uskaltautuivat toimittajien eteen. Lauri Vuorinenkin olisi tullut, mutta STT:llä ei ollut tällä kertaa kysyttävää häneltä.

. Nelli Laitinen, Susanna Tapani ja Jenni Hiirikoski sen sijaan ilmestyvät kuvaruutuun vuorotellen. Jääkiekon naisten olympiajoukkue on "kuplaillut" ensin kotioloissa, ja tavoitteena on ollut saada koko joukkue yhteiseen kuplaan Heinolan Vierumäellä ennen Pekingin kisakuplaan siirtymistä. Lento itään lähtee keskiviikkoiltana.

. Väsyttääkö jo kuplassa oleminen?

. – Kuplaelämä ei tunnu enää miltään. Elokuussa tähän jo tottui MM-kisojen kanssa, ja kun tietää, että isot kisat ovat tulossa, niin valmistautumisaika menee nopeasti, olympiadebytantti Laitinen aloitti.

. – Ehkä yleisesti on väsynyt tähän tilanteeseen, joka on kestänyt jo pari vuotta. En sanoisi olevani väsynyt kuplaan, koska tähän on jo tottunut, ja elokuu oli hyvää harjoitusta. Olemme jo kaikki kokeneet sen ja tiedämme, mitä kohti mennään. Kyllä tämän mielellään tekee, kun tietää, mihin toivottavasti päästään, kolmansiin olympialaisiinsa valmistautuva Tapani vastasi vuorollaan STT:n kysymykseen.

. – Henkilökohtaisesti ei väsytä yhtään kuplassa oleminen. Siihen on totuttu ja tiesimme, mitä tämä projekti tuo tullessaan. Saimme jo syksyllä hyvää esimakua, neljänsiin olympialaisiinsa valmistautuva Hiirikoski avasi kokemattomampien maajoukkuepelurien jälkeen.

. Pelaamattomuus ei pelota . Osa naisista on pelannut viimeksi joulukuun puolivälissä, jolloin Tshekki vieraili Vierumäellä, mutta osalla takana on vaihteleva määrä sarjapelejä tammikuulta.

. Kuinka nopeasti uskotte pelituntuman löytyvän pitkän pelaamattomuuden jälkeen?

. – Uskon, että pelituntumaan päästään hyvin kiinni. Olemme treenanneet hyvin ja päässeet treeneissä siihen tempoon, mikä tulee olemaan peleissä. Yksi harjoituspeli taitaa olla ja sitten alkusarja. Uskon, että olemme valmiita, puolustaja Laitinen paalutti.

. – Uskon, että pelituntuma löytyy. Kaikki ovat treenanneet ja valmistautuneet hyvin, ja meillä on vielä yksi harjoituspeli. Alkusarjankin ottelut ovat aikaa saada pelituntumaa. Meillä on niin paljon kokemusta joukkueen kanssa, että uskon kaikkien olevan valmiina jo harkkamatsista alkaen, hyökkääjä Tapani sanoi.

. – Itse olen pelannut aika pitkään. Tuolla Ruotsin puolella sarja pyöri aina viime viikkoon saakka. Pelituntuma on sillai hyvä, maajoukkuekapteeni Hiirikoski kertoi.

. Kuplamaisuutta jo aiemmissa olympialaisissa . Hiirikoski avasi, ettei koko joukkue ole ollut vielä yhdessä kertaakaan.

. – Toivottavasti viimeistään keskiviikkona. Olemme pienemmissä ryhmissä harjoitelleet Vierumäellä. Toivottavasti koko joukkueena päästään matkaan, Hiirikoski sanoi pientä huolestuneisuutta äänessään.

. Toisin kuin maastohiihdon tapaisessa yksilölajissa, jääkiekossa yksi tartunta voi olla tuhoisa koko joukkueelle. Maastohiihdossa hiihtäjät valitaan erikseen kullekin matkalle, ja valintahetkellä parhaassa kunnossa olevista muodostetaan viestijoukkueet.

. Kisaodotukset nousevat peloista huolimatta. Poikkeusaika tarjoaa poikkeusajan kisat.

. – Aiemmissakin olympialaisissa olemme olleet kuin kuplassa, mutta nyt ei pääse katsomaan muita lajeja. Se on ikävämpi puoli. Näissä kisoissa jokapäiväiset testit ovat arkea, Tapani arvioi aiempiin kokemuksiinsa Sotshiin ja Pyeongchangiin verraten.

. Päävalmentaja on tyytyväinen . Pelaamattomuus on pannut myös maajoukkuevalmennuksen miettimään, miten Vierumäen-tehojakso hyödynnetään maksimaalisesti.

. – Pääsimme ensimmäiseen harjoitukseen lauantaina illansuussa. Käytössä kaksi ja puoli päivää harjoitteluun. Pelaamattomuutta on mietitty, päävalmentaja Pasi Mustonen aloitti videoyhteydellä.

. – Isossa ryhmässä on ollut 17+2 pelaajaa. Niillä 17 kenttäpelaajalla ja kahdella maalivahdilla pystyy vetämään todella intensiivisiä harjoituksia. Olemme pelanneet niin paljon kuin olemme voineet. Emme ole pelanneet aina viidellä viittä vastaan vaan pienen tilan pelejä, pienentäneet aluetta ja imitoineet sitä, mikä tulee vastaan.

. – Äärimmäisen intensiivisiä harjoituksia olemme vetäneet. Uskon jos kysyn pelaajilta, niin koko kahdeksan vuoteni paras harjoitus löytyy noista kolmesta neljästä harjoituksesta, ja kaikki ovat topkutosessa, Mustonen läväytti.

. Naisleijonat löytävät jo hattuhyllyn . Suomi saavutti elokuussa pelatuissa MM-kilpailuissa pronssia, mutta päävalmentaja Mustosen mukaan Calgaryssä nähty peli ei riitä mitaleille olympiakaukalossa. Suomella riittää paljon puolustettavaa, mutta edellisten olympialaisten pronssimitalisti on uudistunut kovasti.

. Sukupolvenvaihdos käynnistyi kevään 2019 MM-kotikisojen jälkeen, sai lisäaikaa vuoden 2020 peruttujen MM-kilpailujen myötä ja jatkoi oppirahojen makselua Calgaryssä. Suomi pelasi MM-kilpailuissa erinomaista alivoimapeliä, puolusti hyvin ja sai kiittää mitalista pitkälti kisojen parhaaksi valittua maalivahti Anni Keisalaa, jolle Meeri Räisänen antoi sopivasti taustatukea.

. Maalinteko, tuo Naisleijonien ainainen murheenkryyni, vaivasi Calgaryssä ja syksyn maaotteluissakin.

. Miten maalintekoon on panostettu?

. – Maalinteon suurin kehitysmuuttuja on, kun ampuu urallaan 50 000–100 000 kutia liikkeestä, harhautuksesta, eri asennoista ja eri etäisyydeltä kropasta. Sitä on tehty kolme kesää. Minimitavoite on 6 000 per pelaaja, keskiarvo on 10 000. Ohjeistus on ollut, että älä ikinä vain ammu. Aina tulee joku esiliike, Mustonen muistutti.

. – Sieltä se tulee, ja on näkynyt selvästi viimeiset puolitoista vuotta, että löydämme hattuhyllyä. Maalintekotaito kehittyy. Koskee myös huippujoukkueita. Kaikkien maiden maalivahdit ovat suhteessa maalintekotaitoon edelleen pikkuisen vahvempia. Meillä on paljon hyviä naismaalivahteja maailmassa.

. – Koko ajan naisten maalintekotaito paranee, mutta se ei muutu viidellä harjoituksella Vierumäellä eikä yhdellä kaudella, vaan se muuttuu pikkuhiljaa. Kun näkee muutoksen, menemme ehdottomasti oikeaan suuntaan, Mustonen painotti prosessin pituutta.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Jääkiekkoilija pelkää koronaa maastohiihtäjää enemmän, mutta on valmis tinkimään mukavuudesta olympialaisten edellä – "Kuplaelämä ei tunnu enää miltään"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin