<p>Miten tällaista voi tapahtua 2020-luvun Suomessa? Aivan käsittämätöntä. Karmeaa.</p>.<p>Näin ajatteli varmasti moni, kun <a href="https://yle.fi/a/74-20022292">Yle uutisoi </a>aiemmin tällä viikolla, että suomalainen lentopallon huippuseura on kieltänyt pelaajiaan tulemasta raskaaksi.</p><p>Ylen mukaan Hämeenlinnan Lentopallokerhon pelaajasopimuksissa on lukenut, että jos pelaaja tulee raskaaksi sopimuskauden aikana, raukeavat seuran talousvelvoitteet heti.</p><p>Käytännössä tämä pelaajasopimuksen ehto on painostanut pelaajia lupaamaan seuralle, etteivät he hanki lapsia. Se on myös rajoittanut pelaajien vapauksia vapaa-ajalla. Se on kaventanut itsemääräämisoikeutta. Säälittävämmäksi ei voi enää mennä.</p><p>En ole kuullut, että mikään urheiluseura olisi kieltänyt miehiä tekemästä lapsia. Miten urheiluseura edes kehtaa tällaista vaatia tai ehdottaa naisille? Kunnioittava kohtelu on jokaisen ihmisen perusoikeus sukupuoleen katsomatta. </p><p>Ihmetyksen määrää lisää se, että Hämeenlinnan Lentopallokerho on yksi Suomen menestynein lentopallojoukkue, jonka pitäisi näyttää hyvää esimerkkiä muille. Tällainen toiminta on kaukana hyvästä esimerkistä.</p><p>Hämeenlinnan Lentopallokerhoa väliaikaisesti johtava <strong>Vesa-Pekka Hirvioja</strong> sanoi Ylelle, että seuran pelaajasopimukset ovat olleet entisen managerin <strong>Ville Kalliomäen</strong> laatimia. On epäreilua, jos päätöksiä naisten asioista on tehnyt mies, sillä naisilla on itse oikeus päättää omasta kehostaan. Siihen ei miehen tai miesten mielipiteitä kaivata.</p><p>Hirvioja kommentoi Ylelle, ettei lapsettomuusehtoa kirjata tuleviin sopimuksiin, jos hän voi asiaan vaikuttaa.</p><p>Lapsettomuusehto on uusi tahra Hämeenlinnan Lentopallokerhon maineelle. STT uutisoi helmikuussa, että Kalliomäki sai vuodenvaihteessa Lentopalloliiton sääntöryhmältä rangaistuksen epäasiallisesta käytöksestä. Hänen katsottiin syyllistyneen muun muassa epäasiallisiin puheisiin ja viesteihin.</p>.<h2>Aiheutti ahdistusta ja pelkoa</h2><p>Hämeenlinnassa pelannut <strong>Ronja Heikkiniemi</strong> kertoi Ylelle, että hän tietää naispelaajia, joilla on tai on ollut raskausehto sopimuksessa. Kun Heikkiniemi lentopalloili seuran väreissä vuonna 2018, hän ei tällaista vaatimusta hyväksynyt, ja hyvä niin.</p><p>Vuosina 2014–2018 hämeenlinnalaista naisjoukkuetta edustanut <strong>Eveliina Rautiainen</strong> paljasti <a href="https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009460939.html">Me Naiset -lehdelle</a>, että ihmetteli ehtoa isänsä kanssa, mutta oletti, että kaikissa lentopalloseurojen virallisemmissa sopimuksissa on tällainen ehto, ettei raskaaksi saa tulla kesken kauden. Rautiainen joutui allekirjoittamaan sopimuksen, jossa oli myös ehto, ettei sen sisällöstä saa kertoa kenellekään ulkopuoliselle.</p><p>– Pykälä aiheutti tietyllä tapaa ahdistusta. Kun raskaaksi tuloa kontrolloitiin pelaajasopimuksella, sitä joutui tavallaan pelkäämään.</p><p>Ylen haastatteleman juristi <strong>Kaius Peltosen </strong>mukaan pelaajasopimuksen ehdot ovat mitättömiä, jos ne ovat työlakien vastaisia. Peltonen pitää Hämeenlinnan Lentopallokerhon raskauspykälää malliesimerkkinä mitättömästä sopimusehdosta.</p><p>– Jos ehdon mukaan toimitaan, en pysty antamaan karumpaa esimerkkiä työsopimuslain vastaisesta sopimusehdosta ja tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä. Se on laiton irtisanominen, josta voi tulla seuralle isoja korvausvelvollisuuksia, Peltonen sanoi Ylelle.</p><p>Vaikka Ylen tiedossa ei ole, että seura olisi koskaan purkanut sopimusta pelaajan raskauden takia, tällainen ehto on osa vallankäyttöä. </p><p>Esimerkiksi pelaajasopimusneuvotteluissa kokematon urheilija voi helposti suostua härskeihinkin ehdotuksiin, ettei oma pelaajaura ole vaarassa. Valitettavasti ei olekaan uutta, että nuoret pelaajat eivät välttämättä uskalla kyseenalaistaa sopimuksen sisältöä tai vaatia siihen muutoksia.</p>