Kysymyksiä laidasta laitaan – Kilpailupäälliköllä piisaa puuhaa pesäpallokauden alkaessa

Uusi pesäpallon sarjakausi on pyrähtämässä täyteen vauhtiin. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kilpailupäällikkö Juha Kuoppala saa vastata puhelimeensa melko monta kertaa päivässä.

– Valtavasti tulee kysymyksiä, oikeastaan kaikkea kauteen liittyvää, mitä vain voi tulla mieleen, hän toteaa toimistossaan Seinäjoella.

Lapualla asuva Kuoppala astui nykyiseen virkaansa helmikuussa, kun sitä pitkään hoitanut Timo Lamminen nimettiin kilpailun ja huippupesäpallon johtajaksi. Jo viime kaudella Kuoppala vastasi C-nuorten ja suomensarjojen kilpailutoiminnasta, mutta nyt hallittavaksi tulivat kaikki valtakunnalliset sarjat.

– Itselläkin on valtavasti opeteltavaa ja pitää varmentaa Lammiselta asioita, että meneehän tämä näin.

Kauden aaton lisäksi kilpailupäälliköllä piisaa tekemistä myös talviaikaan, jolloin työpöydällä on sarjasysteemien laatiminen.

– Siihen menee sellaiset 4–5 kuukautta, kun tehdään kaikki sarjaohjelmat. Se työllistää paljon.

Teoriassa kesän mittaan meno voisi olla rauhallisempaa, jahka pyörät on saatu pyörimään, mutta:

– Toivottavasti, sanotaan näin. Nythän pari viime vuotta korona on sotkenut aika paljon. Emme ole hirveästi päässeet kehittämään kilpailutoimintaa, kun oikeastaan kaikki paukut ovat menneet koronaan, Kuoppala huokaa.

– Kaikkeen pitää varautua, mutta sitten kuitenkaan ei tiedä, mihin kaikkeen pitää varautua. On se jatkuvaa miettimistä, eikä aamulla tiedä yhtään, mitä päivän aikana tapahtuu.

Pesäpallossa varautumiseen kuuluu muun muassa koronapäivystys, jota toimiston väki hoitaa viikon tuureissa. Pandemian keskellä selviytymistä auttaa tietysti myös kokemus, jota kahdelta viime kaudelta on karttunut.

– Tänä vuonna ei myöskään tule karanteeneja. Viime vuonna vielä vedettiin aina koko joukkue karanteeniin, Kuoppala toteaa.

– Mutta kun vertaa talvilajeihin, me olemme kuitenkin selvinneet kaksi vuotta aika hyvin. Tietenkin seurojen kannalta on harmi, kun on jouduttu pelaamaan silloin tällöin tyhjille katsomoille. Talouspuoli on iso ongelma.

. Harrastajamäärissä jopa kasvua Vaikka koronavuodet ovat aiheuttaneet monissa lajeissa harrastajakatoa, pesäpallossa on myös tältä osin päästy vähemmällä.

– Pienessä päässä harrastajamäärät ovat nousseet aika paljon viime vuosina, Kuoppala kertoo.

Takavuosien harrastajamääriin ei varsinkaan aikuispuolella enää päästä. Osassa alueista maakuntasarja on nykyisin alhaisin aikuisten sarjataso.

– Muistan, kuinka silloin kun itse pelasin Lappajärvellä, oli perussarjaa ja aluesarjaa. Olisiko meidän lohkossa ollut Vimpelin kuutos- ja Alajärven seitsemäs joukkue. Kyläjoukkueet ovat vähentyneet kokonaan, Veikkojen kasvatti toteaa.

– Tällä hetkellä lajitarjonta on niin kova. Jos vertaa omaan nuoruuteen 30 vuotta sitten, ei silloin Lappajärvelläkään ollut juuri muuta kuin paini, yleisurheilu ja pesäpallo. Ja onhan se fakta, että myös ikäluokat ovat pienillä paikkakunnilla pienentyneet.

Kiistatonta onkin, että laji kaipaisi nykyistä suurempaa joukkoa aikuispelaajia.

– Lopettamisen kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan ja saada pelaajat jatkamaan pelaamista. Jos C-ikäinen lopettaa pelaamisen, eipä hän varmaan lähiaikoina hyppää aikuisten peleihin, Kuoppala pohtii.

– Nyt tyttöjen ja poikien ykköspesis tuovat ehkä helpotuksen siihen, että päästään C-junioreiden jälkeen lähemmäksi aikuisten pelejä.

. Kontioiden mestari Kuoppalalla on pitkä kokemus pesäpallon järjestötyöstä, sillä hän toimi aiemmin yli vuosikymmenen verran Pohjanmaan Pesiksen toiminnanjohtajana ja sen jälkeen viisi vuotta läntisen alueen seurakehittäjänä. Hän myöntää, että onni on ollut myötä, kun on saanut ammatin lajin parista.

– Pesäpallo on sellainen asia, josta olen aina tykännyt. Kun sitä saa tehdä työkseen, onhan se mukavaa, hän sanoo.

Kuoppala itse pelasi pitkään suomensarjaa kopparina, viimeksi Vähänkyrön Viestissä kaudella 2012. Myöhemmin hän on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa Virkiän juniorivalmennuksessa. Kenttätason toiminnassa mukana oleminen auttaa myös kilpailupäällikön työssä.

– Kun pitää miettiä kilpailutoimen kehittämistä, mikä on hyvää ja mitä pitäisi ehkä parantaa, tilanteen näkee paljon paremmin, kun kiertää itse peleissä, hän sanoo.

Pelipuvussakin Kuoppalan voi edelleen bongata Entiset Nuoret Urheilijat -nimen alla harrastavassa kaveriporukassa. Samasta ryhmästä moni, Kuoppala mukaan luettuna, on ollut juhlimassa kontioiden eli yli 35-vuotiaiden Suomen mestaruuksia Evijärven Urheilijoiden paidassa.

Kuinka tosissaan nämä entiset nuoret pelikentillä tänä päivänä vääntävät?

– Monen mielestä liian tosissaan, Kuoppala naurahtaa.

– Tosissaan, mutta hyvinkin leikkimielellä. Pääsee vähän pitämään pelituntumaa yllä ja onhan tuo pelaaminen mukavaa. Pitäisi vain välillä harjoitella, ettei ole sen jälkeen niin kipeä.

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Kysymyksiä laidasta laitaan – Kilpailupäälliköllä piisaa puuhaa pesäpallokauden alkaessa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin