Leijonat yrittää kirkastaa arvokisaloppuotteluiden ankeaa saldoaan – Pekingissä olympiakullasta pelaava Suomi on ottanut Jukka Jalosen komennossa pari maukasta voittoa Venäjästä, mutta ollut myös häviävällä puolella

Neuvostoliitto hallitsi maajoukkuejääkiekkoa ja arvokilpailuja 1950-luvulta 1990-luvun alussa tapahtuneeseen hajoamiseensa saakka, mutta mahtivaltion romahdettua myös venäläisellä jääkiekolla kesti vuosia saada oikeat osat oikeille paikoille ja vakiintua menestysjoukkueeksi.

. Tällä vuosituhannella Venäjä on ollut yksi arvokilpailujen menestyneimmistä maista. Sunnuntaina venäläiset mittelevät Suomen kanssa jääkiekon miesten olympiakullasta Pekingissä.

. Venäjän olympiakomitean joukkue ei saa käyttää kansallistunnuksiaan, mutta värit ovat selkeät. Kaukalossa jyrää punakone, jonka peliasu huokuu pelkistettyä neuvostohenkeä.

. Neuvostoliittoa vastaan Suomen voitot jäivät muutamaan, mutta Venäjää vastaan on sujunut paremmin niin tavallisissa maaotteluissa kuin arvokilpailuissakin.

. Jukka Jalosen komennossa Leijonat on pudottanut Venäjän MM-kilpailujen välierässä 2011 ja 2019. Kummallakin kerralla Suomi päätti kisat maailmanmestaruuteen.

. – Varmaan kovin joukkue mikä voitettiin, oli se 2019 joukkue. Niillä oli NHL-joukkue, paria pelaajaa lukuun ottamatta mukana olivat kaikki parhaat. Meillä oli eurooppalaisjoukkue, päävalmentaja muisteli lauantain jääharjoituksen jälkeen.

. Jalosella on myös huonompia muistoja. MM-kotikisoissa 2012 Venäjä murjoi Suomen välierässä Jevgeni Malkinin johdolla ja marssi lopulta mestariksi.

. – Milloin he ovat viimeksi voittaneet meidät tiukassa paikassa? Kymmenen vuotta sitten, Jalonen kommentoi asiaa niiden arvokilpailujen osalta, joissa hän on ollut mukana.

. Kohtaaminen arvokilpailujen loppuottelussa on maille vasta toinen. Venäjä nujersi Suomen MM-jäällä 2014, jolloin Erkka Westerlund oli päävalmentajana.

. Suomen suuriin voittoihin Venäjästä kuuluvat 2007 ja 2016 MM-kilpailujen välierät sekä 2014 olympialaisten puolivälierä, kun Leijonat katkaisi venäläisten kultaunelman näiden omalla maaperällä. Kyseisistä voitoista kaksi irtosi Westerlundin ja yksi Kari Jalosen opein.

. Neljäs suurvoitto haussa . Suomi on ainoa tappioton joukkue Pekingissä ja yrittää pitää sarjansa ehjänä loppuun saakka. Samalla Leijonat kirkastaisi arvokilpailujen loppuottelujen ankeaa saldoaan. Ennen Pekingiä Suomi on saavuttanut olympialaiset, MM-kilpailut ja World Cup huomioiden 14 loppuottelupaikkaa, mutta ottanut kirkkaimman mitalin vain MM-jäillä 1995, 2011 ja 2019.

. Mestaruuksista kaksi on tullut Jukka Jalosen komennossa. Viime keväänä Jalosen Leijonat hävisi MM-loppuottelun Kanadalle. Pekingissä mukana on myös monta maailmanmestaria kolmen vuoden takaa. Näillä pelaajilla on hyviä kokemuksia Venäjän kukistamisesta.

. Saako tuollaisesta kokemuksesta apua?

. – Jotain se voi auttaa, mutta nyt on uusi tilanne ja uusi joukkue. Ei se kokemus haittaa, mutta ei siitä erityistä hyötyäkään ole, Jalonen vastasi STT:n kysymykseen.

. Venäläiset puolustavat Pyeongchangin kultaa . Neuvostoliiton ollessa voimissaan MM- ja olympiakullat ratkaistiin vielä sarjamuotoisella pelitavalla. Pudotuspelit tulivat ohjelmaan Albertvillen olympialaisissa 1992, jolloin Neuvostoliiton raunioille kyhätty Itsenäisten valtioiden yhteisö voitti kultaa. Suomi pääsi loppuottelun makuun kolmisen kuukautta myöhemmin Prahan MM-kilpailuissa, mutta Ruotsi oli vielä tuolloin etevämpi.

. Venäjä voitti ensimmäisen MM-kultansa 1993 ja on pelannut tuon jälkeen arvokilpailujen loppuottelussa yhdeksän kertaa, kun mukaan lasketaan Venäjän olympiakomitean urheilijoiden Pyeongchangin olympialaisissa 2018 saavuttama loppuottelupaikka.

. Pyeongchangin kullan kera Venäjä on voittanut kuusi loppuottelua kymmenestä, joten punakoneen toimintavarmuus ratkaisuhetkillä on ollut huomattavasti Suomea parempi.

Wed, 5/25

Kirjaudu sisään

Wed, 5/25

Leijonat yrittää kirkastaa arvokisaloppuotteluiden ankeaa saldoaan – Pekingissä olympiakullasta pelaava Suomi on ottanut Jukka Jalosen komennossa pari maukasta voittoa Venäjästä, mutta ollut myös häviävällä puolella

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin