Liigan surkukaksikko kohtaa lauantaina – Valmentajalegendalta yksi iso kysymys: "Mitä jos osaaminen ei riitäkään?"

Lähes kahdesta kentällisestä kärkipelaajiaan luopuneet Vaasan Sport ja lappeenrantalainen SaiPa rämpivät jääkiekon Liigan runkosarjan loppuun toivottomassa tilanteessa. Seuraukset voivat vaikuttaa pitkälle ensi kauteen.

Kokenut jääkiekkovalmentaja ja valmennuksen opettaja Erkka Westerlund, 65, näkee suurimpana urheilusuorittamisen riskinä kokemattomien, nuorten pelaajien harkitsemattoman peluuttamisen.

– Kun joukkue luopuu pelaajista ja sarjaa on jäljellä, täydennys tehdään usein omalla nuorisolla. Se vaatii valmennukselta paljon muuttuneessa tilanteessa. Valmennuksen pitää tunnistaa, kykeneekö pelaaja pitämään itsestään huolen kaukalossa, Westerlund pohjustaa.

– Nuorille on syntynyt mahdollisuus kokeilla siipiään ja rajojaan, mikä on hieno asia. Mutta mitä jos osaaminen ei riitäkään? Jääkiekko on vauhdikas kontaktilaji, jossa on riskinsä.

Riski korostuu, kun sarjaa on vielä useita kierroksia jäljellä ja vastustajat pelaavat sata lasissa jatkopaikasta tai kotiedusta. Aikaisemmin vähillä tai nollaminuuteilla olleet pelaajat kuormittuvat, ja loukkaantumisriski kasvaa.

Westerlund luotsasi Leijonat päävalmentajana olympiahopealle ja -pronssille sekä kolmesti MM-kisamitaleille. Hän on valmentanut arvokisamitaleille myös 18- ja 20-vuotiaiden maajoukkueet. Liigavuosilta hänellä yksi Suomen mestaruus ja kaksi SM-hopeaa.

Lisäaikaa valmistautumiseen: "Töihin!"

Millaista ongelmaa voi tulla pelaajan tai valmentajan kehitykselle, jos musta loppukausi jää kummittelemaan joukkueen tarvottua tappiosta toiseen arvostelun ja pilkan kohteena?

– Ratkaisevaa on se, miten asiat käsitellään joukkueessa ja organisaatiossa ja miten sitä alun perinkin on lähdetty viemään eteenpäin hankaluuksien alettua. Jos ongelmat käsitellään, en näe mentaalipuolen painolastia isona uhkana.

– Jos ajatellaan oppimisen ja kehittymisen kannalta, tilanne avaa mahdollisuuksia paljon enemmän kuin sulkee niitä pois. Jos yleisesti ottaen haluaa oppia, pitää vaihtaa ympäristöä tai olosuhteita ja alkaa toimia uusissa oloissa.

Westerlund muistuttaa, että kauden päättyessä runkosarjaan joukkue saa lisäaikaa seuraavaan kauteen valmistautumisessa.

– Töihin ja harjoituksiin! Ihminen oppii paremmin epäonnistumisista ja vaikeista tilanteista kuin asioiden helppoudesta. Vaikeudet eivät aina vahvista, mutta ne opettavat. Toivottavasti tätä nyt miettivät seuroissa kaikki.

– Toivoisin, että pelaajat tulevaisuutta ajatellen osaavat entistä enemmän arvostaa organisaatioita, joissa ei jouduta tyhjennysmyyntien kaltaisiin tilanteisiin ja joissa osataan huomioida urheilusuorittamisen merkitys talouden rinnalla.

Puhetta ammattietiikasta

Westerlund toimii SaValin (Suomen Ammattivalmentajat ry) puheenjohtajana. Hän ounastelee, että tyhjennysmyynnit puhuttavat jatkossa ammattietiikan ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

– Päävalmentaja toimii työnantajan ohjeiden mukaan. En muista, että kukaan valmentaja olisi noussut barrikadeille siksi, ettei hänellä ole laittaa pelaajia kaukaloon. Ratkaisut kaivetaan aina jostain, Westerlund muotoilee.

– Suomessa on vahva sopeutumisen kulttuuri. Jääkiekkoilijat haluavat tehdä asioita joukkueena sovittujen käytäntöjen mukaan. Se on vahvuus, mutta sillä on kääntöpuolensa.

Jotkut valmentajat ovat potkut saatuaan kertoneet muun muassa, kuinka ennen työsuhteen purkua, keskellä hankaluuksia, jäivät täysin ilman työnantajan tukea.

– Muuttuvassa valmennus- ja johtamiskulttuurissa valmentajan yksi tehtävä on huolehtia urheilijan hyvinvoinnista. Samaan aikaan seuraorganisaation homma on turvata valmentajan työhyvinvointia, Westerlund muistuttaa.

– Jääkiekon Liiga on ammattilaissarja, ja ammattiurheilussa yhdistyvät urheilu ja taloudellinen toiminta. Meillä Suomessa pitäisi löytää ratkaisuja, joilla voidaan yhdistää urheilun urheilulliset asiat ja talouspuoli. Meillä ei kuitenkaan oikein ole varaa siihen, että urheilua tehdään pelkän bisneksen ehdoilla.