Liigauransa päättävä Sportin kulttipelaaja luki tuplamaisteriksi pelimatkoilla ja yksinäisinä iltoina: "Vaimo hoiti lapset, kodin ja työnsä – olisi ollut törkeää vain katsella leffoja"

Kulttipelaaja. Neloskentän väsymätön rouhija. Suomen mestari. Sellaisia jääkiekkoilijoita on Suomessa ollut monta. Mutta yksikään toinen ei ole liigauransa aikana yltänyt samaan akateemiseen saavutukseen kuin Vaasan Sportin Filip Riska .

Riska, 37, jättää jäät sekä kauppatieteiden että kasvatustieteen maisterina. Hänen peliuransa päättyi tiistaina Sport–Ilves-otteluun.

Riska on pelannut yli 800 liigaottelua. Se on tarkoittanut 20 vuotta ammattiurheilijana lajissa, jonka ylimmän sarjatason otteluohjelma on raskas ja kilpailukausi pitkä. Siihen päälle perhearki puoliso n a ja isänä – ja opinnot.

Myös hänen pikkuveljensä, Sportin kapteeni Erik Riska , 32, on kasvatustieteiden maisteri ja valmistuu kesään mennessä kauppatieteiden maisteriksi.

Annetaanpa Filip Riskan itse kertoa, miten yhdistetään opinnot ja jääkiekkoammattilaisuus.

. Yliopistoon ensi yrittämällä Hain Peffanille (Åbo Akademin opettajankoulutusyksikkö Vaasassa) vuonna 2004 ja tulin heti hyväksytyksi, mutta aloitin opinnot vasta pari vuotta sen jälkeen.

Opiskelu oli työlästä, mutta hauskaa. Opinnoista tuli minulle jonkinlainen lepopaikka jääkiekosta. Se tuntui mukavalta, kun muuten elin jääkiekkoa korviani myöten.

En koskaan ajatellut, että opettaminen olisi unelmatyöni, ja opettajaopintojen loppusuoralla aloin miettiä, voisinko opiskella vielä jotain muutakin. Kynnys uusien opintojen aloittamiselle oli matala, kun olin jo yhdet opinnot suorittanut ja selvinnyt niistä. Tiesin, mitä oli edessä.

Kauppatieteet vaikutti mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä. Pääsin Hankenillekin ensi yrittämällä. Ensimmäisenä lukuvuonna 2017–18 olin syksyllä viidellä luennolla, loput opinnot hoituivat etänä ja tenttimällä.

. Tausta: Jääkiekkoilijoiden opinnot Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) keväällä 2021 tehdyn pelaajakyselyn perusteella 11 prosenttia liigapelaajista opiskelee pelaamisen ohella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Viisi prosenttia opiskelee lukiossa ja viisi prosenttia ammattiopistossa tai sitä vastaavassa tutkinnossa.

SJRY ei ole toistaiseksi selvittänyt, moniko saa tutkinnon suoritettua nimenomaan liigauransa aikana. Faktatietoa liigapelaajien valmistumisesta aktiiviuran aikana eivät ole järjestelmällisesti keränneet muutkaan tahot.

SJRY:n kyselyn perusteella koronapandemia on vauhdittanut pelaajien opintojen suorittamista.

. Oppimishalu ratkaisee, aikaa löytyy aina Liian moni pelaaja perustelee jo toisen asteen opinnoista luopumista tai niiden siirtämistä ajan puutteella. En usko siihen, ennemmin kyse on halusta oppia. Aikaa kyllä löytyy.

Itse tein opiskelutehtäviä ja luin tentteihin pelimatkoilla. Liigajoukkue tekee kauden aikana runsaasti pelimatkoja, jotka alkavat jo ottelua edeltävänä päivänä. Silloin pystyy hyvin keskittymään opintoihin. Esimerkiksi Vaasasta Kouvolaan on kuuden tunnin bussimatka. Se on paljon aikaa sellaiselle, jolla on kotona pieniä lapsia.

. Vaasasta Kouvolaan on kuuden tunnin bussimatka. Se on paljon aikaa sellaiselle, jolla on kotona pieniä lapsia. . Kauden 2017–18 alku, kun olin aloittanut Hankenilla, oli minulta Sportissa umpisurkea. Joulun jälkeen siirryinkin Ruotsiin, Uumajaan. Seuraavalle kaudelle sain sopimuksen Hämeenlinnaan HPK:hon. Kummallekin paikkakunnalle lähdin yksin, perhe jäi Vaasaan.

Vapaaillat Uumajassa ja Hämeenlinnassa olivat pitkiä ja yksinäisiä, joten käytin aikani opiskeluun. Vaimoni hoiti lapset, kodin ja oman vaativan esimiestyönsä. Olisi ollut häntä ja perhettäni kohtaan törkeää, jos olisin vapaalla vain katsellut leffoja.

Olen loputtoman kiitollinen vaimolleni, joka on joutunut tekemään isoja uhrauksia ammattiurheiluni vuoksi.

. Taukoja ja välitavoitteita Kasvatustieteen opintoni kestivät kauan, ja tarvittiin sitkeyttä ja järjestelemistä. Pakollinen harjoittelujakso roikkui pitkään sen jälkeen, kun olin jo saanut pro graduni valmiiksi.

Oli myös hetkiä, jolloin olin väsynyt opiskeluun. Silloin pidin pienen tauon ja tein itselleni välitavoitteita. Koskaan en ajatellut, että jättäisin opinnot kokonaan.

Jääkiekossa opittu tavoitteellisuus ja periksiantamattomuus ovat olleet hyödyksi. Erik ja minä emme ole niin taitavia, että olisimme voineet edetä vain lahjoillamme tai saaneet jättipalkkaa, vaan meidän on pitänyt tehdä jääkiekon eteen valtavasti töitä.

Kotona meille opetettiin, että jääkiekko saa ja voi olla ykkösjuttu, mutta myös koulu on hoidettava.

. Vinoraiteelta oivallukseen Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2004 Vasa gymnasiumista. Kävin kaksi vuotta Pedersören lukiota, sitten muutin Vaasaan jääkiekon perässä.

Kun aloitin lukion, olin ensimmäisellä jaksolla luokan parhaita, mutta kiinnostukseni lopahti nopeasti. Muutin pois äidin helmoista, pelasin mestistä miesten kanssa ja luulin kai olevani Wayne Gretzky. Elin nuoren ihmisen elämää, johon ei paljon matematiikkaa tai maantietoa mahtunut.

Ylioppilaskirjoitusten alla tajusin, etten saisi lukion päättötodistusta, koska minulla oli useita kursseja suorittamatta. Muut olivat jo lomalla, kun suoritin kahdeksan kurssia. Silloin oivalsin, että minulla pitää kaikessa suorittamisessa olla selkeä tavoite.

. Muutin pois äidin helmoista, pelasin mestistä miesten kanssa ja luulin kai olevani Wayne Gretzky. Elin nuoren ihmisen elämää, johon ei paljon matematiikkaa tai maantietoa mahtunut. . Silloin ei vielä ollut Vaasan seudun urheiluakatemiaa, eikä mitään valmiiksi pohjustettua urheilijan opintopolkua.

Lähipiirin tuella oli iso merkitys. Vanhempani ja tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, patistivat minua hoitamaan lukion loppuun kolmessa vuodessa. Sportissa pelasi tuolloin mestistä Mikael Hallbäck , joka opiskeli yliopistossa. Hän neuvoi isällisesti, että hoidat nyt sen lukion.

Jutun kirjoittajan huomautus: Hallbäck, 45, on kauppatieteiden maisteri ja aloitti äskettäin Pohjanmaan kauppakamarin johtajana. Ennen sitä hän työskenteli Vaasan yliopiston Levón-instituutissa johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen tulosyksikön johtajana. Hän pelasi Sportissa 1. divisioonaa ja mestistä 12 kauden ajan.

. Luulot ja asenteet palasiksi Jääkiekkoilijoille on ollut tyypillistä ajatella, että tutkintoa tai ainakaan yliopisto-opintoja ei tarvita. Tiedän ihan liikaa pelaajia, jotka ovat jättäneet toisen asteen opinnot, kun ovat edenneet A-nuoriin ja päässeet pelaamaan muutaman liigapelin.

Jääkiekko on Suomessa suosittu laji, ja keskiverto liigapelaaja tienaa vuodessa reilusti enemmän kuin keskiverto palkansaaja. Asiat ovat siis aika hyvin, ja sellainen laiskistaa.

Helposti unohtuu, että 95 prosenttia jätkistä ei tule liigaurallaan tienaamaan niin paljon, että pystyisi jääkiekkoilun lopetettuaan olemaan loppuelämänsä tekemättä mitään.

Yliopisto-opiskelun taas uskotaan olevan vaikeaa ja monimutkaista. Kun olen pelimatkoilla lukenut tenttikirjoja tai tehnyt läppärillä opiskelutehtäviä, joukkuekaverit ovat joskus pyytäneet saada katsoa ja sitten yllättyneet, että ai, onpa mielenkiintoista, tästähän tajuaakin jotain.

Olen sanonut, että jos minä selviän yliopisto-opinnoista, selviää moni muukin.

. Jääkiekko on Suomessa suosittu laji, ja keskiverto liigapelaaja tienaa vuodessa reilusti enemmän kuin keskiverto palkansaaja. Asiat ovat siis aika hyvin, ja sellainen laiskistaa. . Joku koulutus pitää hankkia Vanhemmat kyselevät minulta usein jääkiekkoilevista lapsistaan. He kysyvät, että mitähän tuon meidän Samin kannattaisi jääkiekon kanssa tehdä.

Vastaan aina, että Samin kannattaa opiskella. Se ei kuitenkaan ole vastaus, joka minulta halutaan. Vanhemmat tahtoisivat tietää, miten pitää treenata, jotta voi tulla liigapelaajaksi tai päästä NHL:ään.

Joku koulutus pitää hankkia. Olisi ehkä paikallaan kytkeä nuorten pelaajien sopimuksiin jonkinlainen kouluttautumisvelvoite tietyn ajan sisällä.

Itse pääsen siirtymään pelaajauralta suoraan aika vaativalle rahoitusalalle. Se on opiskelun ansiota.

. Kuka: Filip Riska Laji ja pelipaikka: jääkiekko, sentteri.

Ammatti: jääkiekkoilija, aloittaa 1.4. laskurahoitusyhtiö Noja-Rahoitus Oy:n rahoituspäällikkönä Pohjanmaan alueella.

Syntymäaika ja -paikka: 13.3.1985 Pietarsaari.

Asuinpaikka: Vaasa.

Perhe: vaimo Sara ja kolme tytärtä.

Opinnot: Åbo Akademi, kasvatustieteiden maisteri 2017, Svenska Handelshögskolan, kauppatieteiden maisteri 2022.

Seurat: kasvattajaseura IFK Lepplax, Suomi-sarjaa Jeppis HT:ssä 2002-03, Vaasan Sport 2003-2004 (U20 + mestis), JYP Jyväskylä 2004-2006 (U20 + Liiga), Vaasan Sport 2006-2008 (mestis), JYP 2008-2012 (Liiga), Rauman Lukko 2012-2016 (Liiga), Vaasan Sport 2016-2018 (Liiga), IF Björklöven Uumaja 2018 (Hockey Allsvenskan), HPK Hämeenlinna 2018-2019 (Liiga), Vaasan Sport 2019-2022 (Liiga).

Saavutuksia: Suomen mestari 2009 ja 2012 JYP:issä ja 2019 HPK:ssa. SM-pronssia 2010 JYP:issä ja 2014 Lukossa. A-nuorten Suomen mestaruus JYP:issä 2006.

Wed, 5/18

Kirjaudu sisään

Wed, 5/18

Liigauransa päättävä Sportin kulttipelaaja luki tuplamaisteriksi pelimatkoilla ja yksinäisinä iltoina: "Vaimo hoiti lapset, kodin ja työnsä – olisi ollut törkeää vain katsella leffoja"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin