<p>Kun jääkiekko-ottelussa panokset kasvavat, puolustuspelaaminen tiivistyy kuin luonnostaan. Kun kovimmat ovat vastakkain kovimmissa paikoissa, viidellä viittä vastaan -pelissä maalipaikat ovat vähissä.</p><p>Niinpä erikoistilannepelaaminen on arvossaan myös torstai-iltana käynnistyvässä MM-kisojen pudotuspelivaiheessa, eikä Suomella näyttäisi olevan huolta sen suhteen. Vastustajat eivät ole tehneet koko turnauksessa vielä ainoatakaan ylivoimamaalia, kun taas Leijonat on iskenyt niitä seitsemässä pelissä kahdeksan, mitä parempaan ei ole pystynyt mikään muista joukkueista.</p><p>Suomen valmennustiimissä vastuu alivoimapelaamisesta on <strong>Ari-Pekka Selinillä</strong> ja videovalmentaja<strong> Janne Hietaniemellä</strong>, ylivoiman takapiruina puolestaan ovat <strong>Mikko Manner</strong> ja videoanalyytikko <strong>Jukka Varmanen</strong>.</p><p>– Ylivoimapelistä vastaavat ennen kaikkea pelaajat. Niinhän se menee, Manner tosin luonnehtii.</p><p>– Alivoimassa on enemmän kurinalaisuuteen liittyviä sääntöjä ja sovittuja asioita, koska siellä on yksi pelaaja vähemmän. Ylivoima on enemmän isojen suuntaviivojen piirtämistä, vastustajan alivoiman tiettyjen ominaispiirteiden esiin tuomista pelaajille ja heidän yhteisiä kokemuksiaan.</p>.<h2>Tilan ja ajan etsimistä</h2><p>Vastustajan pelityylin vaikutuksesta ylivoimapelaamiseen käyvät mainiosti esimerkiksi Suomen edellinen vastustaja Tshekki sekä tulevassa puolierässä kohdattava Slovakia.</p><p>– Slovakia tulee karvaamaan tosi aggressiivisesti, joten kiekolliselta pelaajalta on tila ja aika vähissä, kun he purkavat kiekon. Silloin kaikkien asioiden pitää tapahtua vähän nopeammin, Manner vertailee.</p><p>– Sitten taas Tshekki pelasi vastaanotossa tosi kurinalaista 1–3-muodostelmaa, jolloin haaste tuli sen jälkeen, kun ylitimme siniviivan, kuinka nopeasti pääsimme jeesaamaan siinä.</p><p>Pohjimmiltaan kyse on siitä, missä ehtii ja mahtuu pelaamaan.</p><p>– Jotkut vastustajat ottavat tilan ja ajan heti pois, jolloin tila on heidän takanaan. Jotkut taas sumputtavat maalinedustan tosi tiukasti, kuten vaikka Tshekki, jolloin ehkä pystyy rakentamaan sen paikan, mutta ei saa välttämättä rakennettua ylivoimatilannetta ihan sinne oleellisimmalle paikalle.</p><p>Mutta kuten aiemmat ottelut ovat näyttäneet, Suomen ylivoimaviisikot pystyvät tekemään tulosta tasaisesti vähän kaikenlaisia vastustajia vastaan. Kyse on paitsi pelitaidoista, myös hyvästä roolituksesta.</p><p>– Löytyy yhteisiä kokemuksia ja osaamista juuri siihen kohtaan, mitä pelipaikka vaatii, onpa sitten kaistalla, maalin edessä, keskellä tai viivassa, Manner analysoi.</p><p>– Sitähän ylivoimapelaaminen monta kertaa on. Viisi taitavinta jätkää ei välttämättä voi olla samassa kentällisessä, koska silloin se ei välttämättä toimi.</p>.<h2>Luomupelaajien jatkoajat</h2><p>Isoja asioita voi loppuviikon aikana ratketa myös toisenlaisissa erikoistilanteissa. Mikäli pudotuspeliottelu päättyy tasan, ratkaisua haetaan kolmella kolmea vastaan. </p><p>Välieriin saakka jatkoaika kestää kymmenen minuuttia, minkä jälkeen jatkaja selviää rankkarikisassa. Finaalissa puolestaan jatketaan kolmimiehisillä kentällisillä aina ratkaisumaalin syntyyn saakka.</p><p>– Leiritysvaiheessa olemme pelanneet treeneissä jonkun verran kolme-kolmosta, mutta muuten ei sen enempää. Pelaajat ovat tottuneet pelaamaan sitä jatkoajoilla omissa sarjoissaan, Manner kertoo valmistautumisesta tähän skenaarioon.</p><p>– Niitä pelaavat yleensä luistelevat, kiekkovarmat pelaajat. Usein sellaiset pelaajat, jotka ovat hyviä pienpeleissä ja joiden puolesta valmentaja ei pelaa peliä, ovat hyviä niissä, koska se on enemmän mies vastaan mies -peliä. Yleensä niihin pyritään valitsemaan pelaajia, jotka ovat pelipäältään vähän luomumpia.</p><p>Kun kolmella kolmea vastaan pelattavat jatkoajat näyttävät tulleen jääkiekkoiluun jäädäkseen, kannattaisiko tähän osa-alueeseen uhrata enemmän aikaa ja ajatuksia? Esimerkiksi Mannerin seuratasolla valmentama Brynäs IF:hän pelasi SHL:n runkosarjan 52 ottelussa peräti tusinan verran jatkoaikoja.</p><p>– Se on ihan totta. Siihen varmaan voisi käyttää enemmän aikaa. Aika harvoin niitä tulee kyllä treenattua, Manner puntaroi.</p><p>– Taktisesti siihen voisi vaikka luoda jotain tiettyjä skriinipelejä.</p>