Tammikuun kymmenentenä australialainen juoksija Peter Bol sai tiedon, jota yksikään urheilija ei haluaisi kuulla. Australiassa dopingvalvontaa hoitava Sport Integrity Australia (SIA) kertoi, että Bolin 11. lokakuuta 2022 antamasta dopingtestinäytteestä oli löydetty jälkiä urheilussa kielletyn erytropoietiinin (epo-hormonin) käytöstä.
Uutinen kohautti Australiassa, sillä Bol oli vuonna 2021 juossut Tokion olympialaisten 800 metrillä neljänneksi. Bol vaati testinsä B-näytteen analysoimista, ja SIA julkisti sen tuloksen 14. helmikuuta: B-näytteen tulos oli "epätyypillinen".
Ei positiivinen, mutta ei negatiivinenkaan. Mitä se tarkoittaa?
– Kun kyse on epotestistä, määritelmä epätyypilliselle näytteelle tulee suoraan (Maailman antidopingtoimiston) Wadan teknisestä dokumentista. Se on tulos, jossa esimerkiksi nähdään selvästi, että tulos viittaa epon käyttöön, mutta pitoisuus on niin pieni, etteivät positiivisen näytteen kriteerit täyty täysin. Mutta toisaalta näyte kuitenkin poikkeaa selvästi negatiivisesta näytteestä, laboratoriopäällikkö Tina Suominen Helsingin dopingtestauslaboratoriosta vastaa.
B-näytteen analyysituloksen tultua julki Bol kiirehti vakuuttamaan syyttömyyttään, mutta SIA ilmoitti jatkavansa asian tutkimista.
Miksi eri tuloksiin päädytään?
Dopingtestin A- ja B-testinäytteet ovat peräisin samasta näytteestä, joka jaetaan kahteen osaan. A-näyte analysoidaan ensin ja jos se on positiivinen, urheilijalla on oikeus vaatia B-näytteen analyysiä.
Miten on mahdollista, että A- ja B-näytteiden analyysi on päätynyt eri tulokseen?
– En tietenkään tunne tämän tapauksen yksityiskohtia, mutta arvelisin, että tässä on käynyt niin, että jos A-näytteessä on ollut pieni pitoisuus, voi hyvin olla, että pitoisuus oli vähentynyt ennen B-näytteen analyysiä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että epo-molekyyli näytteessä oli ehtinyt hajota ennen B-analyysiä. Epo-molekyylien stabiilisuus virtsanäytteissä ei ole kovin hyvä, Suominen arvioi.
Suomisen käsityksen mukaan on harvinaista, että epotestin A- ja B-näytteiden testitulokset eroaavat toisistaan.
– Minun tietääkseni se ei ole kovin yleistä. En ole kuullut muistakaan laboratorioista, että tämä olisi yleinen ongelma.
Maailman antidopingtoimiston Wadan sääntöjen mukaan negatiivinen B-näyte johtaa dopingepäilystä vapauttamiseen.
Vuonna 2003 kenialaisen juoksijan Bernard Lagatin A-näyte oli positiivinen epon suhteen, mutta B-näyte oli negatiivinen, ja Lagat selvisi ilman toimintakieltoa. Sama kuvio toistui vuonna 2006 amerikkalaisen pikajuoksijan Marion Jonesin kohdalla, mutta seuraavana vuonna Jones myönsi oikeudessa valehdelleensa ja käyttäneensä dopingia. Jones sai puolen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.
Epätyypillinen ei ole negatiivinen
B-näytteen tulkitseminen epätyypilliseksi on kuitenkin eri asia kuin negatiivinen tulos. Wadan sääntöjen mukaan urheilijalle voidaan määrätä toimintakielto, jos dopingvalvoja antaa tyydyttävän selityksen sille, ettei B-näyte vahvista A-näytteen tulosta.
Tällainen tapaus on tullut aiemminkin julki. Ennen kesän 2017 Ranskan ympäriajoa portugalilainen pyöräilijä Andre Cardoso sai positiivisen epotestituloksen A-näytteestään, mutta B-näyte oli epätyypillinen. Sen vuoksi tapauksen käsittely kesti toista vuotta, mutta vuonna 2018 Cardoso sai Kansainväliseltä pyöräilyliitolta UCI:ltä neljän vuoden toimintakiellon. UCI vetosi asiantuntijanäkemykseen, jonka mukaan epon hajoaminen B-näytteessä oli todennäköisin syy epätyypilliseen löydökseen.
– Epoanalytiikka ei ole niin nopeaa kuin pienempien molekyylien analytiikka. Näytteen esikäsittely vie noin kaksi ja puoli päivää, ja jos virtsanäytteessä on jotakin, mikä aiheuttaa hajoamista, kuten bakteerikontaminaatiota, se vaikuttaa päivä päivältä, Suominen sanoo.
– Tästä syystä on pyrittävä siihen, että mahdollinen B-näytteen analyysi tehdään niin pian kuin mahdollista positiivisen A-näytteen tuloksen jälkeen, jotta minimoidaan epon mahdollinen hajoaminen näytteessä ennen B-analyysiä.
Wadan akkreditoimien dopinglaboratorioiden sääntöjen mukaan virtsanäytteet suositellaan pakastettavaksi –20 asteessa heti kun ne saapuvat laboratorioon. Jos A-näyte todetaan epon suhteen positiiviseksi, B-näyte suositellaan siirrettäväksi –70 asteeseen epon hajoamisen estämiseksi.
"Luottamukseni laboratorioihin on suuri"
Epo-hormoni edistää ihmisen punasolutuotantoa ja parantaa siten kestävyyttä. Epotesti tuli urheilussa käyttöön vuonna 2000.
– Aluksi testimenetelmä oli isoelektrinen fokusointi. 2010-luvulla tuli käyttöön nykyinen menetelmä, jossa synteettinen ja elimistön oma epo erotellaan molekyylipainon perusteella. Tulosta ei ole enää niin vaikea tulkita kuin 2000-luvulla. Se on suhteellisen selkeä, ei siinä ole ongelmaa, Suominen kertoo.
Dopingtestinäytettä tutkivassa laboratoriossa useamman asiantuntijan on toisistaan riippumatta vahvistettava positiivinen testitulos. Sen jälkeen vahvistus haetaan vielä toisesta Wadan akkreditoimasta laboratoriosta epo-analyysiin erikoistuneelta asiantuntijalta ennen kuin positiiviseen testitulokseen päädytään.
Bolin tapauksen myötä julkisuudessa ovat esiintyneet norjalaiset tutkijat Jon Nissen-Meyer, Tore Skotland, Erik Boye ja Bjarne Österud, jotka ovat aiemminkin kyseenalaistaneet epotestin luotettavuuden.
– Uskon, että testitulosten subjektiivinen tulkinta on ongelma dopingtapauksissa. Tässä ei ole tapahtunut parannusta täyden objektiivisuuden saavuttamiseksi, Nissen-Meyer sanoi australialaiselle Age-lehdelle.
Nissen-Meyer esitti haastattelussa kaksi konkreettista väitettä. Nissen-Meyerin mukaan kehon oma epo voidaan sekoittaa synteettiseen epoon, jos testinäytettä lisätään liian suuri määrä testigeeliin.
– Koska varmistusanalyysiä edeltää aina seulonta-analyysi, yleensä jo tässä vaiheessa huomataan mahdollinen endogeenisen (sisäsyntyisen) epon suuri määrä. Tällöin varmistusanalyysissä huomioidaan asia ja näyte voidaan analysoida varmistusanalyysissä esimerkiksi laimennettuna, jos on tarpeen, Suominen kommentoi.
Nissen-Meyer nosti myös esiin mahdollisuuden, että geneettinen poikkeama voi saada kehon oman epon käyttäytymään testissä synteettisen epon tavoin.
– Pitää paikkansa, että Aasiassa 0,5–1 prosentissa väestöstä esiintyvä geenimuunnos vaikuttaa siihen, että endogeenisen epon molekyylipaino poikkeaa hieman muun väestön vastaavasta. Wadalla on selvä protokolla, miten näiden näytteiden kanssa toimitaan, jotta vältytään vääriltä positiivisilta tuloksilta, Suominen vastaa.
Suominen korostaa, että Wada ylläpitää korkeaa vaatimustasoa antidopinglaboratorioille.
– Minun luottamukseni antidopinglaboratorioihin on erittäin suuri. Wada lähettää meille vuosittain kymmeniä sokko- ja kaksoissokkonäytteitä laboratorioihin ja valvoo siten, että kaikki Wada-akkreditoidut laboratoriot saavat samanlaisen vastauksen samaan tapaukseen, Suominen sanoo.
