"Moni asia on loksahtanut paikoilleen" – Jukka Jalosen puheista paistaa voimakas usko omaan pelitapaan, jota toteuttavat kokeneet, ulkomaisissa sarjoissa karaistuneet pelaajat

Jukka Jalosen puheesta puskee läpi voimakas luottamus siihen, että Suomen pelitapa tuottaa suurella todennäköisyydellä voittoja arvoturnauksissa – ja tulokset puhuvat puolestaan. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Jukka Jalosen puheesta puskee läpi voimakas luottamus siihen, että Suomen pelitapa tuottaa suurella todennäköisyydellä voittoja arvoturnauksissa – ja tulokset puhuvat puolestaan. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Jaa artikkeli

Jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajalla Jukka Jalosella on tapana ilmaista, jos median esittämä kysymys on hänen mielestään tyhmä. Tämänvuotisissa jääkiekon MM-kisoissa tämä hetki koitti viime perjantain harjoitusten jälkeen.

Jaloselta kysyttiin, onko Suomen kokoonpanon kokeneisuudesta etua lauantain välieräottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Jalonen ei ajatuksesta innostunut ja antoi sen myös kuulua pitkässä vastauksessa, jonka päätteeksi hän esitti retorisen kysymyksen.

–  Siis pitäisikö mun sanoa pelaajille, että me olemme kokeneempia, että meillä on etu siinä? Nehän rupeaisi nauramaan mulle, Jalonen taklasi kysymyksen.

Muutama minuutti myöhemmin Jalonen kuitenkin kertoi vastauksena toiseen kysymykseen, että kokemukset nousuista voittoon tiukoista paikoista auttavat Suomea.

–  Totta kai se auttaa, kun pelaajat ovat sen kokeneet usean kerran, Jalonen sanoi.

Kokemusta on tosiaan ehtinyt karttua. Keväästä 2011 lähtien on pelattu yhdettoista jääkiekon miesten MM-kisat, ja Suomi on on ollut loppuottelussa kuusi kertaa, useammin kuin mikään muu maa.

Viime vuosina Leijonien vauhti on vain parantunut. Kun mukaan lasketaan olympialaiset, Suomi on pelannut Jalosen johdolla neljässä viime arvoturnausloppuottelussa ja voittanut niistä kolme.

"Me ollaan parempia" Jalosen puheesta puskee läpi voimakas luottamus siihen, että Suomen pelitapa tuottaa suurella todennäköisyydellä voittoja arvoturnauksissa – ja tulokset puhuvat puolestaan. Koko viisikkona kurinalaisesti puolustaminen turhauttaa vastustajan tähdet, minimoi vastustajan maalintekopaikat ja tuottaa myös tilaisuuksia vastahyökkäyksiin. Jäähyjä Suomi välttää viimeiseen asti. Myös hyökkäyksiin Suomi lähtee koko viisikolla ja jauhaa läpi pelin neljällä hyökkäysketjulla ja neljällä puolustajaparilla. Se vähentää yksittäisten pelaajien paineita odottaa ratkaisuja itseltään, ja sen ansiosta Suomen pelaajat jaksavat kolmannen erän loppuun asti.Jalosen yksi ylpeydenaihe on, ettei Suomi häviä kolmansia eriä. Näin kävi myös loppuottelussa, jossa Suomi voitti kolmannen erän 3–2 – vaikka erän kaksi viimeistä maalia tekikin Kanada.–  Kyllä me lähdetään siitä, että kun 60 minsaa on taulussa, me ollaan parempia, Jalonen sanoi.Julkisuudessa näkyvänä puheena tämä on hyvin maanläheistä johtajuutta, ainakin jos sitä vertaa tapaan, jolla Suomen ensimmäiseen maailmanmestaruuteen 1995 valmentanut Curt Lindström – hänkin Jalosen tavoin koulutukseltaan opettaja – esiteltiin filosofi Esa Saarisen sanoin Poppamiehenä."Ei pelisysteemi pelaa"

Yksikään menestysvalmentaja ei toimi tyhjiössä, eikä menestys synny vain yhden ihmisen ansiosta. Jääkiekkoliitto on pitkäjänteisesti kanavoinut lajin suosion tuottamia varoja seurojen tukemiseen. Suomen jäähalliverkosto on tiheydeltään maailman huippuluokkaa.

Se on tuottanut lisää pelaajia, ja 2011 maailmanmestaruudesta alkaneella menestysaikakaudella Suomen maajoukkue on saanut huippupelaajien jalostamisessa valtaisan avun venäläisestä KHL-liigasta. Siellä moni tämänvuotisista olympiavoittajista ja maailmanmestareista on jalostunut pykälää kovemmaksi, ja KHL:n aikataulujen ansiosta nämä pelaajat ovat aina olleet käytettävissä arvoturnauksissa. Myös Jukka Jalonen on valmentanut kahteen otteeseen KHL:ssä, ensin SKA:ssa ja sitten Jokereissa.

Nyt KHL-aikakausi on ohi, mutta lyhyellä tähtäimellä Venäjän sulkeminen kansainvälisestä urheilusta on poistanut arvokisoista yhden jääkiekon harvoista maailmanmestarikandidaateista – vuodesta 2003 lähtien MM-kisat on voittanut joko Kanada, Tshekki, Ruotsi, Venäjä tai Suomi.

–  Tässä on hirveä määrä tekijöitä, joista moni on loksahtanut paikoilleen. Yksi ratkaiseva on, että suurin osa olympiajoukkueen pelaajista pelasi Venäjällä. Suurin osa näistä pelaajista ei ole viime vuosina pelannut Suomessa. Se menee muiden sarjojen ja valmentajien piikkiin, kovempien sarjojen ja kovempien harjoitusten piikkiin. Ratkaisevat yksilöt tulivat KHL:stä, NHL:stä ja Sveitsistä. Mutta tätä sanoessani en halua viedä Jaloselta mitään pois, 1980-luvulla miesten maajoukkuetta valmentanut Alpo Suhonen sanoo.

Suhonen valmensi Suomen ensimmäiseen jääkiekon arvokisavoittoon, alle 18-vuotiaiden Euroopan mestaruuteen 1978, ja nousi toistaiseksi ainoana suomalaisena päävalmentajaksi NHL:ssä. Maailmanmestaruuksien myötä ovat kasvaneet odotukset Jukka Jalosen etenemisestä NHL:ään.

–  Pelisysteemi on tärkeä, mutta ei pelisysteemi pelaa. Tilannepelaaminen on kaikkien pelisysteemien ydin. Tämä on kokenut joukkue, jossa yksilön vastuu toteutuu näiden KHL- ja NHL-pelaajien kautta. Kollektiivisuus on tärkeä, mutta sen toteutus on pelaajien ja valmentajien yhteistyötä. Tällaisessa joukkueessa itseohjautuvuus ja autonomia ovat korkeaa luokkaa, Suhonen sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje